Vesistöt

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ihmistoiminnasta aiheutuvia vesien laatuongelmia aiheuttaa erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta johtuva hajakuormitus. Teollisuuden ja taajamien jätevesien aiheuttama pistekuormitus on nykyisellään lähinnä alueellinen tai paikallinen ongelma. Virtavesien ekologista tilaa ovat heikentäneet vesistöjen rakentaminen, kalojen vaellusesteet ja säännöstely. Rannikkoalueella suuren riskin muodostavat lisäksi lisääntyvät kemikaalien ja öljytuotteiden kuljetukset ja näistä aiheutuva onnettomuusvaara. Riskejä pohjavesien hyvälle laadulle aiheuttaa moninainen kuormittava toiminta, kuten pilaantuneet maa-alueet, maa-aineksen otto, polttoaineiden ja kemikaalien varastointi, liikenne sekä maatalous (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). Vuoksen vesienhoitoalueella ihmistoiminnasta aiheutuu monenlaista hajakuormitusta. Maanviljelyn ja karjatalouden ongelmat ilmenevät selkeimmin alueilla, joilla maaperä on suotuisaa intensiiviselle maatalouden harjoittamiselle. Metsätalouden osalta ongelmia esiintyy etenkin runsaasti ojitetuilla turveperäisillä mailla. Vesistöjen rakentamisen ja säännösteltyjen vesistöjen patoamisen muodostamat kalojen nousuesteet vaikuttavat vesienhoitoalueella etenkin lohikalojen lisääntymis- ja elinoloihin. Pohjavesiä kuormittava toiminta, kuten pilaantuneet maa-alueet, maa-aineksen otto, asutus, teollinen toiminta, polttoaineiden ja kemikaalien varastointi, liikenne ja kuljetukset sekä maatalouden, haja-asutuksen ja hulevesien hajakuormitus ovat riskejä pohjavesien hyvälle laadulle. Teollisuuden ja taajamien jätevesien puhdistukseen on panostettu 1970-luvun jälkeen voimakkaasti eikä pistekuormitus pintavesiin ole nykyisellään erityisen suuri vesiensuojelullinen ongelma. Paikallisia kuormitusvaikutuksia aiheuttavat turvetuotanto, kalankasvatus ja kaivosteollisuus (Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015).

Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry: Vesiensuojelukatsaukset

Kymijoen vesi ja ympäristö ry: Kymijoen vedenlaatu , Kotkan ja Haminan edustan vedelaatu

Pintavesien tila 2007
Pintavesien tila 2027?

Ilmanlaatu

Kaakkois-Suomen ilmanlaatu on parantunut viimeisten 20 vuoden aikana. Ongelmana ovat joka keväiset katupölyajanjaksot sekä ajoittain edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin.

Maaperä

Maaperän tilan tietojärjestelmässä on tietoja alueista, joiden maaperään on voinut päästä haitallisia aineita, joiden tilaa on selvitetty tai jotka on jo puhdistettu. Kaakkois-Suomessa tällaisia maa-alueita on noin 1 700 ja koko maassa noin 20 000. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueelle sijoittuu Salpausselän reunamuodostumat, joiden yhteydessä on laajoja 1. luokan vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita. Tietojärjestelmässä olevista kohteista 22 % sijoittuu 1. luokan pohjavesialueille. Noin 40 % pohjavesialueilla sijaitsevista kohteista liittyy polttonesteiden jakelu tai varastointitoimintaan. Tietojärjestelmässä olevista kohteista noin 50 %:ssa toiminta on lopetettu.

Pohjavesien tila

Missä maaperälle riskiä aiheuttavia kohteita on Kaakkois-Suomessa?.