Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä – ECOREG 2022
ECOREG-hankkeessa luodun alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän indikaattoreille tehtiin vuoden 2021 ja kevään 2022 aikana kuudestoista vuosipäivitys molempia maakuntia koskevana. Indikaattoripäivitysten lisäksi päivitettiin laaja ympäristöanalyysi kolmannen kerran Kymenlaaksolle ja toisen kerran Etelä-Karjalalle. Tälle sivulle on koottu ECOREG-järjestelmän seurantatuloksia seuraavasti jaoteltuna:
- ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen Etelä-Karjalassa
- ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen Kymenlaaksossa
- Ekotehokkuustarkastelua pääindikaattoreilla
- Aavistuksia ekotehokkuuden kehittymisestä
- ECOREG-aavistusmittaristo 2020
Ekotehokkuustarkastelua ECOREG-mallissa käytetyillä pääympäristöindikaattoreilla (Hiilidioksidi-, typenoksidi- ja rikinoksidipäästöt ilmaan sekä ravinnepäästöt vesistöön) löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ.
1. ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen Etelä-Karjalassa
Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennevaloilla Etelä-Karjalan ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990. Vuoden 1990 indikaattoritieto on asetettu tarkastelussa vertailuvuodeksi ja sen liikennevaloväri on keltainen. Kunkin tarkastaluvuoden indikaattorivärisävy määräytyy sen mukaan, onko ko. vuoden tilastotieto vertailuvuotta parempi (vihreä) tai heikompi (punainen). Kuvan alalaidassa on esitetty arvioinnissa käytetty värispektriasteikko. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla avautuu pdf-tiedosto, josta taas indikaattoririviä klikkaamalla pääsee tutustumaan tarkemmin kuhunkin indikaattorikuvaajaan sekä siihen liittyvään analyysiin.
Yllä olevan väri-indeksimallin muut vertailuvuodet 1990, 2000, 2010 ja 2020 avautuvat klikkaamalla TÄTÄ LINKKIÄ.
HYVINVOINTI: Muuttoliike oli tappiollista vuosituhannen vaihteeseen saakka; 2000-luvun alkupuolella muuttoliike oli voitollista kääntyen 2010-luvun lopussa taas selvään laskuun. Luonnollinen väestönmuutos on ollut laskusuunnassa koko tarkasteluajanjakson laskusuunnan voimistuessa 2010-luvun alusta lähtien. Huoltosuhde oli heikoimmillaan 1990-luvun puolivälissä ja laski vuosituhannen vaihteeseen kehittyen tämän jälkeen tasaisesti 2010-luvun alkuun asti, jonka jälkeen on ollut lievästi noususuuntainen. Ulkomaalaisten määrä kasvoi tasaisesti 2010-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen kasvu tasaantui. Työttömyysaste oli korkeimmillaan 1990-luvun alkupuolella kääntyen laskusuuntaiseksi vuoteen 2009 asti, jonka jälkeinen kasvusuuntaus taittui laskuun 2010-luvun puolivälissä. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuoteen 1997 saakka, jonka jälkeinen laskusuuntaus taittui vuoden 2009 tienoilla ja tasainen kehitys kääntyi noususuuntaiseksi 2010-luvun puolivälissä. Itsemurhien määrä on laskenut koko tarkasteluajanjakson ajan. Alle 65-vuotiaana kuolleiden määrä kehittyi tasaisesti 2010-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen lähti selvään laskuun. Vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut tasaisesti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Sairastavuusindeksi on kehittynyt tasaisesti ollen lievästi koholla 2000-luvun vaihteessa. Liikennerikosten määrä kehittyi 1990-luvun voimakkaan laskun jälkeen tasaisesti ja kääntyi 2000-luvun alun hetkellisen nousun jälkeen laskuun, joka taittui kasvusuuntaiseksi 2010-luvun puolivälissä. Väkivaltarikosten määrä kasvoi tasaisesti 2010-luvun vaihteeseen asti, jonka jälkeen määrä on vaihdellut voimakkaasti.
TALOUS: Arvonlisäys ja BKT ovat kasvaneet tasaisesti; ainoastaan vuoden 2009 tienoilla talousindikaattorit heikkenivät hieman. Käytettävissä oleva tulo on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen tasaisesti.
