Posts Tagged ‘palvelut’
Kaakkois-Suomen talousnäkymät kohtalaiset
Kaakkois-Suomen talouden tilanne on kohtalaisen hyvä talvella 2012. Tuotannon ja työllisyyden luvut eivät ole heikentyneet laajasti. Tilanne vaihtelee kuitenkin toimialoittain. Osassa yrityksissä näkymät ovat säilyneet hyvinä. Lisääntyvät lomautukset ja työttömyyden laskun idastuminen kertovat toisaalta joidenkin alojen vaimentuneista tuotantonäkymistä.
Kaakkois-Suomen talousnäkymiä koskeva katsaus julkisettiin Kouvolassa Alueelliset talousnäkymät -tilaisuudesa 9.3. 2012.
Alueelliset tal näkymät 09 03 2012 NIILO MELOLINNA
Kotimarkkinat toimivat Kaakkois-Suomessa lähes aiemmalla tasolla, mikä pitää yllä mm. palveluja ja kauppaa ja erilaisia pienyrityksiä. Lisäksi Kaakkois-Suomessa merkittävä taloutta nostava tekijä on Venäjän talouden ja Suomeen suuntautuvan kysynnän kehitys. Venäjän vaikutus heijastuu monipuolisesti Kaakkois-Suomeen. Välittömät vaikutukset näkyvät mm. Venäjältä tulevina matkailijavirtoina, matkailijoita palvelevan yritystoiminnan ja rajatoimintojen kasvuna sekä satama-, kuljetus- ja varastotoimintojen tarpeena.
Lue lisää »
Kuinka tulevaisuus tehdään? – Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston koulutus- ja keskustelusarja keväällä 2012
Kaakkois-Suomen ennakointiverkosto järjestää kuluvana keväänä koulutussarjan, jolla pyritään lisäämään ennakointiosaamista alueella. Koulutussarjan ensimmäinen kerta “Ennakointia ja tulevaisuusajattelua” pidetään Lappeenrannan yliopistolla (LUT) torstaina 15.3. 2012 klo 13.15 – 16.30. Koulutus on kaikille avoin ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa kirjaamo@ekarjala.fi.
Ennakointi koulutus keväällä 2012
Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin kolmiosainen koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarja toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton, Kymenlaakson liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), LUT:n ja Turun yliopiston tulevaisuustutkimusverkoston kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on osa tulevaisuudentutkimusverkostoa, kertoo verkoston yhteyshenkilö Tiina Janhunen. Lue lisää »
Tiuruniemen eläkeläisten paratiisi
Käännän sähköautoni keulan Kuutostieltä kohti Rauhaa. Ohitan Holiday Club Saimaan ympäristöineen. Muistan hyvin, kun se 15 vuotta sitten avattiin. Samaan aikaan käytiin keskustelua matkailukeskittymän avaamista mahdollisuuksista esimerkiksi luoville aloille. Mitä muuta kuin kylpylöitä me voisimme Etelä-Karjalassa matkailijoille tarjota? Jatkan kohti Tiuruniemeä ja serkkuni uutta kotia. Serkkuni jäi 70-vuotiaana eläkkeelle ja päätti palata kotiseudulleen. Tiuruniemen komea funkkissairaala rakennettiin aikanaan keuhkotautiparantolaksi. Nyt se tarjoaa senioriasuntoja Suomen kasvavalle eläkeläisten joukolle. Lue lisää »
Terveysnettipalvelu Hyvis on avattu
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on avannut uuden sähköisen terveys- ja hyvinvointipalvelun. Hyvis on kaikille Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Kymenlaakson asukkaille tarkoitettu verkkosivusto. Lue lisää »
Kokoaikaiset työpaikat lisääntyivät Lappeenrannassa
Lappeenrantalaisyritysten nousu vuoden 2008 taantumasta on jatkunut vahvana kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Lappeenrannassa yritysten liikevaihto oli enää kaksi prosenttia vuoden 2008 huipputasoa alempana. Koko maassa ero oli 10 prosenttia.
Vuodentakaiseen tulokseen verrattuna liikevaihto kasvoi Lappeenrannan yrityksissä 11 prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla, vaikka kasvu pysähtyikin vuoden toisella neljänneksellä.
Myös työpaikkakehitys on ollut Lappeenrannassa positiivista. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi alkuvuonna kolmella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Työpaikkojen määrä lisääntyi kolmellasadalla kokoaikaisella työpaikalla. Eniten uusia työtilaisuuksia syntyi liike-elämän palveluissa sekä kaupan alalla ja majoitus- ja ravitsemisaloilla.
Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen osasi odottaa myönteisiä lukuja tilastokeskuksen puolivuotiskatsauksesta. Liike-elämän palvelut ovat jo aiempinakin vuosina tasoittaneet teollisuuden ja rakentamisen myötäilemiä voimakkaita suhdannevaihteluita. Vuodesta 2006 liikevaihdon kasvu Lappeenrannassa on ollut liike-elämän palveluissa 41 prosenttia eli toimialoista kaikkein voimakkainta. Liike-elämän palvelut ovat usein yritykseltä yritykselle kauppaa, kuten kiinteistö-, asiantuntija-, konsultointi- ja taloushallintoalan palveluja.
– Suuret investoinnit, kuten Holiday Club Saimaan rakentaminen, ovat elvyttäneet rakennusalaa, jossa liikevaihdon kasvua vuoden takaiseen on peräti 17 prosenttia. Myös kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan 14 prosentin kasvu liikevaihdossa oli muita aloja voimakkaampaa, mikä ennakoi hyvää matkailuelinkeinolle, Heinonen kertoo.
Teollisuudessa kasvua oli kahdeksan prosenttia. Myös teollisuudessa työpaikkakehitys kääntyi kasvu-uralle.
Kasvu luo perustaa työpaikkojen paikalliselle lisäykselle myös tuleville kuukausille. Toisaalta Euroopan rahamarkkinoiden sekava tilanne tulee mahdollisesti jarruttamaan kehitystä.
Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalojen osuus alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärästä on kaupungissa noussut valtakunnallista osuutta korkeammaksi, mikä kuvastaa Lappeenrannan vahvistunutta roolia Kaakkois-Suomen kaupallisena keskuksena ja venäläisten ostosmatkailun kohteena. Myös rakentamisen osuus henkilöstömäärästä on Lappeenrannassa hieman korkeampi kuin koko maassa.
Lappeenrannan uudistuminen teollisuuskaupungista osaamisen ja palvelujen kaupungiksi näkyy tilastoissa siten, että teollisuudessa henkilöstön osuus koko kaupungin työpaikoista on enää samaa suuruusluokkaa kuin muuallakin Suomessa.
Lappeenrannassa toimivien yritysten ja julkisen sektorin yhteenlaskettu kokoaikainen henkilöstömäärä oli vuoden 2011 alkupuolella 27 000. Huippuvuonna 2008 henkilöstömäärä oli 28 200 eli vähennystä siihen verrattuna on 1200 henkilötyövuotta, mikä vastaa 4,3 prosentin laskua. Lappeenrannan eri toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 4 250 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Lisätietoja: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupunki
Lähde: Tilastokeskuksen suhdannepalvelu sekä Kaupunkitutkimus TA Oy:n ao. tilastoista Lappeenrannan kaupungille koostama toimiala-katsaus 2011, Lappeenrannan kaupungin tiedote
Osaamisen uudet suunnat OKM:n ennakointiseminaarissa 21.10.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakoinnin syysseminaarissa Osaamisella tulevaisuuteen – Mitä koulutukselta odotetaan? mietittään 21.10.2011 ajankohtaisia koulutus- ja työelämän ennakointikysymyksiä.
Seminaarissa eisitellään myös useita ennakointihankkeita ja niissä saavutetuja tuloksia. Esillä on mm. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterisen vetämä SOTE-ennakointi.
Esillä on myös Jyväskylän yliopiston SOTENNA ESR-hanke: Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke.
Seminaarin aamupäivän osuus koostuu tulevaisuuden skenaarioita luovista puheenvuoroista, joiden pohjalta keskustellaan iltapäivällä ryhmissä skenaarioiden vaikutuksista tulevaisuuden koulutustarpeille eri toimialoilla.
