Posts Tagged ‘ympäristö’
Metsäklusterille uusia innovaatioita perinteisen liiketoiminnan ulkopuolelta
Lähes kaikessa metsäteollisuuden viestinnässä puhutaan nyt uusista innovaatioista. Biopolttoaineet, biokomposiitit, mikrofibrilli- ja nanoselluosa,”painettu äly (-kartonki)” tai lämpömuovattava kartonki ovat jo todellisuutta. Muttapaljon ideoita riittää vielä tutkijoiden koeputkissa ja monemuisn pöytälaatikoissa.
Metsäklusteri Oy:n RAMI-ohjelmassa haettiin uusia ideoita metsäklusterin uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, tavoitteena radikaalit innovaatiot. Biotalouden vahva trendi näkyy uusien innovaatioiden luomisessa – se heijastuu myös selluloosa-muuntokuidun kehitystyöhön ja markkinanäkymiin.
”RAMI-ohjelman tavoitteena oli luoda iso joukko radikaaleja asiakas- ja markkinalähtöisiä ideoita lähinnä metsäklusterin nykyisen ydinliiketoiminnan ulkopuolelle. Ideoita syntyi noin 2 500, joista jatkotyöstettiin 150. Mukana ideoinnissa oli laaja joukko Metsäklusterin jäsenyrityksiä”, kertoo RAMI-ohjelman ohjausryhmän jäsen, tekninen asiakaspalvelupäällikkö Risto Kallio Stora Ensosta.
Ideoista on syntymässä muun muassa laajempi ohjelmakokonaisuus pakkausten ja niihin liittyvien palvelujen kehittämiseksi. Tärkeä toimintatapoihin liittyvä aihe on pienten ja keskisuurten yritysten mukaan saaminen ideoiden jalostamiseen. Tähän mietitään parhaillaan vaihtoehtoisia tapoja.
”Kaikki ideat ovat ideointiin osallistuneiden yritysten käytössä. Stora Enso on läpikäynyt kaikki esitetyt ideat ja muutamia niistä olemme ottaneet jatkotyöstettäviksi. Polku ideasta kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä. Perinteisesti vie vähintään 3–5 vuotta – jopa kauemmin – saada ideavaiheesta tuote markkinoille.
Selluloosamuuntokuidut korvaavat puuvillaa ja synteettisiä materiaaleja
”Kehitämme uutta teknologiaa selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen valmistukseen. Tavoitteena on ympäristöystävällisempi valmistusmenetelmä ja monikäyttöisempi selluloosamuuntokuitu, jolla voidaan korvata niin puuvillaa kuin synteettisiä öljypohjaisia kuituja entistä laaja-alaisemmin”, toteaa liiketoiminnan kehitysjohtaja Heikki Hassi Avilon Oy:stä.
Biotalouden vahva trendi heijastuu myös selluloosapohjaisten kuitujen markkinanäkymiin. Ympäristöystävällisen puun toivotaan markkinoilla korvaavan öljypohjaisia kuituja sekä puuvillaa, jonka viljely on hyvin ympäristöä kuluttavaa.
”Muuntokuitujen osuus kaikista tekstiilikuiduista on nyt alle 5 prosenttia, kun puuvillan osuus 30 ja synteettisten kuitujen yli 50 prosenttia. Selluloosamuuntokuidulla on huomattava potentiaali kasvattaa osuuttaan valmistusmenetelmän ja kuidun laadun paranemisen myötä.”
Hassin mukaan Metsäklusteri Oy:n FuBio-ohjelmassa käynnistetyllä teknologiayhteistyöhankkeella on tärkeä merkitys.
”FuBiossa on koottu yhteen suomalainen selluloosakemian osaaminen, joka tähän asti on ollut hajallaan.”
Avilon on viemässä uutta kuidunvalmistusteknologiaa laboratoriomittakaavasta pilot-tason kautta tehdasmittakaavaisiin kokeisiin ensi vuoden alussa.
Metsäklusterin tiedotteen 26.3.2012 ) mukaan
Lisätietoja: http://www.forestcluster.fi/d/fi/fc-home
Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan vuonna 2025?
Ympäristöosaajat2025 -hankkeen väliraportissa esitetään Delfoi-asiantuntijahaastattelujen tulosten pohjalta neljä vaihtoehtoista skenaariota siitä, millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan vuonna 2025:
Ympäristöosaajat2025–tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
Rio+20 -konferenssi ja luonnon monimuotoisuuden suojelu
Vasta julkaistu YK.n pääsihteerin kestävän kehityksen paneelin raportti nostaa esille huolensa maapallon kantokyvyn rajojen ylittymisestä Stockholm Resilience Centerin kehittämän Planetary boundareis -konseptin kautta. Sen mukaan maapallon kantokyky on tullut vastaan luonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja typen kierron osalta.