YMPÄRISTÖ: Hiilidioksidipäästöt kehittyivät tasaisesti vuoteen 2009 saakka, kääntyen tämän jälkeen laskusuuntaiseksi. Typenoksidipäästöt kehittyivät tasaisesti vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen pudonneet selvästi alemmalle tasolle. Rikinoksidipäästöt ovat olleet samalla tasolla koko tarkasteluajanjakson pois lukien vuodet 1997-2005, jolloin ne olivat normitasoa korkeammalla. Typpipäästöt vesiin ovat 1990-luvun alun voimakkaan laskun jälkeen kehittyneet tasaisesti. Fosforipäästöt vesiin vähenivät tasaisesti 1990-luvun voimakkaan laskun jälkeen aina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin asti, jonka jälkeen kehitys on ollut tasaista.
ENERGIA: Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen alkoi kiihtyä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on kasvanut selvimmin 2010-luvun alun jälkeen. Sähkön kulutuksen kasvu taittui vuoden 2006 tienoilla. Sähkön tuotantomäärät ovat olleet 2010-luvun alun jälkeen aiempaa korkeammalla tasolla.
TUOTANTO: Paperin- ja kartonkituotteiden tuotanto on kehittynyt tasaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Sellun tuotantotrendi on ollut noususuuntainen koko tarkasteluajanjakson. Mekaanisten massojen tuotanto on ollut tasaista vuosituhannen vaihteen investointien jälkeen.
2. ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen Kymenlaaksossa
Alla olevassa kuvassa on esitetty liikennevaloilla Kymenlaakson ECOREG-pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990. Vuoden 1990 indikaattoritieto on asetettu tarkastelussa vertailuvuodeksi ja sen liikennevaloväri on keltainen. Kunkin tarkastaluvuoden indikaattorivärisävy määräytyy sen mukaan, onko ko. vuoden tilastotieto vertailuvuotta parempi (vihreä) tai heikompi (punainen). Kuvan alalaidassa on esitetty arvioinnissa käytetty värispektriasteikko. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla avautuu pdf-tiedosto, josta taas indikaattoririviä klikkaamalla pääsee tutustumaan tarkemmin kuhunkin indikaattorikuvaajaan sekä siihen liittyvään analyysiin.
Yllä olevan väri-indeksimallin muut vertailuvuodet 1990, 2000, 2010 ja 2020 avautuvat klikkaamalla TÄTÄ LINKKIÄ.
HYVINVOINTI: Muuttoliike Kymenlaaksosta kasvoi 1990-luvun alun jälkeen selvästi ja pysyi suurena vuosituhannen vaihteeseen asti, jonka jälkeen vaihtelu on ollut voimakasta ja viime vuodet selvästi voimistuvaa. Luonnollisen väestönmuutoksen lasku tasaantui 2000-luvun alussa ja kääntyi laskuun 2010-luvun alussa. Huoltosuhde kasvoi vuoteen 1993 asti ja parani aina vuoteen 2008 asti, jonka jälkeinen nousu taittui 2010-luvun puolivälissä. Ulkomaalaisten määrän kasvu taittui 2010-luvun puolivälissä. Työttömyysasteen 1990-luvun alussa alkanut jyrkkä nousu kääntyi laskuun vuosikymmenen puolivälissä ja parani vuoteen 2008 asti, jonka jälkeinen nousu taittui 2010-luvun puolivälissä. Toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen laskusuunta kesti vuoteen 2008 asti ja on ollut sen jälkeen kasvusuuntainen. Itsemurhien määrä on vaihdellut voimakkaasti, mutta trendi on ollut koko tarkasteluajanjakson laskusuuntainen. Alle 65-vuotiaana kuolleiden vaihteli tasaisesti vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen on ollut selkeästi laskussa. Vastasyntyneiden elinajanodote on kasvanut tasaisesti koko tarkasteluajanjakson. Liikennerikosten määrässä ei ollut selkeää trendiä 2010-luvun alkuun asti, jonka jälkeen suuntaus on ollut lievästi laskeva. Väkivaltarikosten määrän kasvutrendi pysähtyi 2010-luvun alussa vakiintuen nykyiselle tasolleen.
TALOUS: Arvonlisäys ja BKT ovat olleet kasvusuunnassa koko tarkasteluajanjakson pois lukien vuoden 2009 lyhytaikaista notkahdusta. Käytettävissä oleva tulo on kasvanut vuoden 1995 jälkeen hidastuen hieman vuoden 2009 jälkeen.
YMPÄRISTÖ. Hiilidioksidipäästöjen voimakas vaihtelu kääntyi selvään laskuun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Typenoksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti koko tarkasteluajanjakson. Rikinoksidipäästöt ovat laskeneet voimakkaasti 1990-luvun alusta. Typpipäästöt vesiin ovat olleet 2000-luvun alkupuolen nousua lukuunottamatta olleet laskusuuntaiset. Jätevesien fosforipäästöjen jyrkkä lasku tasaantui 2000-luvun alussa.
