Get Adobe Flash player
Sijainti:
Etusivu > Archive by tag 'osaamistarpeet'

Posts Tagged ‘osaamistarpeet’

VATT skenaariot ja niiden kehittäminen

Tutkimusjohtaja Juha Honkatukia ja tutkija Jussi Ahokas (VATT): ”Aluetalouksien ja toimialojen ennakointi” VATT:n skenaariot ja niiden kehittäminen ( Muistiinpanot kirjattu Porin alueiden ennakointiseminaarissa 30.3.2012)

- alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up) – VERM: alueellistettu VATTAGE-malli

- VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGE-mallin koko maan tasoinen ennuste

- ottaa huomioon alueelliset erot

- kuntakohtaisia talousennusteita ei ole helppo tehdä, jonkinlainen jyvitys pakko tehdä ja oletetaan, että kehitys maakunnan kunnissa on samanlaista

- väestökehitys tärkein selittävä tekijä

- väestönkasvu maakunnissa, vaihtelee paljon: työikäinen väestö vähenee siellä sun täällä

- maakunnat, joissa vientiteollisuutta, kärsivät

- alueiden kokonaistuotannon kasvu myös vaihtelee

- toimialojen tuottavuuskasvun kansantuotteen kasvuun: edelleen teknologiaklusteri (ICT, elektroniikka) tärkeä

Päivityksen keskeisiä tuloksia:

o viennin kehitys lähempänä 2010 perusskenaariota kuin 2011 tavoite-

o kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen korostuvat

o vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa

o jatkotyö: julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden linkitys; tulokset sähköisinä; alueiden dialogi?

Future Work Skills 2020

Millaisia taitoja tulevina vuosina tarvitaan työelämässä? Intitute for the future (IFTF) -tutkijoiden raportti, Future Work Skills 2020   , yrittää vastata tähän vaikeaan kysymykseen.

Instituutin  raporttia on laadittu kuuden erilaisen tekijän tai ajurin (driver) pohjalta:

  1. Ikääntyminen muuttaa ura-ajattelua ja oppimisen luonnetta.
  2. Ihmisen yhteistyö koneiden ja tekoälyn kanssa mullistaa maailmaa
  3. Ohjelmoitava maailma on kaikkialla ja kaikilla elämän aloilla
  4. Uusi medialukutaito ja mediaosaaminen (videot, digitaaliset animaatiot, pelit, mediaeditointi, virtuaalinen todellisuus jne.) levittäytyvät entistä laajempiin yhteyksiin muodosten uuden “ekosysteemin”.
  5. Sosaaliset teknologiat edistävät uusia tuotantotapoja ja arvonlisäystä
  6. Globaalisti yhteydessä oleva maailma vaatii erilaisuuden ymmärtämistä ja hyvää sopeutumiskykyä. 

Näiden ajureiden  taustoittamana  IFTF näkee keskeisiksi kymmenen työelämätaitoa:

Raportti perustuu eri alojen ennusteisiin koulutuksesta, teknologiasta, väestönkehityksestä, työstä ja terveydestä. Lisäksi raportin laadinnassa on hyödynnetty Institute for the futuren ns. kymmenen vuoden ennustetta. Kymmenen vuoden ennuste perustuu mm. signaalien keräämiseen ja anlysointiin. Raportti julkaistiin helmikuussa 2012.

Kuinka tulevaisuus tehdään? – Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston koulutus- ja keskustelusarja keväällä 2012

Kaakkois-Suomen ennakointiverkosto järjestää kuluvana keväänä koulutussarjan,  jolla  pyritään lisäämään ennakointiosaamista alueella. Koulutussarjan ensimmäinen kerta “Ennakointia ja tulevaisuusajattelua” pidetään Lappeenrannan yliopistolla (LUT) torstaina 15.3. 2012 klo 13.15 – 16.30.  Koulutus on kaikille avoin ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa kirjaamo@ekarjala.fi.

