Ympäristöanalyysi 2021

ECOREG-järjestelmään littyvä noin 10 vuoden välein tehtävä laaja ympäristöanalyysi toteutettiin vuonna 2020-2021 ja sen tulokset valmistuivat huhtikuussa 2021. Aiemmin laaja ympäristöanalyysi on tehty Kymenlaaksolle vuosille 2000 ja 2005 sekä Etelä-Karjalalle vuodelle 2005. Uusimmassa analyysissä on käytetty tilastovuotena vuotta 2018 molemmilla maakunnille. Ympäristöanalyysin käytännön toteutus on esitetty ECOREG-hankkeen ensimmäisen vaiheen dokumentointiraporteissa, jotka löytyvät tämän nettisivun välilehdeltä ”Julkaisut”.

Etelä-Karjalan ympäristöanalyysi 2020-2021

Alla olevassa kaaviossa on esitetty ECOREG-mallilla lasketut ongelmaluokkien haittapisteet vuosille 2005 ja 2018. Ilmastonmuutos on noussut merkittävimmäksi ympäristöongelmaluokaksi Etelä-Karjalassa vuonna 2020. Vuoden 2008 kyselyssä merkittävimpänä ympäristöongelmana koetun vesistöjen rehevöitymisen painokerroin on edelleen lähes aiemmalla tasolla ja vain hieman ilmastonmuutosta pienempi. Huoli luonnon monimuotoisuuden sekä uusiutumattomien luonnonvarojen vähenemisestä on kasvanut vuosien 2008 ja 2020 kyselyjen välillä suhteellisesti eniten. Ilman laadun sen sijaan koetaan parantuneen selvästi aiemmasta.

Ongelmaluokkien haittapisteet Etelä-Karjalassa vuosina 2005 ja 2018

Alla olevassa graafissa on esitetty haittapistejakaumat sektoreittain (Maatalous, Metsätalous, Yhdyskunnat, Haja- ja loma-asutus, Teollisuus sekä Liikenne).

CO2 – jakauma sektoreiden kesken on melko samanlainen aikaisemman analyysin kanssa; painotuskyselyssä ilmastonmuutosta on pidetty edellistä kertaa tärkeämpänä ja CO2:lla on vuoden 2018 analyysissä haittapisteitä selvästi entistä enemmän. Hiilidioksidipäästöt perustuvat ALAS-mallin laskentatuloksiin ja ilmoitetaan pelkästään kokonais-CO2-ekvivalentteina (CH4- ja N2O-päästöjä ei ole eritelty). CFC. Koska yläilmakehän otsonin väheneminen on saanut painotuskyselyssä vähemmän painoarvoa, on CFC haittapistesaalis entistä pienempi. Koska varsinaisia CFC päästöjä ei ole, on painotuskyselyn kautta tälle ongelmaluokalle jaettavat haittapisteet jaettu tasan, joten jakauma eri sektoreiden kesken on erilainen kuin ennen. NOx-päästöt saavat haittapisteitä neljästä eri luokasta. Eniten alailmakehän otsonin muodostumisesta (278), toiseksi eniten happamoitumisesta (252), kolmanneksi eniten rehevöitymisestä (150) ja vähiten paikallisen ilmanlaadun heikkenemisestä (79). Pisteitä NOx on saanut suunnilleen saman verran kuin edellisessä laskennassa ja toisin kuin Kymenlaaksossa, se on jopa hieman kasvanut. Tämä näkyy jo inventaariossa, jonka mukaan EK:ssa syntyy enemmän NOx päästöjä. Ero tulee SYKEn inventaarion luokasta energiantuotanto ja teollisuus. NMVOC:n haittapisteet ovat edellisestä hieman kasvaneet, vaikka alailmakehän otsonin muodostuminen on painotuskyselyssä pudonnut. Tämä johtunee siitä, että aikaisemalla laskentatavalla (oma laskenta vs SYKE inventaario) ei pystytty inventoimaan kaikkia pieniä päästölähteitä kattavasti, joista kuitenkin koostuu merkittävä osa NMVOC päästöistä. CO:n haittapisteet ovat hieman laskeneet edellisestä. Tämä voisi selittyä alailmakehän otsonin ja paikallisen ilmanlaadun heikkenemisen painotuskyselyn tulosten putoamisena. SO2 haittapisteet ovat pudonneet merkittävästi. Tämä johtuu pääasiassa painotuskyselyssä paikallisen ilmanlaadun heikkenemisen sekä happamoitumisen vähentyneistä painoarvoista. NH3 haittapisteet ovat nousseet, vaikka sitä koskevat ongelmaluokat ovat painotuskyselyssä pudonneet tai pysyneet samana. Tämä johtuu laskentatavan muutoksesta. Uudesa inventaariossa käytetään SYKEn päästöinventaariotietoja. 