ENERGIA: Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt 2000-luvun puolivälistä lähtien. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kääntyi nousuun 2000-luvun alkupuolella. Sähkönkulutuksen kasvu taittui 2000-luvun puolivälissä. Sähköntuotanto laski 2010-luvun vaihteessa alemmalle tasolle ja on kehittynyt sen jälkeen tasaisesti.
TUOTANTO: Paperin ja kartonkituotteiden tuotanto putosi 2000-luvun lopussa pysyvästi alemmalle tasolla on sen jälkeen ollut vakaata. Sellun tuotantotrendi on ollut tasaisesti kasvava. Mekaanisten massojen tuotanto putosi 2000-luvun lopussa pysyvästi alemmalle tasolla on sen jälkeen ollut vakaata.
3. Ekotehokkuustarkastelua pääindikaattoreilla
3.1 Ilman epäpuhtauksien päästöt
Alla olevassa kuvassa on esitetty ECOREG-ympäristöindikaattoreina käytetyt hiilidioksidi-, typenoksidi- sekä rikinoksidipäästöt suhteutettuna ECOREG-talousindikaattoreihin T1 (alueen kokonaispinta-ala), T2 (keskiväkiluku) sekä T4 (arvonlisäys). Vuosittaisvaihtelun tasaamiseksi tilastotietoina on käytetty viiden vuoden liukuvia keskiarvoja.
Laskennassa käytetyt vertailuluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Luvut ovat viiden vuoden liukuvia keskiarvoja vuosilta 2014-2018 ja tietolähteet löytyvät taulukon numerosoluissa olevien linkkien takaa avautuvista pdf-tiedostoista.
| Etelä-Karjala | Kymenlaakso | Koko Suomi | |
| Y1. Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt (kt) | 890 | 764 | 26 200 |
| Y3. Teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt (t) | 5 343 | 3 192 | 52 275 |
| Y5. Teollisuuden ja energiantuotannon rikinoksidipäästöt (t) | 925 | 300 | 31 374 |
| T1. Alueen kokonaispinta-ala (km2) | 6 872 | 5 634 | 338 465 |
| T2. Keskiväkiluku (hlöä) | 129 300 | 174 400 | 5 541 309 |
| T4. Arvonlisäys (1 000 euroa) | 4 292 | 5 414 | 338 465 |
Alla olevassa taulukossa on esitetty 19 ilmaan johdettavan päästöparametrin asukasta ja pinta-alaa kohti maakuntasummana sekä vertailuna vastaaviin valtakunnallisiin arvoihin. Taulukon päästötiedot on haettu Suomen Ympäristökeskuksen nettisivulta ”Ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa”. Kuntakohtainen tarkastelu on esitetty taulukon alla olevissa linkeissä.
Etelä-Karjalan ilman epäpuhtauksien päästöt pinta-alaa kohti kunnittain vuonna 2019
Etelä-Karjalan ilman epäpuhtauksien päästöt asukasta kohti kunnittain vuonna 2019
Kymenlaakson ilman epäpuhtauksien päästöt pinta-alaa kohti kunnittain vuonna 2019
Kymenlaakson ilman epäpuhtauksien päästöt asukasta kohti kunnittain vuonna 2019
3.2 Päästöt vesistöihin
Alla olevassa kuvassa on esitetty ECOREG-ympäristöindikaattoreina käytetyt vesistöihin johdettavien kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt suhteutettuna ECOREG-talousindikaattoreihin T1 (alueen kokonaispinta-ala), T2 (keskiväkiluku) sekä T4 (arvonlisäys). Vuosittaisvaihtelun tasaamiseksi tilastotietoina on käytetty viiden vuoden liukuvia keskiarvoja.
Laskennassa käytetyt vertailuluvut on esitetty seuraavassa taulukossa. Luvut ovat viiden vuoden liukuvia keskiarvoja vuosilta 2014-2018 ja tietolähteet löytyvät taulukon numerosoluissa olevien linkkien takaa avautuvista pdf-tiedostoista.
| Etelä-Karjala | Kymenlaakso | Koko Suomi | |
| Y9. Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesiin (kg) | 33 882 | 28 294 | 357 614 |
| Y9. Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesiin (kg) | 842 051 | 643 684 | 15 695 287 |
| T1. Alueen kokonaispinta-ala (km2) | 6 872 | 5 643 | 338 465 |
| T2. Keskiväkiluku (hlöä) | 129 300 | 174 400 | 5 541 309 |
| T4. Arvonlisäys (1000 euroa) | 4 292 | 5 414 | 208 049 |
4. Aavistuksia ekotehokkuuden kehittymisestä
Syksyllä 2020 toteutettiin Kaakkois-Suomen molemmille maakunnille suunnattu ympäristöongelmien arvottamiseen liittyvä webropol-kysely. Seuraavassa kaavioissa on esitetty kyselyn yhteenvetokoonnot (ympäristöongelmaluokkien keskiarvopainot) molemmille maakunnille.