Pohjana keskusteluissa on huoli huomisesta: ilmastonmuutoksen aiheuttamat suuret muutokset, sekä väestön ikääntymsen ja huoltosuhteen vääristymisen aiheuttama huoli. Ilmastonmuutoksesen megavaikutuksista ( Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous) puhui kansanedustaja Oras Tynkkynen. Suomen harmaantumisesta Rauno Vanhanen: Suomi vuonna 2050 – visioita tulevaisuudesta. Väestö ikääntyy – riittääkö työvoima?
VATT selvitti ikääntymisen vaikutuksia aluetalouteen
Maailmanlaajuisen finanssikriisin myllätessä tulevaisuuden talousodotuksia lisääntyvä julkisten palveluiden tarve asettaa julkisen talouden vaikeiden haasteiden eteen. Tämä näkyy ongelmina kuntataloudessa: työllisyystilanteen heikkenemisestä aiheutuva menojen kasvu ja tulopohjan rapautuminen yhdistyvät väestön ikääntymisestä aiheutuviin kasvaviin menopaineisiin.
Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) selvitti TEM:n pyynnöstä kuntasektorin rahoitustilanteen kehityksen alueellisia eroja vuosina 2010 – 2020. Yleensä näitä tarkasteluja on toteutettu makrotasolla, ottamatta huomioon talouden rakenteissa tapahtuvia muutoksia. VATT:n tutkimus ottaa huomioon sen, että lisääntynyt terveyspalvelujen kysyntä vaikuttaa alueelliseen tuotantorakenteeseen ja työvoiman saatavuuteen. Siksi julkisten menojen kehitystä tarkastellaan kymmeniä toimialoja käsittävän, alueellisen laskennallisen yleisen tasapainon mallin avulla.
Keskeinen julkisen sektorin menoihin vaikuttava tekijä on väestön kasvu, mutta myös väestön ikärakenne vaikuttaa tarkastelussa sekä julkisen sektorin tuloihin ja menoihin muun muassa ikäriippuvien menojen ja toisaalta valtionosuuksien määräytymisen kautta. Verotulot taas riippuvat olennaisesti työvoiman tarjonnan alueellisesta kehityksestä.
VATT arvioi toimenpiteitä, joilla rahoitusasemaa voitaisiin vahvistaa kunnallisverotuksen tai valtion kunnille suuntaamien tulonsiirtojen avulla. Simulointitulosten perusteella vajeiden rajoittamisesta aiheutuisi aikavälillä verraten suuria vaikutuksia kansantuotteeseen. Vaikutusten suuruus riippuu siitä, käytetäänkö rajoittamiseen valtionverotuksen vai kunnallisverotuksen kiristämistä. Lue lisää »
Quo vadis kuntarakenne?
Kuntarakenneuudistus puhuttaa nyt kaikissa kunnissa. Kuntarakenteen muuttuminen vaikuttaa jatkossa mm. palveluiden järjestämiseen. Mielenkiintoisia haastatteluja asiasta Kunta-TV:ssä.
Ministeri Henna Virkkunen
Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen, joka on ollut laatimassa vetoomusta “Kunnan ääntä kuultava”.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kietäväinen kuntayhtymistä.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen asetti 14.9.2011 kuntauudistukselle poliittisen ohjausryhmän. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (VM). Lue lisää »
Finpron kevättrendit
Finpro on jälleen julkaissut uusimmat trendikarttansa. Uusimmat signaalihavainnot sekä näkemykset tulevasta löytyvät Finpron ennakointisivuilta.
Tämänkertaisessa paletissa havainnoidaan mm. teknohoivan tulevaisuutta. Lue lisää »
Viisi virtaa vuoteen 2025
Viime vuosien syvä talouden kriisi on merkinnyt yhden aikakauden loppua. 15 viime vuoden ajan maailma muuttui yhä globaalimmaksi.
Brittiläisen Outsights -skenaarion mukaan paluuta vanhaan USA-vetoiseen talousliberalismiin ei ole. Kiina ja muut kehittyvät taloudet ottavat johtavan roolin maailman muutoksessa. Tämä jättää selvät jäljet myös maailmantalouteen ja liiketoimintaan.
Lue lisää »