NH4+ haittapisteet ovat kasvaneet edellisestä. Tähän vaikuttaa osaltaan myös päästötietojen raportoinnissa tapahtuneet muutokset. N(w) haittapistemäärä on laskenut hieman. Jakaumassa metsätalouden osuus on pienentynyt huomattavasti, mikä voisi esimerkiksi johtua laskennan suhtautumisesta luonnonhuuhtoumaan. Vuoden 2005 inventaariossa typpeä on huomattavasti muita inventaarioita enemmän, ja poikkeaman määrä voisi vastata luonnonhuuhtoumaa. P(w) Fosforin haittapisteet ovat laskeneet. Tämä voi johtua maatalouden pienenemisestä sekä laskennallisista muutoksista. BOD on pysynyt melko samana. 

Kvalitatiiviset kuormitustekijöiden muutoksiin vaikuttaa painotuskyselyn tulokset.

Alla olevassa graafissa on esitetty haittapisteet sektoreittain (Maatalous, Metsätalous, Yhdyskunnat, Haja- ja loma-asutus, Teollisuus sekä Liikenne). Alla olevan kuvan haittapisteet löytyvät taulukoituna tästä linkistä (Haittapisteet).

Haittapisteet sektoreittain EK
Haittapisteet sektoreittain Etelä-Karjalassa vuosina 2005 ja 2018

MAATALOUS: Maatalouden saamat haittapisteet ovat hieman kasvaneet. Tämä näkyy erityisesti avoimien alueiden sulkeminen, CFC ja CO2 haittapisteiden kasvuna. Avoimien alueiden sulkemisen haittapisteet selittyvät luonnon monimuotoisuuden saamalla korkeammalla painolla. CFC päästöjen haittapisteet selittyvät sillä, että olemattomille päästöille jaettavat haittapisteet on jaettu tasan eri sektoreiden kesken, kun ennen oli laskettu päästöjä muille sektoreille jotka olivat täten saaneet kaikki otsonikatopisteet. CO2 haittapisteet selittyvät ilmastonmuutoksen korkeammalla painotuksella. 

METSÄTALOUS: Metsätalouden haittapisteet ovat hieman laskeneet, mutta tämä johtunee täysin laskennan suhtautumisesta typen luonnonhuuhtoumaan. Muuten metsätalouden haittapisteissä on puolestaan tapahtunut merkittävää kasvua luonnon monimuotoisuuden painotuksen kasvun myötä. 

YHDYSKUNNAT: Yhdyskuntien haittapisteet ovat kasvaneet. Tämä johtuu erityisesti typen, NH4+, SO2, NOx ja CO2 pisteiden kasvusta. Typen pisteiden kasvua voi ainakin osittain selittää se, että 2005 inventaariossa suuren osan rehevöitymisen haittapisteistä on vienyt metsäteollisuuden suuret typpipäästöt, jotka selittynevät kenties suhtautumisella luonnonhuuhtoumaan. NH4+ kasvu selittynee IED raportointikäytännöillä. SO2 kasvu selittynee sillä, että teollisuuden SO2 päästöt ovat laskeneet runsaasti ja sitä myöten eivät vie niin suurta osaa ilmanlaadun heikkenemisen ja happamoitumisen haittapisteistä. NOx kasvu johtunee SYKEn inventaarion korkeasta energiantuotannon ja teollisuuden NOx päästöstä Etelä-Karjalalle, josta vielä yhdyskunnille jaettavat haittapisteet saattavat ylikorostua, sillä laskennassa käytetään SYKEn valtakunnallista jakaumaa päästölähteille. CO2 pisteiden nousu selittynee painotuskyselyllä. 

