Posts Tagged ‘työttömyys’
Alueiden rakennemuutos voimistuu
TEM:n Ilkka Mella ennakoi alueellisen rakennemuutoksen voimistuvan edelleen. Porin ennakointiseminnaarissa esiintynyt Mella arvoi, että asiaan vaikuttaa tulevina vuosina voimakkaasti erityisesti työvoiman poistuma.
Rahaa korvaavaan toimintaan on käytetty rakennemuutosalueilla tähän mennessä n. 250 M€. Eniten tukea (40 365 500 €) on tullut Kaakkois-Suo meen( Kotka, Kouvola, Imatra, Lappeenranta seutukunnat), ja seuraavaksi eniten (n. 30 M€) Pohjois-Karjalaan.
Mella esitteli päivitetyt työvoiman poistumaluvut. Luvut ovat näkyvillä Toimiala-ONLINE:ssa. Koko Suomen työvoimasta siirtyy noin miljoona työikäistä pois viidentoista vuoden aikana. Työvoiman poistuma tulee muuttamaan elinkeinorakennetta enemmän kui n usein osataan ajatella, Mella arvioi. Elinkeinorakenne on jo nyt muuttunut huomattavasti esimerkiksi Kymenlaaksossa.
Uudentyyppistä rakennemuutosta synnyttävät myös julkisen sektorin leikkaukset esimerkiksi varuskunnissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on uhattuna erilaisten valtion supistamistoimien vuoksi noin 600 työpaikan menetys.
Uudistuvilla alueilla tarvitaan myös toimintamalleja, joilla rakennemuutosta voitaisiin suunnata alueen toivomaan suuntaan. Ennakointitoiminnalla voitaisiin vastata myös tähän tarpeeseen, Ilkka Mella uskoo.
Kaakkois-Suomen talousnäkymät kohtalaiset
Kaakkois-Suomen talouden tilanne on kohtalaisen hyvä talvella 2012. Tuotannon ja työllisyyden luvut eivät ole heikentyneet laajasti. Tilanne vaihtelee kuitenkin toimialoittain. Osassa yrityksissä näkymät ovat säilyneet hyvinä. Lisääntyvät lomautukset ja työttömyyden laskun idastuminen kertovat toisaalta joidenkin alojen vaimentuneista tuotantonäkymistä.
Kaakkois-Suomen talousnäkymiä koskeva katsaus julkisettiin Kouvolassa Alueelliset talousnäkymät -tilaisuudesa 9.3. 2012.
Alueelliset tal näkymät 09 03 2012 NIILO MELOLINNA
Kotimarkkinat toimivat Kaakkois-Suomessa lähes aiemmalla tasolla, mikä pitää yllä mm. palveluja ja kauppaa ja erilaisia pienyrityksiä. Lisäksi Kaakkois-Suomessa merkittävä taloutta nostava tekijä on Venäjän talouden ja Suomeen suuntautuvan kysynnän kehitys. Venäjän vaikutus heijastuu monipuolisesti Kaakkois-Suomeen. Välittömät vaikutukset näkyvät mm. Venäjältä tulevina matkailijavirtoina, matkailijoita palvelevan yritystoiminnan ja rajatoimintojen kasvuna sekä satama-, kuljetus- ja varastotoimintojen tarpeena.
Lue lisää »
Kaakkois-Suomen työmarkkinoiden katsaus 2011 julkaistu
Raportissa käsitellään Kaakkois-Suomen ja sen osa-alueiden työmarkkinoiden ajankohtaisia piirteitä: mennyttä kehitystä, nykytilaa sekä ennusteita tulevasta. Raportin tarkoituksena on paitsi esitellä Kaakkois-Suomen työmarkkinoiden tilannetta monipuolisesti myös analysoida tapahtunutta kehitystä.
Tarkasteltavina ovat väestön, tuotannon ja työllisyyden sekä työttömyyden rakenne- ja kehityspiirteet. Viimeisimmät tilastotiedot ovat vuoden 2011 syksyltä. Aluejakoina käytetään koko Kaakkois-Suomea, mutta useita tietoja esitellään myös maakunnittain, seutukunnittain ja joitakin myös kunnittain.
Raportista näkyy viimeisimmän, vuoden 2008 lopussa voimistuneen taloustaantuman vaikutukset työmarkkinoihin sekä myös kehitys taantuman hellitettyä. Tuotanto ja työllisyys laskivat selvästi taantumassa, Erityisesti vaikeuksissa olivat teollisuus ja kuljetukset. Palvelut menestyivät paremmin. Taantuman väistyessä osa toimialoista on toipunut varsin hyvin, osa hitaammin.
