Ekotehokkuus

Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä – ECOREG 2020

ECOREG-hankkeessa luodun alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän indikaattoreille tehtiin vuoden 2019 ja kevään 2020 aikana neljästoista vuosipäivitys molempia maakuntia koskevana. Tälle sivulle on koottu ECOREG-järjestelmän seurantatuloksia seuraavasti jaoteltuna:

  1. Etelä-Karjalan ECOREG-indikaattorien kehittyminen ja ympäristöongelmapainot
  2. Kymenlaakson ECOREG_indikaattorien kehittyminen ja ympäristöongelmapainot
  3. Ekotehokkuustarkastelua maakunnittain
  4. Aavistuksia ekotehokkuuden kehittymisestä

1. Etelä-Karjalan ECOREG-indikaattorien kehittyminen ja ympäristöongelmapainot

Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennevaloilla Etelä-Karjalan ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990. Vuoden 1990 indikaattoritieto on asetettu tarkastelussa vertailuvuodeksi ja sen liikennevaloväri on keltainen. Kunkin tarkastaluvuoden indikaattorivärisävy määräytyy sen mukaan, onko ko. vuoden tilastotieto vertailuvuotta parempi (vihreä) tai heikompi (punainen). Kuvan alalaidassa on esitetty arvioinnissa käytetty värispektriasteikko.

HYVINVOINTI: Muuttoliike oli tappiollista vuosituhannen vaihteeseen saakka; 2000-luvun alkupuolella muuttoliike oli voitollista kääntyen 2010-luvun lopussa taas selvään laskuun. Luonnollinen väestönmuutos on ollut laskusuunnassa koko tarkasteluajanjakson laskusuunnan voimistuessa 2010-luvun alusta lähtien. Huoltosuhde oli heikoimmillaan 1990-luvun puolivälissä ja laski vuosituhannen vaihteeseen kehittyen tämän jälkeen tasaisesti 2010-luvun alkuun asti, jonka jälkeen on ollut lievästi noususuuntainen. Ulkomaalaisten määrä kasvoi tasaisesti 2010-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen kasvu tasaantui. Työttömyysaste oli korkeimmillaan 1990-luvun alkupuolella kääntyen laskusuuntaiseksi vuoteen 2009 asti, jonka jälkeinen kasvusuuntaus taittui laskuun 2010-luvun puolivälissä. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuoteen 1997 saakka, jonka jälkeinen laskusuuntaus taittui vuoden 2009 tienoilla ja tasainen kehitys kääntyi noususuuntaiseksi 2010-luvun puolivälissä. Itsemurhien määrä on laskenut koko tarkasteluajanjakson ajan. Alle 65-vuotiaana kuolleiden määrä kehittyi tasaisesti 2010-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen lähti selvään laskuun. Vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut tasaisesti 2000-luvun ensimmäiden vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Sairastavuusindeksi on kehittynyt tasaisesti ollen lievästi koholla 2000-luvun vaihteessa. Liikennerikosten määrä kehittyi 1990-luvun voimakkaan laskun jälkeen tasaisesti ja kääntyi 2000-luvun alun hetkellisen nousun jälkeeen laskuun, joka taittui kasvusuuntaiseksi 2010-luvun puolivälissä. Väkivaltarikosten määrä kasvoi tasaisesti 2010-luvun vaihteeseen asti, jonka jälkeen määrä on vaihdellut voimakkaasti.

TALOUS: Arvonlisäys ja BKT ovat kasvaneet tasaisesti; ainoastaan vuoden 2009 tienoilla talousindikaattorit heikkenivät hieman. Käytettävissä oleva tulo on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen tasaisesti.

YMPÄRISTÖ: Hiilidioksidipäästöt kehittyivät tasaisesti vuoteen 2009 saakka, kääntyen tämän jälkeen laskusuuntaiseksi. Typenoksidipäästöt kehittyivät tasaisesti vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen pudonneet selvästi alemmalle tasolle. Rikinoksidipäästöt ovat olleet samalla tasolla koko tarkasteluajanjakson pois lukien vuodet 1997-2005, jolloin ne olivat normitasoa korkeammalla. Typpipäästöt vesiin ovat 1990-luvun alun voimakkaan laskun jälkeen kehittyneet tasaisesti. Fosforipäästöt vesiin vähenivät tasaisesti 1990-luvun voimakkaan laskun jälkeen aina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin asti, jonka jälkeen kehitys on ollut tasaista.

ENERGIA: Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen alkoi kiihtyä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on kasvanut selvimmin 2010-luvun alun jälkeen. Sähkön kulutuksen kasvu taittui vuoden 2006 tienoilla. Sähkön tuotantomäärät ovat olleet 2010-luvun alun jälkeen aiempaa korkeammalla tasolla.

