Ympäristö- ja energiaindikaattorit

Kymenlaakson ympäristö- ja energiavuosi 2017-2019

Lyhyt yhteenveto Kymenlaakson ympäristö- ja energiaindikaattorien kehittymisestä viime vuosien aikana:

Alla olevassa graafissa on esitetty Kymenlaakson hiilidioksidi-, typenoksidi- ja rikinoksidipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehittyminen vuodesta 1990 (Vertailuvuosi 1990 = 1000). Indikaattorien kirjaintunnukset viittaavat tällä sivulla kohdassa ”Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit” käytettyihin indikaattorinumerointeihin. llmapäästötiedot on haettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTIin talletetuista seurantatiedoista eli ne sisältävät suurten polttolaitosten sekä suurteollisuuden päästöt (valtion valvomat ympäristölupavelvolliset kohteet).

Kymenlaakson hiilidioksidi-, typenoksidi– ja rikinoksidipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehitys vuodesta 1990 (1990=1000)

Hiilidioksidipäästöt: Kymenlaakson hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet selvästi 1990-luvun alusta. Merkittävimmin hiilidioksidipäästöjen laskuun on vaikuttanut Mussalon hiilivoimalaitoksen toiminnan lopettaminen sekä metsäteollisuuden luopuminen kivihiilen käytöstä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Typenoksidipäästöt: Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tasaisesti koko tarkasteluajanjakson ajan. Rikinoksidipäästöt: Rikinoksidien päästöjen voimakkaaseen laskuun on vaikuttanut kivihiilen käytöstä luopumisen lisäksi rikkipesurien käyttöönotto selluteollisuudessa. Arvonlisäys: Kymenlaakson arvonlisäys kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja lyhyen notkahduksen jälkeen arvonlisäys on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2019.

Alla olevassa graafissa on esitetty Kymenlaakson jätevesien typpi- ja fosforipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehittyminen vuodesta 1990 (Vertailuvuosi 1990 = 1000). Indikaattorien kirjaintunnukset viittaavat tällä sivulla kohdassa ”Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit” käytettyihin indikaattorinumerointeihin. Jätevesipäästötiedot on haettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTIin talletetuista seurantatiedoista eli ne sisältävät teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden päästöt (valtion valvomat ympäristölupavelvolliset kohteet).

Typpi- ja fosforipäästöt: Kymenlaakson jätvedenpuhdistamoiden typpi- ja fosforipäästöt ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien biologisten jätevedenpuhdistamoiden käyttöönoton jälkeen. Arvonlisäys: Kymenlaakson arvonlisäys kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja lyhyen notkahduksen jälkeen arvonlisäys on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2019.

Etelä-Karjalan ympäristö- ja energiavuosi 2017-2019

Lyhyt yhteenveto Etelä-Karjalan ympäristö- ja energiaindikaattorien kehittymisestä viime vuosien aikana:

Alla olevassa graafissa on esitetty Etelä-Karjalan hiilidioksidi-, typenoksidi- ja rikinoksidipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehittyminen vuodesta 1990 (Vertailuvuosi 1990 = 1000). Indikaattorien kirjaintunnukset viittaavat tällä sivulla kohdassa ”Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit” käytettyihin indikaattorinumerointeihin. llmapäästötiedot on haettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTIin talletetuista seurantatiedoista eli ne sisältävät suurten polttolaitosten sekä suurteollisuuden päästöt (valtion valvomat ympäristölupavelvolliset kohteet).

Etelä-Karjalan hiilidioksidi-, typenoksidi– ja rikinoksidipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehitys vuodesta 1990 (1990=1000)

Hiilidioksidipäästöt: Etelä-Karjalan hiilidioksidipäästöt kehittyivät tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2009 asti. Vuonna 2009 alueella sijaitseva sementtitehdas korvasi kaksi vanhaa sementtiuunia yhdelä uudella energiatehokkaammalla sementtiuunilla, mikä vähensi kivihiilen käyttöä merkittävästi; samana vuonna Mertaniemen maakaasuvoimalaitos siirtyi peruskuormalaitoksesta hätäkäyttövoimalaitokseksi. Typenoksidipäästöt: Typenoksipäästöt kehittyivät tasaisesti vuoteen 2009; vuoden 2009 notkahdukseen vaikutti samat edellä esitetyt muutokset. Rikinoksidipäästöt: Rikinoksidipäästöjen voimakkaat vaihtelut vuosien 1996 ja 2004 välillä ovat peräisin pääosin selluteollisuuden hajukaasujen käsittelystä. Sellutehtaiden hajukaasujen käsittelyjärjestelmiin tehdyt investoinnit (mm. varapolttojärjestelmien rikkipesurit) ovat vähentäneet rikkipäästöjä selvästi. Arvonlisäys: Etelä-Karjalan arvonlisäys kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja lyhyen notkahduksen jälkeen arvonlisäys on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2019.