Työttömyys kasvoi taantumassa, erityisesti lomautukset lisääntyivät. Työttömyys alkoi vähentyä vuoden 2010 kesällä ja on ollut hitaahkossa laskusuunnassa koko vuoden 2011 ajan, tosin joillakin alueilla työttömien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun.
Kaakkois-Suomen väestö vähenee luontaisesti kuolleisuutta pienemmän syntyvyyden vuoksi. Alue menettää lisäksi väestöä maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta toisaalta saa lisäväestöä maahanmuutosta. Raporttiin tästä »
Hukassa – keitä ovat syrjäytyneet nuoret?
Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä oli 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa. Kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä he tekevät. Näin kertoo EVAn Analyysi ”Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?”. Lue lisää »
Taantuman jäljet näkyvät nyt ECOREGissa
Kaakkois-Suomen ECOREG-seurannan tulokset vuodelta 2009 julkaistaan keväällä 2011.
Vuoden 2009 seurantatuloksissa näkyi selvästi talouden taantuman vaikutukset. Teollisuuden ja energiantuotannon päästömäärien ja sähkönkulutuksen voimakas lasku johtui pääasiassa metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä vuona 2009.
Taantuman seurauksena myös raskaan liikenteen määrä laski, mikä vähensi liikenteen päästöjä. Ilmanlaatu on kehittynyt parempaan suuntaan lukuun ottamatta Etelä-Karjalan hengitettävien hiukkasten ylityspäivien lievää nousua. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt vesistöön ovat laskusuunnassa.
Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain, eikä selkeää kehitystrendiä ole tällä hetkellä käytössä olevalla tarkasteluajanjaksolla havaittavissa. Luonnonvarojen käyttöä kuvaavissa indikaattoreissa maa-ainesten ottomäärät kehittyvät edelleen huonompaan suuntaan molemmissa maakunnissa ja jätteiden läjitystä kuvaavat indikaattorit Etelä-Karjalassa.
Merkittävin muutos ympäristöindikaattoreissa on tapahtunut Kymenlaakson asumisperäisten jätteiden läjitystä kuvaavassa indikaattorissa Hyötyvoimalan käyttöön oton jälkeen; tällä hetkellä Kymenlaaksossa asumisperäinen jäte menee läjitykseen ainoastaan silloin, kun voimalaitos ei ole toiminnassa.
Laskusuhdanne vaikutti myös sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tilaan ja kehitykseen vuonna 2009.
Muuttotappio pysyi ennallaan molemmissa maakunnissa, siirtolaisuus toi lisäväestöä ja ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut edelleen. Taantuma kasvatti työttömyyttä ja alensi työllisyyttä ja heikensi mm. huoltosuhdetta, mutta ei toisaalta näkynyt esim. toimeentulotuen saajien määrässä.
Terveyttä kuvaavissa indikaattoreissa on edelleen huolestuttavia kehityspiirteitä mm. työkyvyttömyyden ja alle 65-vuotiaana kuolleiden osalla. Elinajanodote on parantunut Etelä-Karjalassa, mutta Kymenlaaksossa se on edelleen maakuntien matalimpia.
Turvallisuusindikaattorien kehitys on ollut molemmissa maakunnissa positiivista, joskin indikaattorien taso on kansallista tasoa huonompi. Tutkimus- ja kehittämismenojen taso on Kaakkois-Suomessa selvästi kansallista tasoa alhaisempi, mutta Etelä-Karjalassa kehitys on edelleen parempaan suuntaan.
Taantuma hillitsi alueen matkailijavirtoja ja yöpymismäärät laskivat edellisvuodesta; Etelä-Karjalassa yöpymismäärien taso on kansallisen tason yläpuolella Kymenlaakson vastaavien lukujen jäädessä siitä selvästi. Sanomalehtien levikkien laskusta huolimatta maakuntien sanomalehtien voidaan katsoa pitäneen asemansa kohtuullisen hyvin. Kirjastolainojen kehityksessä maakunnat ovat jääneet hieman kansallisesta kehityksestä. Opetus- ja kulttuuritoimen määrärahat ovat kasvussa, joskin tasossa jäädään muuta Suomea selvästi heikommalle kummassakin maakunnassa.