Raportti varoittaa, että ilman suunnanmuutosta maapallo uhkaa luisua syöksykierteeseen, jossa ympäristössä tapahtuvat negatiiviset muutokset alkavat vahvistamaan toinen toisiaan. Pahimmassa tapauksessa vaarana on luonnonjärjestelmien luhistuminen ja ihmiskunnan enemmistön ajautuminen köyhyyteen.
Paneelin raportti toteaa myös, että haasteet tarjoavat mahdollisuuden muutokseen, joka hyödyttää niin ihmistä kuin ympäristöä. Luonnon tarjoamat hyödyt ja ympäristönäkökulmat on tuotava olennaiseksi osaksi talousjärjestelmää ja päätöksentekoa ja tiede tulee nostaa kestävän kehityksen keskiöön. Tulevaisuus tulee osoittamaan, miten Riossa onnistutaan edistämään ajatusta “luonnon puolesta ihmisten hyväksi”.
YK:n kestävän kehityksen paneelin raportti
RIO+20-konferenssi
Lähde: Luonnon kirjo 1/2012
Suomi voi pelastaa maailman
Tämän hetkinen globaali murros taloudessa ja politiikassa avaa Suomelle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Sitran visiossa Suomi on kestävän kehityksen edelläkävijämaa, joka tarjoaa muulle maailmalle ratkaisuja esimerkiksi sosiaalisiin ongelmiin tai vesi- ja muihin ympäristökysymyksiin.
Suomen, Viron ja Venäjän välinen Suomenlahtivuosi 2014 tähtää lähivesiemme tervehdyttämiseen yhteisin voimin
SYKEn koordinoiman Suomenlahti-vuoden 2014 tavoitteita ideoidaan ja kehitetään sadan hengen voimin torstaina SYKEssä pidettävässä tilaisuudessa. Paikalla on niin tutkimuksen, yritysten kuin päättäjien edustajia. Tilaisuudessa kartoitetaan kunkin tahon mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti Suomenlahti-vuoden moninaisiin tapahtumiin.
- Suomenlahti-vuosi 2014 etsii konkreettisia tiedepohjaisia ratkaisuja, joita kolmen maan tutkijat tarjoavat omien maidensa päättäjille edistääkseen meriensuojeluun liittyvää päätöksentekoa. Tavoittelemme selvää kehitystä päämääränämme Suomenlahden meriympäristön tervehdyttäminen. Tiivistyvän yhteistyön myötä lisäämme alueellamme ympäristötietoutta ja -vastuuta, ja sitä kautta edistämme yhteiskunnallista vakautta ja hyvinvointia, luonnehtii teemavuoden vetäjä, dosentti Kai Myrberg Suomen ympäristökeskus SYKEn merikeskuksesta.
Lue koko tiedote Suomen Ympäristökeskuksen tiedotesivulta
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnos lausuntovaiheessa
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnokseen on koottu maakunnan skenario mm. tulevasta energiantuotanosta. Selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuus alueen energiantuotannossa kasvaa. Poikkeuksen tekee selluteollisuuden jäteliemellä tuotettu energia, joka on ollut v.2010 30% koko Kymenlaakson primäärienergiantuotannosta.
Luonnos on ollut lausuntokierroksella marraskuussa 2011.
Luontoa turvaamaan kansainvälinen paneeli
Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaamisen tehostamiseksi YK:n ympäristöohjelma käynnisti lokakuussa hallitustenvälisen paneelin. Biodiversiteettipaneeli, Intergovermental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services, IPBES, arvioi luonnon monimuotoisuuden häviämisen syitä ja vaikutuksia. Se toimii samalla periaatteella kuin ilmastopaneeli IPCC ilmastonmuutoksen saralla. Paneeli luo vankkaa, tutkimustietoon nojaavaa perustaa luonnon monimuotoisuuden kestävään käyttöön tähtäävälle päätöksenteolle. Tämä käy ilmi uusimman Ympäristö-lehden artikkelissa “Luontoa turvaamaan kansainvälinen paneeli”, jossa professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta ja professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta esittelevät juuri toimintansa aloittaneen paneelin toimintaa. Niemelän ja Furmanin mukaan Suomen tulisi ottaa aktiivinen rooli paneelin toiminnassa ja toteuttaa tällä tavoin Jyrki Kataisen hallitusohjelman linjaa, jonka mukaan Suomesta tulisi tehdä luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen edelläkävijämaa.
Myös ympäristöministeri Ville Niinistö haluaa nostaa ministeriön toiminnassa entistä painokkaammin esiin luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luonnon antamat palvelut ilmastoasioiden rinnalle. “Ilmastoasiat, luonnonsuojelu ja luonnonvarakysymykset tulee kytkeä yhteen”, toteaa ympäristöministeri Ville Niinistö Ympäristö-lehden haastattelussa.
Lisätietoja:
A Long-Term Biodiversity, Ecosystem and Awareness Research Network (ALTERNet)
Intergovermental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES)
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Maamerkki tähystää maaseudun heikkoja signaaleja
Sitran Maamerkit-ohjelma tähystää maalle, ja näkee modernissa maaseudulla yllättävän voimakkaita heikkoja signaaleja: maaseudun optimismi on nousussa, luomulle on annettu kansallinen tehtävä ja lähiruoka on in. Asuinratkaisuna maaseutu nähdään myös kotuullistamisen tyyssijana.
