Posts Tagged ‘teollisuus’
Kaakkois-Suomen talousnäkymät kohtalaiset
Kaakkois-Suomen talouden tilanne on kohtalaisen hyvä talvella 2012. Tuotannon ja työllisyyden luvut eivät ole heikentyneet laajasti. Tilanne vaihtelee kuitenkin toimialoittain. Osassa yrityksissä näkymät ovat säilyneet hyvinä. Lisääntyvät lomautukset ja työttömyyden laskun idastuminen kertovat toisaalta joidenkin alojen vaimentuneista tuotantonäkymistä.
Kaakkois-Suomen talousnäkymiä koskeva katsaus julkisettiin Kouvolassa Alueelliset talousnäkymät -tilaisuudesa 9.3. 2012.
Alueelliset tal näkymät 09 03 2012 NIILO MELOLINNA
Kotimarkkinat toimivat Kaakkois-Suomessa lähes aiemmalla tasolla, mikä pitää yllä mm. palveluja ja kauppaa ja erilaisia pienyrityksiä. Lisäksi Kaakkois-Suomessa merkittävä taloutta nostava tekijä on Venäjän talouden ja Suomeen suuntautuvan kysynnän kehitys. Venäjän vaikutus heijastuu monipuolisesti Kaakkois-Suomeen. Välittömät vaikutukset näkyvät mm. Venäjältä tulevina matkailijavirtoina, matkailijoita palvelevan yritystoiminnan ja rajatoimintojen kasvuna sekä satama-, kuljetus- ja varastotoimintojen tarpeena.
Lue lisää »
Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle
(Lähde: Tekes)
Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin.
Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon.
Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, joista tunnetuimpia ovat Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne.
Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri.
Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä. Lue lisää »
Teollisuus, rakentaminen ja liike-elämän palvelut kasvavat muuta kansantaloutta nopeammin
Palkansaajien tutkimuslaitoksen laatimassa toimialaennusteessa teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämän palveluiden tuotanto kasvaa tänä vuonna yhteensä 5,8 prosenttia, ensi vuonna 3,4 prosenttia ja vuonna 2013 6,3 prosenttia. Tämän mukaan Suomen jalostuselinkeinot sekä vientiin suuntautuvat palvelut kasvavat vuosina 2012-13 selvästi muuta kansantaloutta nopeammin. Tarkasteltavien toimialojen tuotanto yltää ensi vuona vuonna keskimäärin vuoden 2008 tasolle. Vuosina 2012–2013 nopeimmin kasvavia toimialoja ovat laivanrakennus, elektroniikkateollisuus sekä tietojenkäsittelypalvelu. Heikointa kehitys on painamisessa, öljynjalostuksessa ja rakentamisessa. Tästä tiedotteeseen tai toimialaennusteeseen.
Kokoaikaiset työpaikat lisääntyivät Lappeenrannassa
Lappeenrantalaisyritysten nousu vuoden 2008 taantumasta on jatkunut vahvana kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Lappeenrannassa yritysten liikevaihto oli enää kaksi prosenttia vuoden 2008 huipputasoa alempana. Koko maassa ero oli 10 prosenttia.
Vuodentakaiseen tulokseen verrattuna liikevaihto kasvoi Lappeenrannan yrityksissä 11 prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla, vaikka kasvu pysähtyikin vuoden toisella neljänneksellä.
Myös työpaikkakehitys on ollut Lappeenrannassa positiivista. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi alkuvuonna kolmella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Työpaikkojen määrä lisääntyi kolmellasadalla kokoaikaisella työpaikalla. Eniten uusia työtilaisuuksia syntyi liike-elämän palveluissa sekä kaupan alalla ja majoitus- ja ravitsemisaloilla.
Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen osasi odottaa myönteisiä lukuja tilastokeskuksen puolivuotiskatsauksesta. Liike-elämän palvelut ovat jo aiempinakin vuosina tasoittaneet teollisuuden ja rakentamisen myötäilemiä voimakkaita suhdannevaihteluita. Vuodesta 2006 liikevaihdon kasvu Lappeenrannassa on ollut liike-elämän palveluissa 41 prosenttia eli toimialoista kaikkein voimakkainta. Liike-elämän palvelut ovat usein yritykseltä yritykselle kauppaa, kuten kiinteistö-, asiantuntija-, konsultointi- ja taloushallintoalan palveluja.
– Suuret investoinnit, kuten Holiday Club Saimaan rakentaminen, ovat elvyttäneet rakennusalaa, jossa liikevaihdon kasvua vuoden takaiseen on peräti 17 prosenttia. Myös kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan 14 prosentin kasvu liikevaihdossa oli muita aloja voimakkaampaa, mikä ennakoi hyvää matkailuelinkeinolle, Heinonen kertoo.
Teollisuudessa kasvua oli kahdeksan prosenttia. Myös teollisuudessa työpaikkakehitys kääntyi kasvu-uralle.