KYMENLAAKSO 2009-2019: Alla olevan graafin arviossa ympäristöongelmaluokan vieressä olevat plusmerkki (+) tarkoittaa 5 % parannusta, miinus (-) 5 % heikennystä ja nolla (0) ei muutosta viimeisen 10 v. aikana. Kertomalla arviot vuoden 2020 keskiarvopainoilla, saadaan noin 4,9 % parannus ympäristövaikutuksille; arvonlisäys on kasvanut vastaavasti noin 28 %. Edellä esitetyn perusteella voidaan hyvin karkeasti arvioida, että Kymenlaakson ekotehokkuus on lisääntynyt n. 33 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen 2019, kun otetaan huomioon vain alueen toimintojen aiheuttamat ympäristövaikutukset (suppea lähestymistapa), ja kun arvonlisäystä pidetään taloudellisen hyvinvoinnin mittana.
ETELÄ-KARJALA 2009-2019: Alla olevan graafin arviossa ympäristöongelmaluokan vieressä olevat plusmerkki (+) tarkoittaa 5 % parannusta, miinus (-) 5 % heikennystä ja nolla (0) ei muutosta viimeisen 10 v. aikana. Kertomalla arviot vuoden 2020 keskiarvopainoilla, saadaan noin 5,8 % parannus ympäristövaikutuksille; arvonlisäys on kasvanut vastaavasti noin 33 %. Edellä esitetyn perusteella voidaan hyvin karkeasti arvioida, että Etelä-Karjalan ekotehokkuus on lisääntynyt n. 39 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen 2019, kun otetaan huomioon vain alueen toimintojen aiheuttamat ympäristövaikutukset (suppea lähestymistapa), ja kun arvonlisäystä pidetään taloudellisen hyvinvoinnin mittana.
5. ECOREG-aavistusmittaristo 2021
ECOREG-aavistusmittaristo kokoaa kaikki indikaattoritiedot yhteen kuvaan, jossa viisareilla esitetään tilaosoittimien liikennevalostatusten keskiarvot sekä tasoa että kehityssuuntaa kuvaavien tietojen osalta. Indikaattorien kehityssuuntien liikennevalovärit on määritetty viimeisen viiden vuoden tilastotiedon perusteella kuvaamaan kussakin graafissa esitettävän ECOREG-parametrin tämän hetkistä kehityssuuntaa. Kunkin ECOREG-teemasivuston omiin aavistusmittareihin pääset klikkaamalla ensin alla olevaa kuvaa ja tämän jälkeen haluaamaasi ECOREG-teemaa.
Ekotehokkuusindikaattorien kehittymistä ja tasoa voidaan myös arvioida seuraamalla aavistusmittariston viisareiden liikkeitä pidemmällä aikavälillä. Arvio on karkea ja korkeintaan suuntaa-antava, mutta kertoo yleisellä tasolla ECOREG-indikaattorikokonaisuuden muutoksista viimeisen noin kahden vuosikymmenen aikaperspektiivissä.
ECOREG-ympäristöaavistusmittari: ECOREG-ympäristöaavistusmittarin suuntaosoitin on koko tarkasteluajanjakson pysynyt positiivisena eli pääosa ympäristöindikaattorien kehitysarvioista on osoittanut posiviisia kehityssignaaleja.
ECOREG-talousaavistusmittari: ECOREG-talousaavistusmittarien tulkintaa hankaloittaa indikaattorien lukumäärä, joita on tarkasteluvuodesta riippuen ollut 6-8 kpl. Karkeasti arvioituna talousindikaattorien tasot ovat molempien maakuntien osalta olleet valtakunnallista tasoa heikompia pääosin koko tarkasteluajanjaksolla, mutta kehityssuunnat taas vastaavasti osoittaneet positiivisia signaaleja.
ECOREG-hyvinvointiaavistusmittari: ECOREG-hyvinvointiaavistusmittarien suunta- ja tasoviisarit ovat tarkasteluajanjaksolla kääntyneet tasaisesti heikompaan suuntaan molemmissa maakunnissa. Indikaattorien tasot ovat pysyneet valtakunnallista tasoa heikompina. Suuntaosoittimien tilat ovat pääosin olleet positiivisia, vaikka Kymenlaaksossa tämän indikaattorin kehityssuunta on 2010-luvun puolivälin jälkeen hiipunut neutraaliksi.