Sitran ohjelman tavoitteena on tunnistaa huomisen tarpeita ja etsiä uusia tapoja, joilla maaseutu voi vastata esimerkiksi ilmastomuutoksen, liikkuvan elämäntavan ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Ohjelma vauhdittaa myös erilaisia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja, jotka edistävät vihreän talouden lähiratkaisuja. Samalla tutkaillaan maaseudun roolia suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kestävien elinympäristöjen syntymistä yhteisölähtöisesti.
Pari vuotta jatkuneessa Maamerkki-ohjelmassa on mm. tehty kysely, joka varmentaa suomalaisista, lähes ikiaikaista tarinaa: suomalaisille maaseutu on mielentila, joka tuo onnellisuutta elämään. Maaseutu yhdistetään positiivisissa mielikuvissa vapauteen ja hyvinvointiin. Jos kyselyn tuloksia vertaa suomalaisten vapaa-ajan viettoon mökeillä, ei vastausten myönteisyyttä oikeastaa tarvitse ihmetellä. Samaa positiivista energiaa huokui myös ohjelmassa toteutettu kuvakilpailu: Brandää provinssi.
Ennakoinnin kannalta hankkeista on mielenkiintoinen mm. tulevaisuustieto ja parhaat käytännöt osio, jossa skannataan maailmalta hyviä maaseutukäytäntöjä suomalaiseen arkeen.
Maamerkki tekee yhteistyötä myös Sitran Energiaohjelman kanssa. Energiaohjelmassa halutaan vaikuttaa rakennetun ympäristön
energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen, kansalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa päästöjen vähentämiseen arkielämässään.
Maamerkki ohjelman helmoissa on mm. Lähienergia-hanke, jossa etsitään helppoja ja taloudellisia toimintatapoja, palveluja ja rahoitusmalleja, joiden avulla ihmiset pystyisivät tuottamaan kimpassa uusiutuvaa lähienergiaa. Esimerkiksi teknisiä laiteratkaisuja, lainsäädännön ja hallinnon muutoksia tai taloudellisia kannustimia.
Hanke kartoittaa myös ne mahdolliset esteet, jotka hidastavat tai vaikeuttavat yhteistä sähköntuotantoa ja energiaa säästävien laitteiden hankintaa.
Osaamisen uudet suunnat OKM:n ennakointiseminaarissa 21.10.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakoinnin syysseminaarissa Osaamisella tulevaisuuteen – Mitä koulutukselta odotetaan? mietittään 21.10.2011 ajankohtaisia koulutus- ja työelämän ennakointikysymyksiä.
Seminaarissa eisitellään myös useita ennakointihankkeita ja niissä saavutetuja tuloksia. Esillä on mm. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterisen vetämä SOTE-ennakointi.
Esillä on myös Jyväskylän yliopiston SOTENNA ESR-hanke: Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke.
Seminaarin aamupäivän osuus koostuu tulevaisuuden skenaarioita luovista puheenvuoroista, joiden pohjalta keskustellaan iltapäivällä ryhmissä skenaarioiden vaikutuksista tulevaisuuden koulutustarpeille eri toimialoilla.
Pohjana keskusteluissa on huoli huomisesta: ilmastonmuutoksen aiheuttamat suuret muutokset, sekä väestön ikääntymsen ja huoltosuhteen vääristymisen aiheuttama huoli. Ilmastonmuutoksesen megavaikutuksista ( Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous) puhui kansanedustaja Oras Tynkkynen. Suomen harmaantumisesta Rauno Vanhanen: Suomi vuonna 2050 – visioita tulevaisuudesta. Väestö ikääntyy – riittääkö työvoima?
Monimuotoinen ilmastonmuutostieto yhteen portaaliin!
Ilmasto-opas.fi – monimuotoinen ilmastonmuutostieto yhteen portaaliin syyskuusta 2011 alkaen. Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ovat toteuttaneet yhdessä Ilmasto-opas.fi -portaalin. Ilmasto-opas.fi kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Samalla tuotetaan käytännön työkaluja kunta- ja aluetason suunnitteluun ja päätöksentekoon. Portaalin kautta voidaan tarkastella ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia paikallisella tasolla. Ilmasto-opas.fi toteutetaan Ilmatieteen laitoksen koordinoimana kolmivuotisena EU Life+-hankkeena (LIFE07 INF/FIN/000152 CCCRP). Ilmasto-opas.fi -portaalin lähtökohtana on yhteiskunnan ja kansalaisten tukeminen ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Portaali auttaa myös ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden ymmärtämisessä. Koulut ja oppilaitokset voivat hyödyntää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi toteutettavaa ilmastonmuutosportaalia opetusmateriaalinaan.
Lue lisää »