TUOTANTO: Paperin- ja kartonkituotteiden tuotanto on kehittynyt tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Sellun tuotantotrendi on ollut noususuuntainen koko tarkasteluajanjakson. Mekaanisten massojen tuotanto on ollut tasaista vuosituhannen vaihteen investointien jälkeen.

ETELÄ-KARJALAN YMPÄRISTÖONGELMAPAINOT

Syksyllä 2020 toteutettiin Etelä-Karjalan toinen ympäristöarvotuskysely webropol-kyselynä. Edellinen vastaava kysely tehtiin vuonna 2008. Kyselyvastausten perusteella on laskettu kaikille kyselyssä mukana olleille ympäristöongelmaluokille keskiarvopainokertoimet. Alla olevassa graafissa on esitetty lasketut keskiarvopainot molempien kyselyiden osalta.

Ilmastonmuutos on noussut merkittävimmäksi ympäristöongelmaluokaksi Etelä-Karjalassa vuonna 2020. Vuoden 2008 kyselyssä merkittävimpänä ympäristöongelmana koetun vesistöjen rehevöitymisen painokerroin on edelleen lähes aiemmalla tasolla ja vain hieman ilmastonmuutosta pienempi. Huoli luonnon monimuotoisuuden sekä uusiutumattomien luonnonvarojen vähenemisestä on kasvanut vuosien 2008 ja 2020 kyselyjen välillä suhteellisesti eniten. Ilman laadun sen sijaan koetaan parantuneen selvästi aiemmasta.

2. Kymenlaakson ECOREG-indikaattorien kehittyminen ja ympäristöongelmapainot

Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennevaloilla Kymenlaakson ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990. Vuoden 1990 indikaattoritieto on asetettu tarkastelussa vertailuvuodeksi ja sen liikennevaloväri on keltainen. Kunkin tarkastaluvuoden indikaattorivärisävy määräytyy sen mukaan, onko ko. vuoden tilastotieto vertailuvuotta parempi (vihreä) tai heikompi (punainen). Kuvan alalaidassa on esitetty arvioinnissa käytetty värispektriasteikko.

HYVINVOINTI: Muuttoliike Kymenlaaksosta kasvoi 1990-luvun alun jälkeen selvästi ja pysyi suurena vuosituhannen vaihteeseen asti, jonka jälkeen vaihtelu on ollut voimakasta ja viime vuodet selvästi voimistuvaa. Luonnollisen väestönmuutoksen lasku tasaantui 2000-luvun alussa ja kääntyi laskuun 2010-luvun alussa. Huoltosuhde kasvoi vuoteen 1993 asti ja parani aina vuoteen 2008 asti,jonka jälkeinen nousu taittui 2010-luvun puolivälissä. Ulkomaalaisten määrän kasvu taittui 2010-luvun puolivälissä. Työttömyysasteen 1990-luvun alussa alkanut jyrkkä nousu kääntyi laskuun vuosikymmenen puolivälissä ja parani vuoteen 2008 asti, jonka jälkeinen nousu taittui 2010-luvun puolivälissä. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen laskusuunta kesti vuoteen 2008 asti ja on ollut sen jälkeen kasvusuuntainen. Itsemurhien määrä on vaihdellut voimakkaasti, mutta trendi on ollut koko tarkasteluajanjakson laskusuuntainen. Alle 65-vuotiaana kuolleiden vaihteli tasaisesti vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen on ollut selkeästi laskussa. Vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson. Liikennerikosten määrässä ei ollut selkeää trendiä 2010-luvun alkuun asti, jonka jälkeen suuntaus on ollut lievästi laskeva. Väkivaltarikosten määrä on ollut kasvusuuntainen 2000-luvun alusta lähtien.

TALOUS: Arvonlisäys ja BKT ovat olleet kasvusuunnassa koko tarkasteluajanjakson pois lukien vuoden 2009 lyhytaikaista notkahdusta. Käytettävissä oleva tulo on kasvanut vuoden 1995 jälkeen hidastuen hieman vuoden 2009 jälkeen. Sähköntuotanto laski 2010-luvun vaihteessa alemmalle tasolle ja on kehittynyt sen jälkeen tasaisesti.

YMPÄRISTÖ. Hiilidioksidipäästöjen voimakas vaihtelu kääntyi selvään laskuun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Typenoksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti koko tarkasteluajanjakson. Rikinoksidipäästöt ovat laskeneet voimakkaasti 1990-luvun alusta. Typpipäästöt vesiin ovat olleet 2000-luvun alkupuolen nousua lukuunottamatta olleet laskusuuntaiset. Jätevesien fosforipäästöjen jyrkkä lasku tasaantui 2000-luvun alussa.

ENERGIA: Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt 2000-luvun puolivälistä lähtien. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kääntyi nousuun 2000-luvun alkupuolella. Sähkönkulutuksen kasvu taittui 2000-luvun puolivälissä.

