Posts Tagged ‘taantuma’
Kauppataseessa ennätysvaje vuonna 2011
Suomen ulkomaankauppa jäi vuonna 2011 poikkeuksellisen alijäämäiseksi. Vajetta kertyi lähes 3,6 miljardia euroa. Reaaliarvoltaan suunnilleen samantasoisia alijäämiä on koettu viimeksi öljykriisin aikoihin vuosina 1974 ja -75. Kemian teollisuus ja metallien perusteollisuus olivat edellisen vuoden tavoin viennin kulmakiviä. Tullin tiedote »
Kokoaikaiset työpaikat lisääntyivät Lappeenrannassa
Lappeenrantalaisyritysten nousu vuoden 2008 taantumasta on jatkunut vahvana kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Lappeenrannassa yritysten liikevaihto oli enää kaksi prosenttia vuoden 2008 huipputasoa alempana. Koko maassa ero oli 10 prosenttia.
Vuodentakaiseen tulokseen verrattuna liikevaihto kasvoi Lappeenrannan yrityksissä 11 prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla, vaikka kasvu pysähtyikin vuoden toisella neljänneksellä.
Myös työpaikkakehitys on ollut Lappeenrannassa positiivista. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi alkuvuonna kolmella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Työpaikkojen määrä lisääntyi kolmellasadalla kokoaikaisella työpaikalla. Eniten uusia työtilaisuuksia syntyi liike-elämän palveluissa sekä kaupan alalla ja majoitus- ja ravitsemisaloilla.
Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen osasi odottaa myönteisiä lukuja tilastokeskuksen puolivuotiskatsauksesta. Liike-elämän palvelut ovat jo aiempinakin vuosina tasoittaneet teollisuuden ja rakentamisen myötäilemiä voimakkaita suhdannevaihteluita. Vuodesta 2006 liikevaihdon kasvu Lappeenrannassa on ollut liike-elämän palveluissa 41 prosenttia eli toimialoista kaikkein voimakkainta. Liike-elämän palvelut ovat usein yritykseltä yritykselle kauppaa, kuten kiinteistö-, asiantuntija-, konsultointi- ja taloushallintoalan palveluja.
– Suuret investoinnit, kuten Holiday Club Saimaan rakentaminen, ovat elvyttäneet rakennusalaa, jossa liikevaihdon kasvua vuoden takaiseen on peräti 17 prosenttia. Myös kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan 14 prosentin kasvu liikevaihdossa oli muita aloja voimakkaampaa, mikä ennakoi hyvää matkailuelinkeinolle, Heinonen kertoo.
Teollisuudessa kasvua oli kahdeksan prosenttia. Myös teollisuudessa työpaikkakehitys kääntyi kasvu-uralle.
Kasvu luo perustaa työpaikkojen paikalliselle lisäykselle myös tuleville kuukausille. Toisaalta Euroopan rahamarkkinoiden sekava tilanne tulee mahdollisesti jarruttamaan kehitystä.
Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalojen osuus alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärästä on kaupungissa noussut valtakunnallista osuutta korkeammaksi, mikä kuvastaa Lappeenrannan vahvistunutta roolia Kaakkois-Suomen kaupallisena keskuksena ja venäläisten ostosmatkailun kohteena. Myös rakentamisen osuus henkilöstömäärästä on Lappeenrannassa hieman korkeampi kuin koko maassa.
Lappeenrannan uudistuminen teollisuuskaupungista osaamisen ja palvelujen kaupungiksi näkyy tilastoissa siten, että teollisuudessa henkilöstön osuus koko kaupungin työpaikoista on enää samaa suuruusluokkaa kuin muuallakin Suomessa.
Lappeenrannassa toimivien yritysten ja julkisen sektorin yhteenlaskettu kokoaikainen henkilöstömäärä oli vuoden 2011 alkupuolella 27 000. Huippuvuonna 2008 henkilöstömäärä oli 28 200 eli vähennystä siihen verrattuna on 1200 henkilötyövuotta, mikä vastaa 4,3 prosentin laskua. Lappeenrannan eri toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 4 250 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Lisätietoja: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupunki
Lähde: Tilastokeskuksen suhdannepalvelu sekä Kaupunkitutkimus TA Oy:n ao. tilastoista Lappeenrannan kaupungille koostama toimiala-katsaus 2011, Lappeenrannan kaupungin tiedote
Maailmanpankki: Venäjän talous on selvinnyt yllättävän hyvin
Maailmanpankin raportin mukaan Venäjä on selvinnyt tähän mennessä maailmanlaajuisesta talouskriisistä yllättävän hyvin. Maan talous palasi maltillisen kasvun uralle yllättävän nopeasti, ja mm. työttömyysluvut ja köyhyys olivat kesän lopulla odotettua pienemmällä tasolla. Maailmanpankin raportti on julkaistu syyskuussa 2011.
