Posts Tagged ‘luonnonvarat’
Metsäklusterille uusia innovaatioita perinteisen liiketoiminnan ulkopuolelta
Lähes kaikessa metsäteollisuuden viestinnässä puhutaan nyt uusista innovaatioista. Biopolttoaineet, biokomposiitit, mikrofibrilli- ja nanoselluosa,”painettu äly (-kartonki)” tai lämpömuovattava kartonki ovat jo todellisuutta. Muttapaljon ideoita riittää vielä tutkijoiden koeputkissa ja monemuisn pöytälaatikoissa.
Metsäklusteri Oy:n RAMI-ohjelmassa haettiin uusia ideoita metsäklusterin uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, tavoitteena radikaalit innovaatiot. Biotalouden vahva trendi näkyy uusien innovaatioiden luomisessa – se heijastuu myös selluloosa-muuntokuidun kehitystyöhön ja markkinanäkymiin.
”RAMI-ohjelman tavoitteena oli luoda iso joukko radikaaleja asiakas- ja markkinalähtöisiä ideoita lähinnä metsäklusterin nykyisen ydinliiketoiminnan ulkopuolelle. Ideoita syntyi noin 2 500, joista jatkotyöstettiin 150. Mukana ideoinnissa oli laaja joukko Metsäklusterin jäsenyrityksiä”, kertoo RAMI-ohjelman ohjausryhmän jäsen, tekninen asiakaspalvelupäällikkö Risto Kallio Stora Ensosta.
Ideoista on syntymässä muun muassa laajempi ohjelmakokonaisuus pakkausten ja niihin liittyvien palvelujen kehittämiseksi. Tärkeä toimintatapoihin liittyvä aihe on pienten ja keskisuurten yritysten mukaan saaminen ideoiden jalostamiseen. Tähän mietitään parhaillaan vaihtoehtoisia tapoja.
”Kaikki ideat ovat ideointiin osallistuneiden yritysten käytössä. Stora Enso on läpikäynyt kaikki esitetyt ideat ja muutamia niistä olemme ottaneet jatkotyöstettäviksi. Polku ideasta kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä. Perinteisesti vie vähintään 3–5 vuotta – jopa kauemmin – saada ideavaiheesta tuote markkinoille.
Selluloosamuuntokuidut korvaavat puuvillaa ja synteettisiä materiaaleja
”Kehitämme uutta teknologiaa selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen valmistukseen. Tavoitteena on ympäristöystävällisempi valmistusmenetelmä ja monikäyttöisempi selluloosamuuntokuitu, jolla voidaan korvata niin puuvillaa kuin synteettisiä öljypohjaisia kuituja entistä laaja-alaisemmin”, toteaa liiketoiminnan kehitysjohtaja Heikki Hassi Avilon Oy:stä.
Biotalouden vahva trendi heijastuu myös selluloosapohjaisten kuitujen markkinanäkymiin. Ympäristöystävällisen puun toivotaan markkinoilla korvaavan öljypohjaisia kuituja sekä puuvillaa, jonka viljely on hyvin ympäristöä kuluttavaa.
”Muuntokuitujen osuus kaikista tekstiilikuiduista on nyt alle 5 prosenttia, kun puuvillan osuus 30 ja synteettisten kuitujen yli 50 prosenttia. Selluloosamuuntokuidulla on huomattava potentiaali kasvattaa osuuttaan valmistusmenetelmän ja kuidun laadun paranemisen myötä.”
Hassin mukaan Metsäklusteri Oy:n FuBio-ohjelmassa käynnistetyllä teknologiayhteistyöhankkeella on tärkeä merkitys.
”FuBiossa on koottu yhteen suomalainen selluloosakemian osaaminen, joka tähän asti on ollut hajallaan.”
Avilon on viemässä uutta kuidunvalmistusteknologiaa laboratoriomittakaavasta pilot-tason kautta tehdasmittakaavaisiin kokeisiin ensi vuoden alussa.
Metsäklusterin tiedotteen 26.3.2012 ) mukaan
Lisätietoja: http://www.forestcluster.fi/d/fi/fc-home
Tosi-tv ja pikaruokaravintolat kestävän elämäntavan edistäjinä
Pohjoismaiden ministerineuvosto on julkaissut selvityksen kestävää elämäntapaa menestyksekkäästi edistävistä hankkeista. Selvityksessä tuodaan 22 hanke-esittelyn avulla esiin erilaisia tapoja, joilla Pohjoismaissa voidaan onnistuneesti vaikuttaa yksilöiden elintapoihin ja niiden kestävyyteen. Kansalaiset saavat raportista vinkkejä kulutuksen vähentämiseen, päättäjät kestävien ohjauskeinojen käyttöönottoon ja tutkijat laadukkaiden hankkeiden suunnitteluun.
Tiedote ja julkaisu löytyvät Suomen Ympäristökeskuksen tiedotteista.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnos lausuntovaiheessa
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnokseen on koottu maakunnan skenario mm. tulevasta energiantuotanosta. Selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuus alueen energiantuotannossa kasvaa. Poikkeuksen tekee selluteollisuuden jäteliemellä tuotettu energia, joka on ollut v.2010 30% koko Kymenlaakson primäärienergiantuotannosta.
Luonnos on ollut lausuntokierroksella marraskuussa 2011.
Ympäristöneuvostossa askeleita kohti resurssitehokasta taloutta
Euroopan unionin toimet resurssitehokkuuden edistämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi nousivat keskeisiksi kysymyksiksi EU:n ympäristöministereiden istunnossa tänään 19. joulukuuta Brysselissä. Suomea ympäristöneuvoston kokouksessa edusti ympäristöministeri Ville Niinistö.
