Ympäristö- ja energiaindikaattorit

Tällä sivulla esitetään ECOREG-mallissa seurattavat ympäristö- ja energiaindikaattorit seuraavasti:

  1. Ympäristö- ja energiaindikaattorien tilannekuva
  2. Ympäristöindikaattorien valintaperusteet
  3. Pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990
  4. Indikaattorikohtaiset kuvaaja ja analyysit
  5. Aavistuksia ympäristövaikutusten kehittymisestä ympäristöongelmaluokittain
  6. ECOREG Ympäristö- ja energiateemojen aavistusmittarit

1. Ympäristö- ja energiaindikaattorien tilannekuva

Lyhyt yhteenveto Kymenlaakson ympäristö- ja energiaindikaattorien kehittymisestä viime vuosien aikana:

Lyhyt yhteenveto Etelä-Karjalan ympäristö- ja energiaindikaattorien kehittymisestä viime vuosien aikana:

Paluu sivun ylälaitaan

2. Ympäristöindikaattorien valintaperusteet

Syksyllä 2020 toteutettiin molemmille maakunnille toinen ympäristöarvotuskysely webropol-kyselynä. Edellinen vastaava kysely tehtiin vuonna 2008. Kyselyvastausten perusteella on laskettu kaikille kyselyssä mukana olleille ympäristöongelmaluokille keskiarvopainokertoimet. Alla olevassa graafissa on esitetty Etelä-Karjalalle lasketut keskiarvopainot molempien kyselyiden osalta.

Etelä-Karjalan ympäristöarvotuskyselyiden tulokset
Etelä-Karjalan ympäristöongelmaluokkien keskiarvopainot

Ilmastonmuutos on noussut merkittävimmäksi ympäristöongelmaluokaksi Etelä-Karjalassa vuonna 2020. Vuoden 2008 kyselyssä merkittävimpänä ympäristöongelmana koetun vesistöjen rehevöitymisen painokerroin on edelleen lähes aiemmalla tasolla ja vain hieman ilmastonmuutosta pienempi. Huoli luonnon monimuotoisuuden sekä uusiutumattomien luonnonvarojen vähenemisestä on kasvanut vuosien 2008 ja 2020 kyselyjen välillä suhteellisesti eniten. Ilman laadun sen sijaan koetaan parantuneen selvästi aiemmasta.

Kymenlaakson ympäristöarvotuskyselyiden tulokset
Kymenlaakson vuosina 2004, 2008 ja 2020 ympäristöongelmaluokkien keskiarvopainot

Kymenlaaksossa ilmastonmuutos on noussut merkittävimmäksi ympäristöongelmaluokaksi vuonna 2020, mutta vesistöjen rehevöityminen koetaan edelleen yhtä merkittäväksi ympäristöongelmaksi kuin aiemmin. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen koetaan tänä päivänä selvästi merkittävämpänä ympäristöongelmana kuin vuonna 2008 toteutetun kyselyn aikoihin.

Paluu sivun ylälaitaan

3. Pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990

Kymenlaakso

Alla olevassa graafissa on esitetty Kymenlaakson hiilidioksidi-, typenoksidi- ja rikinoksidipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehittyminen vuodesta 1990 (Vertailuvuosi 1990 = 1000). Indikaattorien kirjaintunnukset viittaavat tällä sivulla kohdassa ”Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit” käytettyihin indikaattorinumerointeihin. llmapäästötiedot on haettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTIin talletetuista seurantatiedoista eli ne sisältävät suurten polttolaitosten sekä suurteollisuuden päästöt (valtion valvomat ympäristölupavelvolliset kohteet).

Kymenlaakson hiilidioksidi-, typenoksidi- ja rikinoksidipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehitys vuodesta 1990 (1990=1000)

Hiilidioksidipäästöt: Kymenlaakson hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet selvästi 1990-luvun alusta. Merkittävimmin hiilidioksidipäästöjen laskuun on vaikuttanut Mussalon hiilivoimalaitoksen toiminnan lopettaminen sekä metsäteollisuuden luopuminen kivihiilen käytöstä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Typenoksidipäästöt: Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan. Rikinoksidipäästöt: Rikinoksidien päästöjen voimakkaaseen laskuun on vaikuttanut kivihiilen käytöstä luopumisen lisäksi rikkipesurien käyttöönotto selluteollisuudessa. Arvonlisäys: Kymenlaakson arvonlisäys kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja lyhyen notkahduksen jälkeen arvonlisäys on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2019.