HAJA- JA LOMA-ASUTUS: Haja- ja loma-asutuksen haittapisteissä ei ole nähtävissä merkittävää muutosta. 

TEOLLISUUS: Teollisuuden haittapisteet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Jakaumassa muutoksista mainittakoon ympäristöonnettomuuksien painotuksen vähenemisen vaikutus TOX (onnettomuudet) kuormitustekijään, typen haittapisteiden kasvu, NOx haittapisteiden lasku sekä CO2 haittapisteiden merkittävä nousu. 

LIIKENNE: Liikenteen haittapisteet ovat laskeneet jonkin verran ja tämä johtuu ekotoksisuuden painotuksen vähenemisestä. 

Kymenlaakson ympäristöanalyysi 2020-2021

Alla olevassa kaaviossa on esitetty ECOREG-mallilla lasketut ongelmaluokkien haittapisteet vuosille 2005 ja 2018. Kymenlaaksossa ilmastonmuutos on noussut merkittävimmäksi ympäristöongelmaluokaksi vuonna 2020, mutta vesistöjen rehevöityminen koetaan edelleen yhtä merkittäväksi ympäristöongelmaksi kuin aiemmin. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen koetaan tänä päivänä selvästi merkittävämpänä ympäristöongelmana kuin vuonna 2008 toteutetun kyselyn aikoihin.

Ongelmaluokkien haittapisteet KL
Ongelmaluokkien haittapisteet Kymenlaaksossa vuosina 2005 ja 2018.

CO2 – jakauma sektoreiden kesken on melko samanlainen edellisen analyysin kanssa. Painotuskyselyssä ilmastonmuutosta on pidetty edellistä kertaa tärkeämpänä eli CO2:lla haittapisteitä selvästi entistä enemmän. Hiilidioksidipäästöt perustuvat ALAS-mallin laskentatuloksiin ja ilmoitetaan pelkästään kokonais-CO2-ekvivalentteina (CH4- ja N2O-päästöjä ei ole eritelty). CFC: Koska yläilmakehän otsonin väheneminen on saanut painotuskyselyssä vähemmän painoarvoa, on CFC haittapistesaalis entistä pienempi. Koska varsinaisia CFC päästöjä ei ole, on painotuskyselyn kautta tälle ongelmaluokalle jaettavat haittapisteet jaettu tasan, joten jakauma eri sektoreiden kesken on erilainen kuin ennen. NOx-päästöille jyvittyy haittapisteitä neljästä eri luokasta. Eniten alailmakehän otsonin muodostumisesta (242), toiseksi eniten happamoitumisesta (163), kolmanneksi eniten rehevöitymisestä (120) ja vähiten paikallisen ilmanlaadun heikkenemisestä (85). Pisteitä NOx on saanut jonkin verran vähemmän kuin edellisessä laskennassa. Tämä voisi selittyä painotuskyselyssä alailmakehän otsonin, happamoitumisen sekä paikallisen ilmanlaadun heikkenemisen painoarvojen putoamisesta. Tuoreessa inventaariossa laskentamenetelmä on muuttunut ja se haetaan SYKEn inventoimista päästöistä jotka jaetaan sektoreille valtakunnallisten päästölähteiden perusteella. Tämä voisi voimakkaan metsäteollisuuden alueella tarkoittaa sitä, että teollisuuden päästöt ovat jonkin verran aliedustettuina jakaumassa kun taas yhdyskunnan päästöt vastaavasti hieman yliedustettuina. Tuloksissa yhdyskunnan päästöt ovat tämän hypoteesin mukaisesti suhteellisesti kasvaneet. NMVOC:n haittapisteet ovat edellisestä hieman kasvaneet, vaikka alailmakehän otsonin muodostuminen on painotuskyselyssä pudonnut. Tämä johtunee siitä, että aikaisemalla laskentatavalla (oma laskenta vs SYKE inventaario) ei pystytty inventoimaan kaikkia pieniä päästölähteitä kattavasti, joista kuitenkin koostuu merkittävä osa NMVOC päästöistä. CO:n haittapisteet ovat hieman laskeneet edellisestä. Tämä voisi selittyä alailmakehän otsonin ja paikallisen ilmanlaadun heikkenemisen painotuskyselyn tulosten putoamisena. SO2 haittapisteet ovat pudonneet merkittävästi. Tämä voi johtua painotuskyselyssä paikallisen ilmanlaadun heikkenemisen sekä happamoitumisen vähentyneistä painoarvoista. NH3 haittapisteet ovat nousseet, vaikka sitä koskevat ongelmaluokat ovat painotuskyselyssä pudonneet tai pysyneet samana. Tämä johtunee SYKEn inventaarion käyttämisestä tai muiden kuormitustekijöiden, erityisesti NH4+ käyttäytymisestä. 