Ennakointi koulutus keväällä 2012

Seuraavat koulutuskerrat ovat:
•Keskiviikko 11.4. klo 13.15—16.30
•Torstai 10.5. klo 13.15— 16.30

Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin kolmiosainen koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarja toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton, Kymenlaakson liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), LUT:n ja Turun yliopiston  tulevaisuustutkimusverkoston kanssa.  Lappeenrannan teknillinen yliopisto on osa tulevaisuudentutkimusverkostoa,  kertoo verkoston yhteyshenkilö Tiina Janhunen. Lue lisää »

Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle

(Lähde: Tekes)

Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin.

Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon.

Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, joista tunnetuimpia ovat Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne.

Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri.

Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä. Lue lisää »

Koulutuksen kehittämissuunnitelma hyväksyttiiin

Valtioneuvosto hyväksyi 15. joulukuuta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011–2016.
Kesu_2011_2016_fi

Suunnitelmassa korostetaan koulutuksellista tasa-arvoa kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on vähentää sukupuolten ja alueiden välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee kaikki koulutusasteet kattavan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, jonka valtioneuvosto hyväksyy vuoden 2012 loppuun mennessä.

Hallitus toteuttaa koulutustakuun osana yhteiskuntatakuuta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu on koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen keskeinen peruste. Takuun toteuttamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

Kehittämissuunnitelma vahvistaa elinikäistä oppimista ja luo opinpolun jatkumoa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutuksen sisältöjä ja rahoitusta uudistetaan ja laatua edistetään kaikilla koulutusasteilla.

Varhaiskasvatus  ja perusopetus

Varhaiskasvatuksen hallinto, valmistelu ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta siten, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Vuoden 2012 loppuun mennessä selvitetään mahdollisuudet muuttaa esiopetus velvoittavaksi.

Keskeinen osa kehittämissuunnitelmaa on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen peruskoulussa. Viime vuosina lisääntynyt koulujen eriytyminen estetään. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, kuten kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Ennen valtionosuusjärjestelmän uudistamista toteutetaan taustaselvitys peruskoulun toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista.

Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään. Valtio ohjaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen erityisiä avustuksia, esimerkiksi vuonna 2012 ennätykselliset 50,5 miljoonaa euroa. Kevääseen 2013 mennessä selvitetään tarve määritellä perusopetuksen ryhmäkoko lainsäädännöllä.

Valtioneuvosto päättää perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta kevätistuntokaudella 2012. Uudistuksessa vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa ja oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan kieliohjelmia.

Toinen aste

Toisen asteen koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma, jolla lisätään oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä.

Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta.

Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja.

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.

Korkeakoulutus

Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta uudistetaan vuoden 2014 alusta vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Myös ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan, miten toteutetaan ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle sekä oikeushenkilöaseman muutos.

Vuodesta 2013 alkaen muodostetaan Taideyliopisto yhdistämällä Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Taideyliopiston toimintaedellytykset turvataan.

Korkeakoulujen päävalinnat varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan korkeakoulutukseen pääsyä.

Yliopistot kokoavat eri alojen tohtoriohjelmat ja jatko-opiskelijat pääasiallisesti yhteen tutkijakouluun tutkijankoulutuksen suunnitelmallistamiseksi ja tehostamiseksi. Tutkijankoulutus toteutetaan ensisijaisesti nelivuotisena kokopäiväisenä koulutuksena.

Suomen Akatemian roolia kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistajana lisätään ja huippututkimukselle turvataan hyvät toimintaedellytykset pitkäkestoisella rahoituksella. Tutkimusinfrastruktuurien suunnitelmallista kehittämistä ja rahoituksen hallintaa vahvistetaan.

Aikuiskoulutus

Aikuisten koulutusmahdollisuuksia parannetaan. Tavoitteena on, että mikään ryhmä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Hallituksen tavoitteena on tukea yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin.

Koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamista ja tunnustamista kaikessa koulutuksessa edistetään koulutuksen lainsäädännöllä, ohjauksella ja rahoituksella.