Alla olevassa graafissa on esitetty Kymenlaakson jätevesien typpi- ja fosforipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehittyminen vuodesta 1990 (Vertailuvuosi 1990 = 1000). Indikaattorien kirjaintunnukset viittaavat tällä sivulla kohdassa ”Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit” käytettyihin indikaattorinumerointeihin. Jätevesipäästötiedot on haettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTIin talletetuista seurantatiedoista eli ne sisältävät teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden päästöt (valtion valvomat ympäristölupavelvolliset kohteet).

Typpi- ja fosforipäästöt: Kymenlaakson jätvedenpuhdistamoiden typpi- ja fosforipäästöt ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien biologisten jätevedenpuhdistamoiden käyttöönoton jälkeen. Arvonlisäys: Kymenlaakson arvonlisäys kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja lyhyen notkahduksen jälkeen arvonlisäys on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2019.

Etelä-Karjala

Alla olevassa graafissa on esitetty Etelä-Karjalan hiilidioksidi-, typenoksidi- ja rikinoksidipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehittyminen vuodesta 1990 (Vertailuvuosi 1990 = 1000). Indikaattorien kirjaintunnukset viittaavat tällä sivulla kohdassa ”Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit” käytettyihin indikaattorinumerointeihin. llmapäästötiedot on haettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTIin talletetuista seurantatiedoista eli ne sisältävät suurten polttolaitosten sekä suurteollisuuden päästöt (valtion valvomat ympäristölupavelvolliset kohteet).

Etelä-Karjalan hiilidioksidi-, typenoksidi- ja rikinoksidipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehitys vuodesta 1990 (1990=1000)

Hiilidioksidipäästöt: Etelä-Karjalan hiilidioksidipäästöt kehittyivät tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2009 asti. Vuonna 2009 alueella sijaitseva sementtitehdas korvasi kaksi vanhaa sementtiuunia yhdelä uudella energiatehokkaammalla sementtiuunilla, mikä vähensi kivihiilen käyttöä merkittävästi; samana vuonna Mertaniemen maakaasuvoimalaitos siirtyi peruskuormalaitoksesta hätäkäyttövoimalaitokseksi. Typenoksidipäästöt: Typenoksipäästöt kehittyivät tasaisesti vuoteen 2009; vuoden 2009 notkahdukseen vaikutti samat edellä esitetyt muutokset. Rikinoksidipäästöt: Rikinoksidipäästöjen voimakkaat vaihtelut vuosien 1996 ja 2004 välillä ovat peräisin pääosin selluteollisuuden hajukaasujen käsittelystä. Sellutehtaiden hajukaasujen käsittelyjärjestelmiin tehdyt investoinnit (mm. varapolttojärjestelmien rikkipesurit) ovat vähentäneet rikkipäästöjä selvästi. Arvonlisäys: Etelä-Karjalan arvonlisäys kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja lyhyen notkahduksen jälkeen arvonlisäys on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2019.

Alla olevassa graafissa on esitetty Etelä-Karjalan jätevesien typpi- ja fosforipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehittyminen vuodesta 1990 (Vertailuvuosi 1990 = 1000). Indikaattorien kirjaintunnukset viittaavat tällä sivulla kohdassa ”Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit” käytettyihin indikaattorinumerointeihin. Jätevesipäästötiedot on haettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTIin talletetuista seurantatiedoista eli ne sisältävät teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden päästöt (valtion valvomat ympäristölupavelvolliset kohteet).

Typpi- ja fosforipäästöt: Etelä-Karjalan jätevedenpuhdistamoiden typpi- ja fosforipäästöt laskivat voimakkaasti 1990-luvun alussa, kun biologiset jätevedenpuhdistamot otettiin käyttöön. 1990-luvun puolivälin jälkeen päästöt ovat kehittyneet tasaisesti. Arvonlisäys: Etelä-Karjalan arvonlisäys kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja lyhyen notkahduksen jälkeen arvonlisäys on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2019.

Paluu sivun ylälaitaan

……………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

4. Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit

Alla olevassa listassa on kaikki ECOREG-mallin ympäristöindikaattorit teemoittain ryhmiteltynä. Klikkaamalla indikaattorin perässä olevia linkkejä (Kymenlaakso, Etelä-Karjala), avautuu linkin alta ko. indikaattorin kuvaaja sekä sen kehittymistä kuvaavat liikennevalo-osoittimet.