NH4+ haittapisteet ovat romahtaneet edellisestä, tämä johtunee inventaarion heikkenemisestä, joka johtuu osittain muutoksista päästöjen raportoinnissa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. N(w): Kokonaistyppipäästöjen haittapistemäärä on pysynyt melko samana. Jakaumassa metsätalouden osuus on pienentynyt huomattavasti, mikä voisi esimerkiksi johtua laskennan suhtautumisesta luonnonhuuhtoumaan. Vuoden 2005 inventaariossa typpeä on huomattavasti muita inventaarioita enemmän, ja poikkeaman määrä voisi vastata luonnonhuuhtoumaa. P(w): Kokonaisfosforipäästöjen haittapisteet ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisessä laskennassa, kuten rehevöityminenkin on painotuskyselyssä säilyttänyt painarvonsa. Muun kuin maatalouden pisteet ovat hieman vähentyneet, mihin vaikuttaa osaltaan laskentatavan muutos. BOD: Teollisuuden BOD päästöt ovat saaneet huomattavasti entistä enemmän haittapisteitä. Tämä johtuu sekä IED raportoitujen päästöjen jakaumasta, sekä siitä, että happivajauksen haittapisteet ovat puutteellisen NH4+ inventaarion seurauksena päätyneet lähes kokonaan BOD:lle. 

Kvalitatiivisten kuormitustekijöiden muutoksiin vaikuttaa painotuskyselyn tulokset

Alla olevassa graafissa on esitetty haittapisteet sektoreittain (Maatalous, Metsätalous, Yhdyskunnat, Haja- ja loma-asutus, Teollisuus sekä Liikenne). Alla olevan kuvan haittapisteet löytyvät taulukoituna tästä linkistä (Haittapisteet).

Haittapisteet sektoreittain KL
Haittapisteet sektoreittain Kymenlaaksossa vuosina 2005 ja 2018

MAATALOUS: Maatalouden saamat haittapisteet ovat hieman kasvaneet. Tämä näkyy erityisesti typpipäästöjen haittapisteiden kasvussa. Myös NH3 haittapisteet ovat kasvaneet merkittävästi. 

METSÄTALOUS: Metsätalouden haittapisteet ovat kasvaneet, mikä johtuu lähinnä metsänkäsittelytoimien haittapisteiden kasvusta. Tämä kasvu johtuu yksinomaan painotus kyselyssä kasvaneesta luonnon monimuotoisuuden painoarvosta. Metsätalouden typpipäästöjen merkittävä haittapisteiden pudotus johtunee edelleen laskennan suhtautumisesta luonnonhuuhtoumaan. 

