Posts Tagged ‘matkailu’
Mediatavat vaikuttavat pietariaisten matkustukseen
Ennen Suomen matkaa kurkataan nettiin tai kysytään vinkkejä tuttavilta
Pietarissa kesällä 2010 TAK Oy:n tekemän TAK Mediatutkimuksen julkinen raportti. ( Pasi Nurkka, TAK Oy, 2010) Raportissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa selviteltiin muun muassa pietarilaisten mediakäyttäytymistä.
Lue lisää »
Toimialoilla on positiivista virettä epävarmuudesta huolimatta
TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköt ovat laatineet syksyllä julkaistavien toimialaraporttien tueksi kehitysarviot toimialojensa tulevaisuuden näkymistä keväällä 2012. Ne julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa yhteisenä koosteena. Kehitysarvioissa eri aloilta todetaan mm. että:
- Elintarviketeollisuuden myönteiset suhdannenäkymät kannustavat investointeihin
- Puutuotealalla lievää optimismia uuden kasvun alkamisesta
- Kaivosalalle odotetaan yli miljardin euron investointeja
- Kone- ja laiteteollisuus sopeutui hyvin liiketoiminnan nopeisiin muutoksiin
- Miljardi-investoinnit odottavat uusiutuvan energian alalla
- Matkailualalla päästiin yöpymisissä kaikkien aikojen ennätykseen
- Epävarma taloustilanne ei horjuta sosiaali- ja terveyspalveluja
- Liike-elämän palvelut kasvavat myös vuonna 2012
- Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden henkilöstö Suomessa vähenee edelleen
Lue lisää tästä linkistä.
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 12 prosenttia joulukuussa 2011
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä 504 000 vuorokautta joulukuussa 2011, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 2010. Venäläiset olivat brittien kanssa suurimmat ulkomaisten matkailijoiden ryhmät. Venäläisille kirjattiin majoitusliikkeissä lähes 141 000 yöpymistä ja briteille 104 000 yöpymisvuorokautta. Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 22 prosenttia ja brittien yöpymiset 6 prosenttia vuoden 2010 joulukuuhun verrattuna.
Maakunnittain yöpymisten kokonaismäärä kasvoi joulukuussa 2011 eniten Etelä-Karjalassa, 48 prosenttia ja Etelä-Savossa, 27 prosenttia. Yöpymiset vähenivät eniten Keski-Pohjanmaalla 21 prosenttia ja Kymenlaaksossa 12 prosenttia. Koko maan osalta yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia vuoden 2010 joulukuuhun verrattuna.
Lue lisää Tilastokeskuksen sivuilta »
Tiuruniemen eläkeläisten paratiisi
Käännän sähköautoni keulan Kuutostieltä kohti Rauhaa. Ohitan Holiday Club Saimaan ympäristöineen. Muistan hyvin, kun se 15 vuotta sitten avattiin. Samaan aikaan käytiin keskustelua matkailukeskittymän avaamista mahdollisuuksista esimerkiksi luoville aloille. Mitä muuta kuin kylpylöitä me voisimme Etelä-Karjalassa matkailijoille tarjota? Jatkan kohti Tiuruniemeä ja serkkuni uutta kotia. Serkkuni jäi 70-vuotiaana eläkkeelle ja päätti palata kotiseudulleen. Tiuruniemen komea funkkissairaala rakennettiin aikanaan keuhkotautiparantolaksi. Nyt se tarjoaa senioriasuntoja Suomen kasvavalle eläkeläisten joukolle. Lue lisää »
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia marraskuussa 2011
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 339 000 vuorokautta marraskuussa 2011, mikä oli 4 prosenttia enemmän kuin marraskuussa 2010. Venäläiset olivat totuttuun tapaan suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä 96 000 yöpymisvuorokaudellaan. Maakunnittain yöpymisten kokonaismäärä kasvoi marraskuussa 2011 eniten Etelä-Karjalassa, 45 prosenttia ja Etelä-Savossa, 17 prosenttia. Yöpymiset vähenivät eniten Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla, 6 prosenttia kummassakin.
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 8 prosenttia lokakuussa
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä 313 000 vuorokautta lokakuussa 2011, mikä oli 8 prosenttia enemmän kuin lokakuussa 2010. Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Maakunnittain yöpymisten kokonaismäärä kasvoi eniten Ahvenanmaalla, 19 prosenttia ja Etelä-Savossa, 15 prosenttia. Etelä-Karjalassa yöpymisiä kirjattiin 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yöpymiset vähenivät eniten Kymenlaaksossa, 10 prosenttia ja Keski-Suomessa, 8 prosenttia. Koko maan osalta yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia vuoden 2010 lokakuuhun verrattuna. Lue lisää Tilastokeskuksen sivulta.
Matkailuala on toipumassa taantumasta
Matkailualan odotukset ovat parantuneet vuoden 2009 taantuman jälkeen. Majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut ja muut toiminnot ovat kyenneet parantamaan kannattavuuttaan vuonna 2010, vaikka taloudellinen tilanne on edelleen ollut tiukka. Majoituskysyntä on kasvanut ja erityisesti ulkomainen kysyntä on kehittynyt erinomaisesti. Nämä tiedot ilmenevät 1.12.2011 Sotkamossa julkistetusta Matkailualan toimialaraportista.