Teema: Ilmapäästöt

Y1a. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y1b. Kasvihuonekaasupäästöt tCO2e/asukas: Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y1c. Kasvihuonekaasupäästöt tCO2e/a: Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y2. Tieliikenteen CO2-päästöt : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y3. Teollisuuden ja energiantuotannon NOx-päästöt : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y4. Tieliikenteen NOx-päästöt : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y5. Teollisuuden ja energiantuotannon SO2-päästöt : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y6a. Elohopeapäästöt ilmaan (Hg): Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y6b. Kadmiumpäästöt ilmaan (Cd): Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y6c. Lyijypäästöt ilmaan (Pb): Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y7. Dioksiini- ja furaanipäästöt ilmaan : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y7. Polyaromaattisten hiilivetyjen päästöt ilmaan : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Teema: Ilmanlaatu

Y8. Ilmanlaatumittausten ylityspäivät PM10 : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y8. Ilmanlaatumittausten ylityspäivät TRS : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Teema: Vesi

Y9. Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesiin : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y9. Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesiin : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y10. Pohjavesiputkien kloridiseuranta : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y11. Pohjavedestä mitatut nitraattitypen vuosikeskipitoisuudet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y12. Maatalouden typpi- ja fosforitase : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Onnettomuudet ja liikenne

Y13. Öljy- ja kemikaalionnettomuudet : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y14. Transito- ja rajaliikenne : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y15. Liikennesuoritteet : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Teema: Luonnon monimuotoisuus

Y16. METSO-sopimukset : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y17. Suojelualueiden pinta-ala : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y18. Uudistushakkuiden pinta-ala : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y19. Puuston määrän kehitys (kasvu/hakkuut) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Luonnonvarojen käyttö

Y20.Otetun soran ja kallion määrä : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y21.Yhdyskuntajätteet : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Teema: Energia

Y22. Kaukolämmön kulutus: KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y23. Sähkön kulutus: KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y24. Sähköntuotannon omavaraisuusaste: KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y25. Uusiutuvien energianlähteiden osuus % (ilman liikennepolttoaineita): KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y26. Teollisuuden energiankäyttö: KymenlaaksoEtelä-Karjala

ENERGIATASEET (ECOREG/E-indikaattorit)

E1. UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E11. Teollisuuden ja energiantuotannon biopolttoaineet (pl. mustalipeä) : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E12. Metsäteollisuuden jäteliemet : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E13. Puun pienkäyttö (arvio) : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E14. Sekapolttoaineet (bio-osuus) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E15. Biokaasu : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E16. Vesivoima : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E17. Tuulivoima : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E18. Peltobiomassat : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E19. Ostosähkön uusiutuva osuus : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E2. EI-UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET YHTEENSÄ : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E21. Teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset polttoaineet : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E22. Sekapolttoaineet (fossiilinen osuus) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E23. Rakennusten lämmitys fossiilisilla polttoaineilla (arvio) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E24. Ostosähkö (ei-uusiutuva osuus) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E3. SÄHKÖ

E31. Sähköntuotanto : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E4. KOKONAISENERGIANHANKINTA ILMAN LIIKENNETTÄ (E1+E2) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E5. UUSIUTUVIEN ENERGIANLÄHTEIDEN OSUUS (E1/E4) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E6. ENERGIANKULUTUS

E61. Sähkönkulutus : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E62. Teollisuuden kokonaisenergiankäyttö : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Paluu sivun ylälaitaan

5. ECOREG Ympäristö- ja energiateemojen aavistusmittarit

Alla on esitetty yksinkertaistettu arviointimatriisi ECOREG-mallin ympäristö- ja energiaindikaattorien kehityksen ja tason seurantaan. Tulokset yhdistetään tämän sivuston Ekotehokkuus-välilehden ECOREG-aavistusmittariston viisarikuvaajaan. Vastaava arviointi on toteutettu vuosittain vuodesta 2005 ja ECOREG-aavistusmittaristo seuraa tämän kokonaisindikaattorin kehitystä yhtenä seurantaparametrina. Kehitys arvioidaan alla olevassa taulukossa viimeisen viiden vuoden trendinä.

ECOREG-ympäristöindikaattorien liikennevalokoonto
Kaakkois-Suomen ECOREG-ympäristöindikaattorien liikennevalokoonto

Paluu sivun ylälaitaan