Alla olevassa graafissa on esitetty Etelä-Karjalan jätevesien typpi- ja fosforipäästöjen sekä arvonlisäyksen kehittyminen vuodesta 1990 (Vertailuvuosi 1990 = 1000). Indikaattorien kirjaintunnukset viittaavat tällä sivulla kohdassa ”Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit” käytettyihin indikaattorinumerointeihin. Jätevesipäästötiedot on haettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTIin talletetuista seurantatiedoista eli ne sisältävät teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden päästöt (valtion valvomat ympäristölupavelvolliset kohteet).

Typpi- ja fosforipäästöt: Etelä-Karjalan jätevedenpuhdistamoiden typpi- ja fosforipäästöt laskivat voimakkaasti 1990-luvun alussa, kun biologiset jätevedenpuhdistamot otettiin käyttöön. 1990-luvun puolivälin jälkeen päästöt ovat kehittyneet tasaisesti. Arvonlisäys: Etelä-Karjalan arvonlisäys kasvoi tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2008 ja lyhyen notkahduksen jälkeen arvonlisäys on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 vuoteen 2019.

……………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit

Alla olevassa listassa on kaikki ECOREG-mallin ympäristöindikaattorit teemoittain ryhmiteltynä. Klikkaamalla indikaattorin perässä olevia linkkejä (Kymenlaakso, Etelä-Karjala), avautuu linkin alta ko. indikaattorin kuvaaja sekä sen kehittymistä kuvaavat liikennevalo-osoittimet.

Teema: Ilmapäästöt

Y1. Teollisuuden ja energiantuotannon CO2-päästöt : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y2. Pääteiden tieliikenteen CO2-päästöt : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y3. Teollisuuden ja energiantuotannon NOx-päästöt : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y4. Pääteiden tieliikenteen NOx-päästöt : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y5. Teollisuuden ja energiantuotannon SO2-päästöt : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y6. Raskasmetallilaskeuma (Hg, Cd, Pb) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y7. Dioksiini- ja furaanipäästöt ilmaan : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y7. Polyaromaattisten hiilivetyjen päästöt ilmaan : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Ilmanlaatu

Y8. Ilmanlaatumittausten ylityspäivät PM10 : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y8. Ilmanlaatumittausten ylityspäivät TRS : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Vesi

Y9. Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesiin : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y9. Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesiin : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y10. Pohjavesiputkien kloridiseuranta : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y11. Pohjavedestä mitatut nitraattitypen vuosikeskipitoisuudet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y12. Maatalouden typpi- ja fosforitase : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Teema: Onnettomuudet ja liikenne

Y13. Öljy- ja kemikaalionnettomuudet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y14. Transito- ja rajaliikenne : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y15. Liikennesuoritteet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Luonnon monimuotoisuus

Y16. Metsätalouden ympäristötukisopimukset : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y17. Suojelualueiden pinta-ala : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y18. Uudistushakkuiden pinta-ala : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Y19. Puuston määrän kehitys (kasvu/hakkuut) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Teema: Luonnonvarojen käyttö

Y20.Otetun soran ja kallion määrä : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y21.Yhdyskuntajätteet : KymenlaaksoEtelä-Karjala

Teema: Energia

Y22. Kaukolämmön kulutus: KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y23. Sähkön kulutus: KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y24. Sähköntuotannon omavaraisuusaste: KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y25. Uusiutuvien energianlähteiden osuus % (ilman liikennepolttoaineita): KymenlaaksoEtelä-Karjala

Y26. Teollisuuden kokonaisenergiankulutus: KymenlaaksoEtelä-Karjala

ENERGIATASEET (ECOREG/E-indikaattorit)

E1. UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E11. Teollisuuden ja energiantuotannon biopolttoaineet (pl. mustalipeä) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E12. Metsäteollisuuden jäteliemet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E13. Puun pienkäyttö (arvio) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E14. Sekapolttoaineet (bio-osuus) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E15. Biokaasu : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E16. Vesivoima : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E17. Tuulivoima : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E18. Peltobiomassat : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E19. Ostosähkön uusiutuva osuus : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E2. EI-UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET YHTEENSÄ : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E21. Teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset polttoaineet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E22. Sekapolttoaineet (fossiilinen osuus) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E23. Rakennusten lämmitys fossiilisilla polttoaineilla (arvio) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E24. Ostosähkö (ei-uusiutuva osuus) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E3. SÄHKÖ

E31. Sähköntuotanto : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E4. KOKONAISENERGIANHANKINTA ILMAN LIIKENNETTÄ (E1+E2) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E5. UUSIUTUVIEN ENERGIANLÄHTEIDEN OSUUS (E1/E4) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

E6. ENERGIANKULUTUS

E61. Sähkönkulutus : KymenlaaksoEtelä-Karjala

E62. Lämmönkulutus (arvio) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala