Kaakkois-Suomessa suurimman kuormituksen ilmaan aiheuttaa Kotkaan, Lappeenrantaan, Kuusankoskelle ja Imatralle keskittyvä selluteollisuus ja energiantuotanto. Selluteollisuuden merkittävimpiä ilmaan johdettavia päästöjä ovat energiantuotannossa syntyvät typen ja rikin oksidit sekä prosesseista peräisin olevat pelkistyneet rikkiyhdisteet. Lisäksi sellutehtailta kulkeutuu ilmaan hiukkasia, kuten natriumsulfaattia, kalsiumoksidia ja kalsiumkarbonaattia. Suurin osa päästöistä on peräisin soodakattiloista ja meesauuneista. Teollisuuden jätevesipäästöt Kaakkois-Suomessa ovat pysyneet 2000-luvulla suhteellisen tasaisina. Edellisvuosiin verrattuna fosforin määrää on saatu hiukan vähenemään. Fosfori ja kemiallinen hapenkulutus ovat pysyneet viime vuosien tapaan vesiensuojelun tavoiteohjelmatasossa. Typen osalta tavoitetasoa ei vielä ole saavutettu. Vaativien paperilaatujen tuotantoon siirtyminen on lisännyt vetyperoksidin ja lipeän käyttöä metsäteollisuudessa, mikä näkyy kuormituksessa. Myös tehtaiden laitteistojen ikä alkaa näkyä.

Mitä ympäristönsuojeluinvestointeja metsäteollisuus on tehnyt v. 1990 – 2010?.

Päästöt ilmaan

Merkittävimpien kuormittajien rikin oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden ja hiukkasten päästöt vähenivät voimakkaasti 1980-luvun loppupuolella. Päästöjen supistuminen johtui muun muassa energiantuotannon ja teollisuuden uusista polttoaineratkaisuista, öljyn ja kivihiilen suosion hiipumisesta, maakaasun käytön yleistymisestä ja kaukolämpöverkoston laajenemisesta. Haisevien rikkiyhdisteiden päästövähenemä on ollut paikallisilla sellu- ja paperitehtailla toteutettujen ilmansuojeluinvestointien ansiota. Typenoksidien päästömäärissä ei sen sijaan ole tapahtunut samanlaista vähenemistä kuin muilla päästöillä. Niiden päästömääriin ovat vaikuttaneet erityisesti selluteollisuuden ja energiantuotannon käyntiasteiden sekä satamien alusliikenteen vaihtelut.

Miten metsäteollisuuden ilmapäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun alusta ja mikä tilanne oli vuonna 2010?.

Jätevedet

Kemiallinen puunjalostusteollisuus tarvitsee tuotannossaan paljon vettä, josta pääosa tuotantoprosessin läpikäytyään palautetaan puhdistuslaitosten kautta takaisin vesistöön. Tuotantoprosessien aikana veteen liuenneiden ja vesistöön joutuessaan mahdollisesti haittaa aiheuttavien aineiden määrää on saatu vähennettyä parantamalla sekä vedenkäytön, että jätevesien puhdistuslaitosten tehokkuutta ja toimintatapoja. Tuotantotonnia kohti lasketut jätevesipäästöt ovat tällä hetkellä selvästi 1990-luvun alun tasoa pienemmät.

Miten metsäteollisuuden jätevesipäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun alusta ja mikä tilanne oli v. 2010?.

Jätehuolto

Vuosittain Kaakkois-Suomessa tuotetaan noin 122 000 tonnia kiinteitä yhdyskuntajätteitä. Asukasta kohden jätteitä syntyy noin 380 kg vuodessa. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin vuonna 2009 noin 75 %. Kaakkois-Suomessa toimii kaksi alueellista jätehuoltoyhtiötä, Kymenlaakson Jäte Oy Anjalankoskella ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Joutsenossa. Jäteyhtiöiden yhteydessä toimii Kaakkois-Suomen yhdyskuntajätettä vastaanottavat kaatopaikat. Teollisuudella on Kaakkois-Suomessa käytössään yhteensä 13 kaatopaikkaa. Teollisuudenaloista on selvitetty massa- ja paperi-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä energiantuotannon jätteiden määrää ja niiden hyödyntämistä. Yhteensä näiltä aloilta muodostuu jätteitä vuosittain noin 995 000 tonnia, mistä massa- ja paperiteollisuuden jätteet muodostavat merkittävän osan. Teollisuuden jätteistä hyödynnetään noin 75 %.

Miten paljon kaakkois-suomalaiset tuottavat jätteitä ja mihin jätteet menevät?.

Etelä- ja Länsi-Suomen jätehuollon tavoitetila vuoteen 2020: 1. Jätteen synnyn ehkäisyssä on edistytty: Yhdyskuntajätteen määrä on vuonna 2020 alhaisempi asukasta kohden kuin vuonna 2007. Maarakentamisen jätettä syntyy 10 % vähemmän suhteessa maarakentamisen arvoon vuonna 2020 kuin 2007. Uudisrakentamisessa syntyy 50 % vähemmän jätettä suhteessa rakentamisen arvoon vuonna 2020 kuin 2007. Korjausrakentamisessa syntyy 25 % vähemmän jätettä suhteessa rakentamisen arvoon vuonna 2020 kuin 2007. Pilaantuneiden maiden kunnostuksissa suositaan in situ- ja on site-kunnostuksia. 2. Jätteiden hyötykäyttö on lisääntynyt: Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste on 90 % ja kaatopaikalle sijoitetuista jätteistä korkeintaan puolet on biohajoavaa. Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteistä hyödynnetään 100%. 3. Jätehuolto on suunnitelmallista: Varaudutaan suunnitelmallisesti alueellinen riski huomioiden poikkeuksellisten tilanteiden (esim. öljyalusonnettomuudet, säteilytilanteet, eläintautiepidemiat, tulvat) jätehuoltoon. Maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon jätehuollon aluetarpeet. Tuhkia ja kuonia sekä puhdistettuja pilaantuneita maa-aineksia hyödynnetään suunnitelmallisesti.