Kasvu luo perustaa työpaikkojen paikalliselle lisäykselle myös tuleville kuukausille. Toisaalta Euroopan rahamarkkinoiden sekava tilanne tulee mahdollisesti jarruttamaan kehitystä.
Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalojen osuus alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärästä on kaupungissa noussut valtakunnallista osuutta korkeammaksi, mikä kuvastaa Lappeenrannan vahvistunutta roolia Kaakkois-Suomen kaupallisena keskuksena ja venäläisten ostosmatkailun kohteena. Myös rakentamisen osuus henkilöstömäärästä on Lappeenrannassa hieman korkeampi kuin koko maassa.
Lappeenrannan uudistuminen teollisuuskaupungista osaamisen ja palvelujen kaupungiksi näkyy tilastoissa siten, että teollisuudessa henkilöstön osuus koko kaupungin työpaikoista on enää samaa suuruusluokkaa kuin muuallakin Suomessa.
Lappeenrannassa toimivien yritysten ja julkisen sektorin yhteenlaskettu kokoaikainen henkilöstömäärä oli vuoden 2011 alkupuolella 27 000. Huippuvuonna 2008 henkilöstömäärä oli 28 200 eli vähennystä siihen verrattuna on 1200 henkilötyövuotta, mikä vastaa 4,3 prosentin laskua. Lappeenrannan eri toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 4 250 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Lisätietoja: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupunki
Lähde: Tilastokeskuksen suhdannepalvelu sekä Kaupunkitutkimus TA Oy:n ao. tilastoista Lappeenrannan kaupungille koostama toimiala-katsaus 2011, Lappeenrannan kaupungin tiedote
Riittääkö Suomen teollisuudelle prosessiosaajia tulevaisuudessa?
Paperiliitto on huolissaan siitä, miten järkyttävän huono kuva nuorilla on metsäsektorin töistä. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mukaan esimerkiksi koulutukseen, joka valmistaa paperikoneen ajamiseen, haki viime vuonna kaksi opiskelijaa. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat (7.11.2011).
Ammattikorkeakoulujen prosessitekniikkaan hakeutuneita oli tänä ja viime vuonna vähän yli 20 opiskelijaa, mutta aloituspaikkojakin oli vähän. Ammattikoulussa opetetaan prosessiteollisuutta, joka on uusi vuonna 2010 syntynyt tutkinto, johon on yhdistelty eri tutkintoja/tutkinnon osia. Tässä tutkinnossa on myös muuta kuin pelkkää “paperintekoa”, mutta siellä on mukana erillisenä koulutusohjelmana paperiteollisuuden koulutusohjelma. Vuonna 2010 koko maassa prosessiteollisuuden tutkintoa suorittamaan haki 1. toiveena varsinaisessa yhteishaussa 141 opiskelijaa aloituspaikkojen määrän oltua 426. Vuonna 2011 hakijoita vastaavaan ohjelmaan oli 196 kappaletta aloituspaikkojen määrän oltua 347, eli kovin suosittu tutkintona tämäkään ei näytä olevan.
Tarkasteltaessa tilastoja tulee kuitenkin ottaa huomioon, että tutkintojen muuttuessa myöskään tilasto ei koko aikasarjan osalta ole täysin vastaava. Jotain tilanteen huolestuttavuudesta kuitenkin kertoo se seikka, että kun paperiteollisuuden perustutkintoon hakeutui ensisijaisena hakijana huippuvuonna 2003 vielä yli 700 hakijaa, niin vuonna 2009 hakijoita oli enää 12 kappaletta (graafi) ja tällä hetkellä hakijoita on enää muutamia vuositasolla.
SOF2011- Millenium projektin uusi raportti ilmestyi
Vuodesta 1996 julkaistu Millenium projektin vuosiraportti on jälleen ilmestynyt. Millenium projekti on maailmanlaajuinen futuristien ajatushautomo, joka seuraa maailman kehitystä.
Tämänvuotinen raportissa käsitellään viittätoistae eri aihepiiriä (energia, ruoka, tiede ja teknologia, etiikka, kehitys, vesi, organisoitunut rikollisuus, väestönkasvu, sota ja rauha) sekä eräitä ajankohtaisia kysymyksiä ( arabikatujen vallankumous, media,viihde, Latinalainen Amerikka ). State of the Future -raportin julkistamisen yhteydessä todettiin hyvän etenevän, mutta pahuuden voimien toisaalta kirivän vauhtiaan samaan aikaan.
“We’re winning more than we’re losing, but where we are losing is deadly dangerous.” –Jerome Glenn
Voittajia hyvän tulevaisuuden kannalta ovat koulutuksen ja aikuisten lukutaidon leviäminen; talouden mahdollisuuksien kohentuminen eräissä maissa,esim. kohonnut elintaso suuremmalle joukolle ihmisiä kuin aiemmin; naisten poliittiset mahdollisuudet monissa maissa kohentuneet.
Pahan voittokulkua tukevat puolestaan korruption ja organisoidun rikollisuuden leviäminen sekä monet ympäristöongelmat. Huolta aiheuttavat varsinkin kuilun syveneminen rikkaiden ja köyhien välillä sekä ilmastonmuutoksen seuraukset.