TUOTANTO: Paperin ja kartonkituotteiden tuotanto putosi 2000-luvun lopussa pysyvästi alemmalle tasolla on sen jälkeen ollut vakaata. Sellun tuotantotrendi on ollut tasaisesti kasvava. Mekaanisten massojen tuotanto putosi 2000-luvun lopussa pysyvästi alemmalle tasolla on sen jälkeen ollut vakaata.

KYMENLAAKSON YMPÄRISTÖONGELMAPAINOT

Syksyllä 2020 toteutettiin Kymenlaakson kolmas ympäristöarvotuskysely webropol-kyselynä. Edelliset vastaavat kyselyt tehtiin vuosina 2004 ja 2008. Kyselyvastausten perusteella on laskettu kaikille kyselyssä mukana olleille ympäristöongelmaluokille keskiarvopainokertoimet. Alla olevassa graafissa on esitetty lasketut keskiarvopainot kaikkien kolmen kyselyn osalta.

Kymenlaaksossa ilmastonmuutos on noussut merkittävimmäksi ympäristöongelmaluokaksi vuonna 2020, mutta vesistöjen rehevöityminen koetaan edelleen yhtä merkittäväksi ympäristöongelmaksi kuin aiemmin. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen koetaan tänä päivänä selvästi merkittävämpänä ympäristöongelmana kuin vuonna 2008 toteutetun kyselyn aikoihin.

3. Ekotehokkuustarkastelua maakunnittain

Alla olevassa kuvassa on esitetty ECOREG-ympäristöindikaattoreina käytetyt hiilidioksidi-, typenoksidi- sekä rikinoksidipäästöt suhteutettuna ECOREG-talousindikaattoreihin T1 (alueen kokonaispinta-ala), T2 (keskiväkiluku) sekä T4 (arvonlisäys). Vuosittaisvaihtelun tasaamiseksi tilastotietoina on käytetty viiden vuoden liukuvia keskiarvoja.

Ekotehokkuusarviointi ilmapäästöparametreille.

Laskennassa käytetyt vertailuluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Luvut ovat viiden vuoden liukuvia keskiarvoja vuosilta 2014-2018 ja tietolähteet löytyvät taulukon numerosoluissa olevien linkkien takaa avautuvista pdf-tiedostoista.

Etelä-KarjalaKymenlaaksoKoko Suomi
Y1. Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt (kt)80674926 200
Y3. Teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt (t)5 3433 19252 275
Y5. Teollisuuden ja energiantuotannon rikinoksidipäästöt (t)92530031 374
T1. Alueen kokonaispinta-ala (km2)6 8725 634338 465
T2. Keskiväkiluku (hlöä)129 300174 4005 541 309
T4. Arvonlisäys (1 000 euroa)4 2925 414338 465

Alla olevassa kuvassa on esitetty ECOREG-ympäristöindikaattoreina käytetyt vesistöihin johdettavien kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt suhteutettuna ECOREG-talousindikaattoreihin T1 (alueen kokonaispinta-ala), T2 (keskiväkiluku) sekä T4 (arvonlisäys). Vuosittaisvaihtelun tasaamiseksi tilastotietoina on käytetty viiden vuoden liukuvia keskiarvoja.

ECOREG-mallissa seurattavien jätevesi-indikaattorien suhde talousindikaattoreihin
ECOREG-mallissa seurattavien jätevesi-indikaattorien suhde talousindikaattoreihin

Laskennassa käytetyt vertailuluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Luvut ovat viiden vuoden liukuvia keskiarvoja vuosilta 2014-2018 ja tietolähteet löytyvät taulukon numerosoluissa olevien linkkien takaa avautuvista pdf-tiedostoista.

Etelä-KarjalaKymenlaaksoKoko Suomi
Y9. Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesiin (kg)33 88228 294357 614
Y9. Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesiin (kg)842 051643 68415 695 287
T1. Alueen kokonaispinta-ala (km2)6 8725 643338 465
T2. Keskiväkiluku (hlöä)129 300174 4005 541 309
T4. Arvonlisäys (1000 euroa)4 2925 414208 049

4. Aavistuksia ekotehokkuuden kehittymisestä

Tässä osiossa aavistellaan maakuntien alueellisen ekotehokkuuden kehittymistä käytettävissä olevien tilastotietojen avulla. Arviossa keskiväkiluvun ja arvonlisäyksen on arvioitu kehittyvän tämänhetkisen kehitystrendin mukaisesti ja ekotehokkuusindikaattoreille on laskettu viisi arvoa vuodelle 2025 10 – 50 %:n päästövähenemille.

Arvio ekotehokkuusindikaattorien kehityssuunnista ilmapäästöjen osalta
Arvio ekotehokkuusindikaattorien kehityssuunnista ilmapäästöjen osalta