Lue koko tiedote työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta.
Kokoaikaiset työpaikat lisääntyivät Lappeenrannassa
Lappeenrantalaisyritysten nousu vuoden 2008 taantumasta on jatkunut vahvana kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Lappeenrannassa yritysten liikevaihto oli enää kaksi prosenttia vuoden 2008 huipputasoa alempana. Koko maassa ero oli 10 prosenttia.
Vuodentakaiseen tulokseen verrattuna liikevaihto kasvoi Lappeenrannan yrityksissä 11 prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla, vaikka kasvu pysähtyikin vuoden toisella neljänneksellä.
Myös työpaikkakehitys on ollut Lappeenrannassa positiivista. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi alkuvuonna kolmella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Työpaikkojen määrä lisääntyi kolmellasadalla kokoaikaisella työpaikalla. Eniten uusia työtilaisuuksia syntyi liike-elämän palveluissa sekä kaupan alalla ja majoitus- ja ravitsemisaloilla.
Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen osasi odottaa myönteisiä lukuja tilastokeskuksen puolivuotiskatsauksesta. Liike-elämän palvelut ovat jo aiempinakin vuosina tasoittaneet teollisuuden ja rakentamisen myötäilemiä voimakkaita suhdannevaihteluita. Vuodesta 2006 liikevaihdon kasvu Lappeenrannassa on ollut liike-elämän palveluissa 41 prosenttia eli toimialoista kaikkein voimakkainta. Liike-elämän palvelut ovat usein yritykseltä yritykselle kauppaa, kuten kiinteistö-, asiantuntija-, konsultointi- ja taloushallintoalan palveluja.
– Suuret investoinnit, kuten Holiday Club Saimaan rakentaminen, ovat elvyttäneet rakennusalaa, jossa liikevaihdon kasvua vuoden takaiseen on peräti 17 prosenttia. Myös kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan 14 prosentin kasvu liikevaihdossa oli muita aloja voimakkaampaa, mikä ennakoi hyvää matkailuelinkeinolle, Heinonen kertoo.
Teollisuudessa kasvua oli kahdeksan prosenttia. Myös teollisuudessa työpaikkakehitys kääntyi kasvu-uralle.
Kasvu luo perustaa työpaikkojen paikalliselle lisäykselle myös tuleville kuukausille. Toisaalta Euroopan rahamarkkinoiden sekava tilanne tulee mahdollisesti jarruttamaan kehitystä.
Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalojen osuus alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärästä on kaupungissa noussut valtakunnallista osuutta korkeammaksi, mikä kuvastaa Lappeenrannan vahvistunutta roolia Kaakkois-Suomen kaupallisena keskuksena ja venäläisten ostosmatkailun kohteena. Myös rakentamisen osuus henkilöstömäärästä on Lappeenrannassa hieman korkeampi kuin koko maassa.
Lappeenrannan uudistuminen teollisuuskaupungista osaamisen ja palvelujen kaupungiksi näkyy tilastoissa siten, että teollisuudessa henkilöstön osuus koko kaupungin työpaikoista on enää samaa suuruusluokkaa kuin muuallakin Suomessa.
Lappeenrannassa toimivien yritysten ja julkisen sektorin yhteenlaskettu kokoaikainen henkilöstömäärä oli vuoden 2011 alkupuolella 27 000. Huippuvuonna 2008 henkilöstömäärä oli 28 200 eli vähennystä siihen verrattuna on 1200 henkilötyövuotta, mikä vastaa 4,3 prosentin laskua. Lappeenrannan eri toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 4 250 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Lisätietoja: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupunki
Lähde: Tilastokeskuksen suhdannepalvelu sekä Kaupunkitutkimus TA Oy:n ao. tilastoista Lappeenrannan kaupungille koostama toimiala-katsaus 2011, Lappeenrannan kaupungin tiedote
Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä
Lahden ammattikorkeakoulun TULEVA – Tulevaisuuden matkailijat-projektissa on ilmestynyt julkaisu “Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä”. Julkaisussa valotetaan laajasti ja mielenkiintoisesti matkailun mahdollisia kehityssuuntia.
Vuoteen 2030 mennessä matkailun kasvu jatkuu, mutta globalisoituvassa maailmassa kilpailu kiristyy. Aasian, erityisesti Kiinan, merkitys lähtöalueena nousee voimakkaasti. Kokeneet ja vaativat tulevaisuuden matkailijat haluavat rahoilleen vastinetta; he ostavat muuttuviin tarpeisiinsa yksilöllisesti räätälöityjä palveluja, jotka heijastavat heidän identiteettiään ja persoonaansa. Omaksuessaan snacking-kulttuurin matkailijat haluavat kerätä paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän matkan sijaan. Samalla matkailijat kaipaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä, johon liittyviä trendejä ovat muun muassa yleisöosallisuus (commune thinking) ja talkoistaminen (crowd-sourcing). Matkailijat muodostavat yhä useammin käsityksen tuotteista ja palveluista sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun perusteella.
Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä vapaa-ajasta tulee entistä ”vakavampaa”. Matkailijoihin kohdistuu paineita jatkuvasta uuden oppimisesta, itsensä kehittämisestä, äärimmäisten elämysten etsimisestä ja tarpeesta saavuttaa asioita. Siirryttäessä elämyskuluttamisesta merkityskuluttamiseen matkailijat etsivät kokemuksia, jolla on merkitys ja tarkoitus. Matkailijat janoavat yhä rikkaampia ja syvempiä – ja ennen kaikkea aitoja – kokemuksia; nousussa ovat esimerkiksi vapaaehtoismatkailu, sapattimatkat, luova matkailu (creative tourism) sekä henkiset ja hengelliset arvot. Eettiseen ja vastuulliseen matkailuun liittyviä trendejä ovat kohtuullistaminen, LOHAS (lifestyles of health and sustainability), hidas matkailu (slow tourism), lähimatkailu ja ”koteloituminen” (cocooning).
Luksuksen kasvava kysyntä viittaa ennemmin oman sisäisen ajan rikastuttamiseen ja ajankäyttöön kuin materialismiin. Hyvinvointi- ja terveysmatkailun kysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä ja hyvänolontunteesta nauttimisen merkityksen kasvaessa. Lue lisää
Venäjän talouden kasvu hidastuu, turismi Suomeen kasvaa edelleen
Venäjän talous kasvaa edelleen vaikka voimakkaat kasvun vuodet ovat jääneet taakse, uskoo dosentti Pekka Sutela. Sutela oli yksi Venäjän kehitystä arvioineita asiantuntijoita TAK OY:n Kasvua rajan takana”-seminaarissa Saimaan ammattikorkeakoululla 3.11.2011. Taloudellisen Analysointikeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa keskityttiin erityisesti Venäjän talouteen ja matkailuun. (Seminaarin aineistot tallennetaan TAK:n sivuille.)
Näkemyksiä Kaakkois-Suomen erityisasemasta Venäjän matkailussa valotti mm. TaxFree kauppaa vetävä Global Blue Finlandin Kari Lutinen. Hän arvioi, että yksi keskeisistä syistä venäläisten kiinnostukseen on siinä tavassa, millä heidät huomioidaan Suomessa. Esimerkiksi perheellisten keskiluokkaisten tavoittamisessa on tärkeää huomioida perheiden lapsille suunnatut palvelut.
Tuoreimman Tax Free tilaston mukaan 2011 tammi-lokakuussa TaxFree-kaupasta on Suomeen tullut 200 M€, Venäjän osuus tästä kahdesta sadasta miljoonasta on 88,6% . Alueittain jakauma on yhä hyvin Kaakkois-Suomi painotteinen: Lappeenranta 34%, Imatra 7 %, Helsinki 25 % , Joensuu 4 %, Kotka 4%, Vantaa 4%, Kajaani 2% ja muiden osuus 20 %.
Shoppailu on yksi keskeinen kiinnostuksen kohde venäläisten matkustaessa ulkomaille. Sen sijaan TaxFree ei sinnänsä ole syy ostosmatkan suuntautumiseen Suomeen. Toisaalta venäläiset haluavat kuitenkin hyödyntää etunsa. Tutkimusten mukaan venäläinen ostaja hakee Suomesta laatua ja brändikkäitä tuotteita.
Luttinen arvioi, että lähiaikoina Tallina on nousemassa Kaakkois-Suomen kilpailijaksi verovapaan kaupan suhteen. Verovapaan ostoksen raja on laskettu kokeiluna 150 eurosta 40 euroon. Lisäksi aiemmin epäilevä, jopa vihamielinen, suhtautuminen venäläisiin turisteihin on muuttumassa.
Suomen vetovoimaa kuvasi myös MEK.n ylijohtaja Jaakko Lehtonen. Suomi on ykkösmaa venäläisten matkailussa, jos mukaan lasketaan kaikki matkat. Lomamatkojen osalta Suomi on viidentenä Turkin, Kiinan, Egyptin ja Thaimaan jälkeen. Viisumin saannin vaikeus on hidastanut jonkin verran venäläisten matkailua Suomeen. Tosin tänäkin vuonna viisumien hankinta on lisääntynyt 35 %:lla.
Mitä sitten tapahtuisi, jos EU päätyisi viisumivapauteen venäläisten kanssa, Lehtonen kysyi. silloin matkailijoiden määrä kasvaisi huomattavasti; kuinka paljon – sitä kukaan ei osaa tarkasti ennakoida.
JLehtonen_031111
Tullin Tommi KIvilaakso totesi rajanylityksen sujuvuuden olevan suurin haaste matkailun kannalta. Tänä vuonna arviolta Venäjältä Suomeen tehdään noin kahdeksan miljoonaa rajanylitystä. Suurin osa näistä rajanylityksistä tulee Kaakkois-SUomen raja-asemien kautta.