Lisätietoja raportin sisällöstä voi lukea mm. seuraavista lähteistä:
State of the Future 2011 tiivistelmä
Innovaro Insight & Research -blogi
World Future Society -nettisivut
Maailmanpankki: Venäjän talous on selvinnyt yllättävän hyvin
Maailmanpankin raportin mukaan Venäjä on selvinnyt tähän mennessä maailmanlaajuisesta talouskriisistä yllättävän hyvin. Maan talous palasi maltillisen kasvun uralle yllättävän nopeasti, ja mm. työttömyysluvut ja köyhyys olivat kesän lopulla odotettua pienemmällä tasolla. Maailmanpankin raportti on julkaistu syyskuussa 2011.
Venäjän talouden elpyminen johtui osittain huomattavista finanssipoliittisista elvytystoimista. Vuoden 2010 alun notkahduksen jälkeen kotimaisen kysynnän ja öljyn hintojen nousu on pysynyt vakaana – huolimatta viime aikojen globaalista myllerryksestä ja talouden hidastumisesta Yhdysvalloissa ja Euroopan suurissa talouksissa. Lue lisää »
Venäjän talousnäkymät 1/2011
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT:ssa laadittu selvitys Venäjän talousnäkymistä (Karhunen Päivi, Parviainen Sinikka ja Järvikuona Petri) julkaistiin 6.6.2011. Selvitys tarjoaa mielenkiintoisen koosteen Venäjän talouden kehittymisestä.
Talousnäkymien mukaan vuoden 2010 loppupuoliskolla Venäjän talouden kasvu nopeutui erityisesti tehdasteollisuuden ja viennin vetämänä. Tehdasteollisuuden odotuksissa on kuitenkin epävarmuutta ja kuluttajien luottamus on hieman heikentynyt. Kyselyjen mukaan suomalaisyritysten usko Venäjään on vahvaa, mutta aiempaa maltillisempaa.
Hintojen nousu kiihtyi vuonna 2010 9% vuositasolla ja inflaatio on hidastanut vähittäiskaupan kasvua. Raportin mukaan inflaation odotetaan hidastuvan lähivuosina. Investoinnit kiinteään pääomaan elpyivät hieman vuonna 2010 ja rupla vahvistui. Palkkojen nousu on ollut maltillista (n. 5%), eri alojen palkkaerot ovat kuitenkin vahvassa kasvussa. Työttömyys on vähentynyt odotettua nopeammin. Öljytulot supistavat budjetin alijäämää ja viennin arvo nousee korkean öljyn hinnan vetämänä, tuontikysyntä on nopeassa kasvussa.
Suomen Venäjän-kauppa on toipumassa, mutta transitovienti on kaukana huippuvuosista. Kuitenkin raportissa ennustetaan, että Suomen satamien kautta kuljetettavien autojen määrä tulee kasvamaan Venäjän korkeiden varastointikustannusten ja puutteellisen varastointikapasiteetin vuoksi. Suorat ulkomaiset investoinnit ovat edelleen laskussa.Tehdasteollisuus johtaa vahvasti teollisuustuotannon kasvua. Rakentaminen Venäjällä supistui vielä vuonna 2010, ongelmalainojen osuus laskenut ja pitkien lainojen saanti vaikeaa.
Suurimpia haasteita ovat kuitenkin pakeneva pääoma ja kuluttajainflaatio. Erityisesti nämä korostuvat venäläisessä keskustelussa tulevien presidentinvaalien alla.
Uusiutuvaa energiaa monessa muodossa
Kansainvälinen ilmastomuutos paneeli (IPCC) julkisti toukokuun 2011 alussa raportin uusiutuvasta energiasta. Raportissa on tarkasteltu kuutta uusiutuvaa energialähdettä:
- Bioenergia
- Suora aurinkoenergia
- Geoterminen energia, (mm. maalämpö)
- Vesivoima
- Merien energia (mm. aaltovoima, merivirtojen energia merivesien lämpöenergia jne.)
- Tuulienergia ( myös offshore-järjestelmät)
Raportti sisältää yli 160 tieteellistä skenaarioita mahdollisesta uusiutuvien energialähteiden käytöstä vuoteen 2050. Llisäksi raportissa on muutamia tarkempia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia kuvaavia analyysejä. Skenaarioita käytetään kuvaamaan mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja energiatuotannossa ja kulutuksessa. Niissä analysoidaan vaihtoehtoisia väyliä, sosiaalis-taloudellista kehitystä ja teknologista muutosta.
Raportissa on myös selvityksiä siitä, miten uusiutuvaa energiaa voidaan integroida nykyisiin ja tuleviin energiaratkaisuihin.
Suomalaista uusiutuvaa energiaa koskeva tuore selvitys on Itä-Suomen bioenergia ohjelma, joka on keväällä 2011 lausuntokierroksella. ISBEO 2020 ohjelmaluonnos liitteenä ohessa.