Opintotuki

Hallitusohjelman mukaisesti opintoraha sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.9.2014. Toisen asteen opintoihin myönnettävää opintotukea on tarkoitus parantaa siten, että vanhempien tulot eivät enää vähennä 18-19-vuotiaiden opintotukea. Lisäksi selkeytetään toisen asteen opintoihin myönnettävän tuen tukiajan määrittelyjä sekä rajataan tutkintokohtaista enimmäistukiaikaa. Ateriatuen määrää tarkistetaan, jos opiskelija-aterioiden enimmäishintaa muutetaan kustannuskehityksen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida opintolainavähennysjärjestelmä vuoden 2012 aikana.

Koulutuksen saatavuus

Kehittämissuunnitelma sisältää myös koulutustarjonnan määrälliset tavoitteet vuodelle 2016.  Valtakunnallisesti tarkisteltuna sekä toisen asteen että korkea-asteen koulutuksessa aloituspaikkojen määrä suhteessa ikäluokkaan kasvaa ja koulutuksen saatavuus paranee.

Koulutustarjontaa vähennetään kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Tarjontaa lisätään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla, joka johtuu pitkälti opettajankoulutuksen lisäämisestä.

(Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 15.12.2011)

Muusikko eilen, tänään ja huomenna

Muusikko eilen, tänään ja huomenna – näkökulmia musiikkialan osaamistarpeisiin -raportti on ilmestynyt. Toive-hankkeessa on selvitetty musiikkialan toimintaympäristöjen muutoksia ja näistä johtuvia tulevaisuuden osaamistarpeita. Hankkeen päätoteuttaja on ollut Sibelius-Akatemia, ja yhteistyökumppaneina ovat olleet Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ja Suomen konservatorioliitto.

Osaava lähihoitaja 2020

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen strategiatyössä on osaamistarpeiden ennakoinnilla tuotettu tietoa lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeista.

Lähihoitajan perustehtävänä säilyy asiakkaan tai potilaan päivittäisissä toiminnoissa tukeminen, mutta tulevaisuuden työn lähtökohtana on voimakkaasti asiakkaan tai potilaan tarpeiden arviointiin perustuva suunnitelmallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tulevaisuuden osaamistarpeissa painottuu laaja-alaisuus. Erikoistuneemman osaamisen tarpeet määräytyvät asiakas- ja toimintaympäristökohtaisesti. Osaamistarpeiden osa-alueita ovat ammatillinen kasvu ja oppiminen, ammattieettinen osaaminen, ammatillinen vuorovaikutus ja kestävää kehitystä edistävä hoito-, huolenpito- ja kasvatustyö. Raportin sisältämiä osaamistarpeiden kuvauksia oppilaitokset voivat käyttää omien opetussuunnitelmiensa kehittämisessä.

Kaupan alan tulevaisuus ja osaamistarpeet

ELY-keskuksen koulutustilaisuudessa 4.10.2011 käsiteltiin kaupan alan tulevaisuudennäkymiä. Venäjän ostosmatkailu on merkittävää. Tulevaisuudessa ostosmatkailun volyymiin voi vaikuttaa Pietarin alueen kaupan kehitys. ETLAn ennusteen etenkin Etelä-Karjalassa työllisten määrä on kasvussa. Nykytilanteeseen verrattuna myös Kymenlaaksossa määrä on hieman kasvava. Työllisten ikärakenne on koko työvoiman ikärakennetta nuorempaa.

Kaupan alan osaamistarpeita ovat mm. asiakaspalveluosaaminen, vahva myyntiosaaminen ja tuoteosaaminen, kielitaito (englanti, venäjä, ruotsi) ja kulttuuriosaaminen, kaupan riskienhallinta- ja turvallisuusosaaminen, tietotekniikkaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, arvoketjuajattelu sekä moniosaaminen (toimialaliukumat). Taloushallintoalan osaamisen kehittäminen edellyttää peruskoulutuksen monipuolistamista. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen perusasiat tulee hallita. Kielitaitovaatimukset kasvavat. Uutta osaamista vaativat asiat kuten kokonaisuuksien hahmottamisen taito, neuvottelutaidot, tiedon jakamisen taidot sekä markkinointitaidot on sisällytettävä opetukseen. Tutustu tilaisuuden materiaaleihin ELY-keskuksen sivuilla.