Venäjän talouden elpyminen johtui osittain huomattavista finanssipoliittisista elvytystoimista. Vuoden 2010 alun notkahduksen jälkeen kotimaisen kysynnän ja öljyn hintojen nousu on pysynyt vakaana – huolimatta viime aikojen globaalista myllerryksestä ja talouden hidastumisesta Yhdysvalloissa ja Euroopan suurissa talouksissa. Lue lisää »
Taantuman jäljet näkyvät nyt ECOREGissa
Kaakkois-Suomen ECOREG-seurannan tulokset vuodelta 2009 julkaistaan keväällä 2011.
Vuoden 2009 seurantatuloksissa näkyi selvästi talouden taantuman vaikutukset. Teollisuuden ja energiantuotannon päästömäärien ja sähkönkulutuksen voimakas lasku johtui pääasiassa metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä vuona 2009.
Taantuman seurauksena myös raskaan liikenteen määrä laski, mikä vähensi liikenteen päästöjä. Ilmanlaatu on kehittynyt parempaan suuntaan lukuun ottamatta Etelä-Karjalan hengitettävien hiukkasten ylityspäivien lievää nousua. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt vesistöön ovat laskusuunnassa.
Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain, eikä selkeää kehitystrendiä ole tällä hetkellä käytössä olevalla tarkasteluajanjaksolla havaittavissa. Luonnonvarojen käyttöä kuvaavissa indikaattoreissa maa-ainesten ottomäärät kehittyvät edelleen huonompaan suuntaan molemmissa maakunnissa ja jätteiden läjitystä kuvaavat indikaattorit Etelä-Karjalassa.
Merkittävin muutos ympäristöindikaattoreissa on tapahtunut Kymenlaakson asumisperäisten jätteiden läjitystä kuvaavassa indikaattorissa Hyötyvoimalan käyttöön oton jälkeen; tällä hetkellä Kymenlaaksossa asumisperäinen jäte menee läjitykseen ainoastaan silloin, kun voimalaitos ei ole toiminnassa.
Laskusuhdanne vaikutti myös sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tilaan ja kehitykseen vuonna 2009.
Muuttotappio pysyi ennallaan molemmissa maakunnissa, siirtolaisuus toi lisäväestöä ja ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut edelleen. Taantuma kasvatti työttömyyttä ja alensi työllisyyttä ja heikensi mm. huoltosuhdetta, mutta ei toisaalta näkynyt esim. toimeentulotuen saajien määrässä.
Terveyttä kuvaavissa indikaattoreissa on edelleen huolestuttavia kehityspiirteitä mm. työkyvyttömyyden ja alle 65-vuotiaana kuolleiden osalla. Elinajanodote on parantunut Etelä-Karjalassa, mutta Kymenlaaksossa se on edelleen maakuntien matalimpia.
Turvallisuusindikaattorien kehitys on ollut molemmissa maakunnissa positiivista, joskin indikaattorien taso on kansallista tasoa huonompi. Tutkimus- ja kehittämismenojen taso on Kaakkois-Suomessa selvästi kansallista tasoa alhaisempi, mutta Etelä-Karjalassa kehitys on edelleen parempaan suuntaan.
Taantuma hillitsi alueen matkailijavirtoja ja yöpymismäärät laskivat edellisvuodesta; Etelä-Karjalassa yöpymismäärien taso on kansallisen tason yläpuolella Kymenlaakson vastaavien lukujen jäädessä siitä selvästi. Sanomalehtien levikkien laskusta huolimatta maakuntien sanomalehtien voidaan katsoa pitäneen asemansa kohtuullisen hyvin. Kirjastolainojen kehityksessä maakunnat ovat jääneet hieman kansallisesta kehityksestä. Opetus- ja kulttuuritoimen määrärahat ovat kasvussa, joskin tasossa jäädään muuta Suomea selvästi heikommalle kummassakin maakunnassa.