YHDYSKUNNAT: Yhdyskuntien haittapisteet ovat pudonneet, johtuen enimmäkseen yläilmakehän otsonin vähenemisen saamasta pienemmästä painoarvosta ja olemattomille CFC -päästöille käytetystä haittapisteiden tasajakaumasta (aikaisemmin suurin osa haittapisteistä meni yhdyskunnille) sekä NH4+ inventaarion heikkoudesta. Merkittävää kasvua on tapahtunut esimerkiksi CO2 haittapisteissä. 

HAJA- JA LOMA-ASUTUS: Haja- ja loma-asutuksen haittapisteet ovat kasvaneet vähän. Tässä näkyy mm. rantojen rakentamisen, kallion louhinnan ja TOX (jatkuvat) haittapisteiden kasvu. Nämä johtuvat virkistysmahdollisuuksien heikkenemisen, kulttuuriympäristön heikkenemisen ja ekotoksisuuden painotuksien kasvusta. 

TEOLLISUUS: Teollisuuden haittapisteet ovat kasvaneet. Tässä näkyy mm. ilmastonmuutoksen painotuksen kasvu, BOD haittapisteiden kasvu ja ekotoksisuuden painotuksen kasvu. Esimerkiksi TOX onnettomuuksien haittapisteet ovat tässä huomattavasti pudonneet, mikä johtuu ympäristöonnettomuuksien painotuksen merkittävästä laskusta. NOx pisteet ovat mahdollisesti myös tässä aliedustettuina, jos ajattelee että niiden laskentaan on käytetty SYKEn valtakunnallista päästölähteiden jakaumaa, joka kaakkois-Suomen alueella saattaa aiheuttaa teollisuuden alikorostumista. 

LIIKENNE: Liikenteen haittapisteet ovat laskeneet jonkin verran ja tämä koostuu lähinnä NOx haittapisteiden sekä ekotoksisuuden painotuksen vähenemisestä. 

ILMASTONMUUTOS

I Ilmastonmuutoksen arvioituja vaikutuksia kaakkois-Suomessa

• Itämeren alue lämpenee muita alueita nopeammin
• Ääri-ilmiöt lisääntyvät: rankkasateiden, kelirikkojen ja talvitulvien riski lisääntyy
• Merenpinta nousee 20 – 60 cm, pahimmissa skenaarioissa jopa 180 cm
• Itämeren jääpeite vähenee 50 – 80 %
• Hellepäivät lisääntyvät: Kaakkois-Suomessa erinomaiset olosuhteet kesälomailuun
• Viljasadot paranevat aluksi ja lehtipuut yleistyvät, mutta myös tuhohyönteiset lisääntyvät tehokkaammin
• Uusia lajeja kotiutuu
• Saimaan norpan elinmahdollisuudet heikkenevät
• Lämmityksen tarve vähenee, mutta ilmastoinnin tarve kasvaa
• Kasvavat sademäärät lisäävät Kaakkois-Suomessa merkittävää vesivoimantuotantoa
• Tuulisuuden kasvu luo edellytyksiä tuulivoimantuotannon lisäämiselle
• Sähkön jakeluhäiriöt lisääntyvät erityisesti haja-asutusalueilla
• Tarve teiden liukkaudentorjunnalle kasvaa. Auraustarve ei muutu; vaikka kokonaislumisuus vähenee, niin lyhyet ja voimakkaat lumisateet yleistyvät
• Roudan heikkeneminen lisää puiden kaatumisriskiä junaradalle tai ajojohtimelle. Myös lyhytaikaisten, raideliikennettä haittaavien lumisateiden voimakkuus kasvaa. Sulamis-jäätymissyklien muutokset puolestaan lisäävät tarvetta liukkaudentorjunnalle raideliikenteessä
• Veneilykausi pitenee ja veneilyn suosio kasvaa. Myrskytuulet ja ukkospuuskat lisäävät veneilyn riskejä. Sateisuuden lisäääntyminen aiheuttaa paikallisia tulvia ja virtaamien kasvua, mikä voi merkitä rajoituksia siltojen alituskorkeuksiin. Kuivien kausien vedenpinnan lasku voi rajoittaa suurempien veneiden kulkua

II Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen vauhdittaminen

• Metsäenergian käytön uusiin haasteisiin varautuminen ja käyttövaihtoehtojen selvittäminen
• Toisen sukupolven biojalostamon toimintaedellytysten luominen
• Haminan tuulienergiaklusterin kehittäminen
• Tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueiden kartoitus (sisämaan kohteet)
• Biopolttoaineiden kestävä tuotannon ja käytön edistäminen
• Biopolttoaineiden saatavuuden ja hankintalogistiikan parantaminen
• Aaltoenergiaosaamisen kehittäminen
• Uusiutuvan energialähteiden potentiaalikartoitukset ja tuloksien hyödyntäminen

Yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen – päästöjen vähentäminen ja sopeutuminen

• Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen edistäminen
• Liikenteen ja asumisen järjestelyjen ekotehokas kehittäminen
• Julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen
• Kestävän logistiikkajärjestelmän kehittäminen
• Asutusten ja loma-asutuksen ekotehokkaiden energiaratkaisujen edistäminen
• Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
• Alueellisen rannikkostrategian työstäminen

Ympäristöosaamisen kehittäminen

• Metsä- ja logistiikka-alan energiatehokkuuden kehittäminen
• Merenkulun päästöjen vähentäminen
• Ympäristöteknologian liiketoiminnan kehittäminen
• Ympäristöosaamisen ja hallintajärjestelmien edistäminen erityisesti pk –yrityksissä ja julkishallinnossa
• Energiatehokkuussopimuksien edistäminen
• Tietotekniikan mahdollisuuksien huomioon ottaminen palvelujen järjestämisessä ja muuttuessa
• Ympäristötietoisuus, ympäristökasvatus ja ympäristöjohtaminen
• Hajautetun energiatuotannon edistäminen
• Jätehuoltotekniikan tutkimustoiminnan edistäminen (EKOPARK)
• Nolla- tai plusenergiatalotekniikan kehittäminen / käytön edistäminen

Jätehuollon kehittäminen ja -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

• Jätehuollon osaamisen kehittäminen

Ekotehokkuuden seuranta

• Maakunnallisen ekotehokkuuden seuranta
• Energia ja ilmastostrategioiden laatiminen

Alueelliset ilmasto- energia ja luonnonvarastrategiat

• Alueellisten tai seudullisten ilmasto- (ja energia- / luonnonvarastrategioiden) laatimisen
tukeminen (ml. valmiussuunnitelmat, turvallisuussuunnitelmat)
• Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaan valtioneuvosto
edellyttää, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmasto ja energiastrategiansa
sekä niiden toteutusohjelmat valtakunnallisen ilmasto- ja energiastrategian pohjalta.

Itämeri

• Ravinnehuuhtoutumisen ja rehevöitymisen vähentäminen
• Aaltoenergian hyödyntäminen
• Meriekosysteemiin liittyvien ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkiminen

III Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Tulvariskien hallinta ja merenpinnan nousu

• Tulvariski ja tulvavaara-alueiden kartoittaminen ja huomioiminen
• Taajamien hulevesihallinnan parantaminen
• Yhdyskuntatekniikkaturvallisuusriskien ehkäiseminen
• Kosteikkojen hyväksikäyttö tulvariskien hallinnassa
• Ravinteiden huuhtoutumisriskien ehkäisy

Sopeutuminen lämpenemiseen

• Matkailullisten hyötyjen selvittäminen
• Hyönteistuhojen ja kasvitautiriskien hallinnan arvioinnin edistäminen
• Maa- ja metsätalouden mahdollisuuden selvittäminen

Sopeutuminen sadannan vaihteluihin

• Vaikutusten selvitäminen

Itämeri

• Meren lämpötilan nousun ja jääpeitteen vähentämisen vaikutusten selvittäminen (merenkulku, matkailu)

Yhdyskuntarakenne

• Varautuminen ilmastopakolaisuuteen. Ilmaston lämpenemisen odotetaan merkittävästi lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa. On arvioitu, että ympäristöpakolaisia voi olla koko maailmassa 200 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä.

Imatran ilmastoteot

Greenreality