Posts Tagged ‘muuttoliike’
Työvoimapula uhkaa koko Suomea
Vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykytasolla, työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa. Siksi työttömiä, maahanmuuttajia ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia täytyy työllistää entistä tehokkaammin ja työuria pidentää. Tiedot selviävät 1.2.2012 julkaistusta alueellisten työmarkkinoiden muutosta selvittäneestä tutkimuksesta.
Kokonaistyöllisyysasteen on noustava noin 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista, jotta työntekijöitä olisi yhtä paljon kuin nyt. Jotta avautuvat ja uudet työpaikat voitaisiin täyttää, työllisyysasteen täytyy nousta 75 prosenttiin. Tällä hetkellä kolmannes 3,4 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä.
Joka vuosi eläkkeelle jää vajaat 80 000 henkeä. Heikoimmilla alueilla työuraansa aloittavia on vain kolmannes eläkkeelle siirtyvistä. Suurinta työvoiman vaje on Satakunnassa ja Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.
Työpaikat ja työntekijät keskittyvät yliopistoseuduille
Erityisesti nuoret aikuiset muuttavat yhä useammin viiteen merkittävimpään yliopistomaakuntaan: Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seuduille. Muuttoliikkeen lisäksi näiden seutujen oma väestönkasvu on maan nopeinta. Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti näille alueille.
Toisaalta samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat. Jopa kolmannes kaikista työllisistä käy asuinkuntansa ulkopuolella töissä. Ainakin tähän saakka työmarkkinat ovat siis toimineet, koska työntekijät ovat olleet työmatkansa suhteen joustavia.
Työurat jo pitenemässä
Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti. Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla: miehillä se on tällä hetkellä noin 38 vuotta ja naisilla 36 vuotta. Perusasteen koulutuksen käyneillä työura on alle 25 vuotta.
Työurat pitenevät myös alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista lähes yhtä suuri osa käy töissä kuin työikäisestä väestöstä.
Maahanmuuttajat paremmin työelämään
Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi.
Tutkimukseen tästä »
Kaakkois-Suomen työmarkkinoiden katsaus 2011 julkaistu
Raportissa käsitellään Kaakkois-Suomen ja sen osa-alueiden työmarkkinoiden ajankohtaisia piirteitä: mennyttä kehitystä, nykytilaa sekä ennusteita tulevasta. Raportin tarkoituksena on paitsi esitellä Kaakkois-Suomen työmarkkinoiden tilannetta monipuolisesti myös analysoida tapahtunutta kehitystä.
Tarkasteltavina ovat väestön, tuotannon ja työllisyyden sekä työttömyyden rakenne- ja kehityspiirteet. Viimeisimmät tilastotiedot ovat vuoden 2011 syksyltä. Aluejakoina käytetään koko Kaakkois-Suomea, mutta useita tietoja esitellään myös maakunnittain, seutukunnittain ja joitakin myös kunnittain.
Raportista näkyy viimeisimmän, vuoden 2008 lopussa voimistuneen taloustaantuman vaikutukset työmarkkinoihin sekä myös kehitys taantuman hellitettyä. Tuotanto ja työllisyys laskivat selvästi taantumassa, Erityisesti vaikeuksissa olivat teollisuus ja kuljetukset. Palvelut menestyivät paremmin. Taantuman väistyessä osa toimialoista on toipunut varsin hyvin, osa hitaammin.
Työttömyys kasvoi taantumassa, erityisesti lomautukset lisääntyivät. Työttömyys alkoi vähentyä vuoden 2010 kesällä ja on ollut hitaahkossa laskusuunnassa koko vuoden 2011 ajan, tosin joillakin alueilla työttömien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun.
Kaakkois-Suomen väestö vähenee luontaisesti kuolleisuutta pienemmän syntyvyyden vuoksi. Alue menettää lisäksi väestöä maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta toisaalta saa lisäväestöä maahanmuutosta. Raporttiin tästä »
Osaamisen uudet suunnat OKM:n ennakointiseminaarissa 21.10.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakoinnin syysseminaarissa Osaamisella tulevaisuuteen – Mitä koulutukselta odotetaan? mietittään 21.10.2011 ajankohtaisia koulutus- ja työelämän ennakointikysymyksiä.
Seminaarissa eisitellään myös useita ennakointihankkeita ja niissä saavutetuja tuloksia. Esillä on mm. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterisen vetämä SOTE-ennakointi.
Esillä on myös Jyväskylän yliopiston SOTENNA ESR-hanke: Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke.
Seminaarin aamupäivän osuus koostuu tulevaisuuden skenaarioita luovista puheenvuoroista, joiden pohjalta keskustellaan iltapäivällä ryhmissä skenaarioiden vaikutuksista tulevaisuuden koulutustarpeille eri toimialoilla.
Pohjana keskusteluissa on huoli huomisesta: ilmastonmuutoksen aiheuttamat suuret muutokset, sekä väestön ikääntymsen ja huoltosuhteen vääristymisen aiheuttama huoli. Ilmastonmuutoksesen megavaikutuksista ( Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous) puhui kansanedustaja Oras Tynkkynen. Suomen harmaantumisesta Rauno Vanhanen: Suomi vuonna 2050 – visioita tulevaisuudesta. Väestö ikääntyy – riittääkö työvoima?
Politiikan peruskallio järkkyi oikealle – vai järkkyikö?
Suomen eduskuntavaalien jälkeen Euroopan mediassa on käyty keskustelua siitä, onko koko Euroopan poliittinen mannerlaatta siirtynyt radikaalisti oikealle. YLE:n kolumnisti Jertta Blomstedt kirjoittaa aiheesta, josta koko Eurooppa puhuu.
Kolumnin perusväitteenä on, että perussuomalaisuus ei ole yksittäinen ilmiö. Perussuomalaisuus näyttäytyykin eurooppalaisena trendinä. Lue lisää »
Viisi virtaa vuoteen 2025
Viime vuosien syvä talouden kriisi on merkinnyt yhden aikakauden loppua. 15 viime vuoden ajan maailma muuttui yhä globaalimmaksi.
Brittiläisen Outsights -skenaarion mukaan paluuta vanhaan USA-vetoiseen talousliberalismiin ei ole. Kiina ja muut kehittyvät taloudet ottavat johtavan roolin maailman muutoksessa. Tämä jättää selvät jäljet myös maailmantalouteen ja liiketoimintaan.
Lue lisää »