Ministerit hyväksyivät päätelmät EU:n etenemissuunnitelmasta kohti resurssitehokasta Eurooppaa. Päätelmät pohjautuvat komission syyskuussa julkaisemaan resurssitehokkuustiekarttaan, jossa esitetään toimenpiteitä kestävän ja kilpailukykyisen talouden rakentamiseksi. Päätelmissä korostetaan, että resurssitehokkaampaan talouteen siirtyminen vaatii ymmärrettävien ja kuvaavien mittareiden laatimista.
Lue tiedote kokonaisuudessaan Ympäristöministeriön kotisivulta.
Lisätietoja EU:n ympäristöneuvoston tiedotteista.
Maamerkki tähystää maaseudun heikkoja signaaleja
Sitran Maamerkit-ohjelma tähystää maalle, ja näkee modernissa maaseudulla yllättävän voimakkaita heikkoja signaaleja: maaseudun optimismi on nousussa, luomulle on annettu kansallinen tehtävä ja lähiruoka on in. Asuinratkaisuna maaseutu nähdään myös kotuullistamisen tyyssijana.
Sitran ohjelman tavoitteena on tunnistaa huomisen tarpeita ja etsiä uusia tapoja, joilla maaseutu voi vastata esimerkiksi ilmastomuutoksen, liikkuvan elämäntavan ja kiihtyvän elämänrytmin haasteisiin. Ohjelma vauhdittaa myös erilaisia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja, jotka edistävät vihreän talouden lähiratkaisuja. Samalla tutkaillaan maaseudun roolia suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kestävien elinympäristöjen syntymistä yhteisölähtöisesti.
Pari vuotta jatkuneessa Maamerkki-ohjelmassa on mm. tehty kysely, joka varmentaa suomalaisista, lähes ikiaikaista tarinaa: suomalaisille maaseutu on mielentila, joka tuo onnellisuutta elämään. Maaseutu yhdistetään positiivisissa mielikuvissa vapauteen ja hyvinvointiin. Jos kyselyn tuloksia vertaa suomalaisten vapaa-ajan viettoon mökeillä, ei vastausten myönteisyyttä oikeastaa tarvitse ihmetellä. Samaa positiivista energiaa huokui myös ohjelmassa toteutettu kuvakilpailu: Brandää provinssi.
Ennakoinnin kannalta hankkeista on mielenkiintoinen mm. tulevaisuustieto ja parhaat käytännöt osio, jossa skannataan maailmalta hyviä maaseutukäytäntöjä suomalaiseen arkeen.
Maamerkki tekee yhteistyötä myös Sitran Energiaohjelman kanssa. Energiaohjelmassa halutaan vaikuttaa rakennetun ympäristön
energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen, kansalaisten mahdollisuuksiin vaikuttaa päästöjen vähentämiseen arkielämässään.
Maamerkki ohjelman helmoissa on mm. Lähienergia-hanke, jossa etsitään helppoja ja taloudellisia toimintatapoja, palveluja ja rahoitusmalleja, joiden avulla ihmiset pystyisivät tuottamaan kimpassa uusiutuvaa lähienergiaa. Esimerkiksi teknisiä laiteratkaisuja, lainsäädännön ja hallinnon muutoksia tai taloudellisia kannustimia.
Hanke kartoittaa myös ne mahdolliset esteet, jotka hidastavat tai vaikeuttavat yhteistä sähköntuotantoa ja energiaa säästävien laitteiden hankintaa.
Osaamisen uudet suunnat OKM:n ennakointiseminaarissa 21.10.2011
Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakoinnin syysseminaarissa Osaamisella tulevaisuuteen – Mitä koulutukselta odotetaan? mietittään 21.10.2011 ajankohtaisia koulutus- ja työelämän ennakointikysymyksiä.
Seminaarissa eisitellään myös useita ennakointihankkeita ja niissä saavutetuja tuloksia. Esillä on mm. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterisen vetämä SOTE-ennakointi.
Esillä on myös Jyväskylän yliopiston SOTENNA ESR-hanke: Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke.
Seminaarin aamupäivän osuus koostuu tulevaisuuden skenaarioita luovista puheenvuoroista, joiden pohjalta keskustellaan iltapäivällä ryhmissä skenaarioiden vaikutuksista tulevaisuuden koulutustarpeille eri toimialoilla.
Pohjana keskusteluissa on huoli huomisesta: ilmastonmuutoksen aiheuttamat suuret muutokset, sekä väestön ikääntymsen ja huoltosuhteen vääristymisen aiheuttama huoli. Ilmastonmuutoksesen megavaikutuksista ( Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous) puhui kansanedustaja Oras Tynkkynen. Suomen harmaantumisesta Rauno Vanhanen: Suomi vuonna 2050 – visioita tulevaisuudesta. Väestö ikääntyy – riittääkö työvoima?
SOF2011- Millenium projektin uusi raportti ilmestyi
Vuodesta 1996 julkaistu Millenium projektin vuosiraportti on jälleen ilmestynyt. Millenium projekti on maailmanlaajuinen futuristien ajatushautomo, joka seuraa maailman kehitystä.
Tämänvuotinen raportissa käsitellään viittätoistae eri aihepiiriä (energia, ruoka, tiede ja teknologia, etiikka, kehitys, vesi, organisoitunut rikollisuus, väestönkasvu, sota ja rauha) sekä eräitä ajankohtaisia kysymyksiä ( arabikatujen vallankumous, media,viihde, Latinalainen Amerikka ). State of the Future -raportin julkistamisen yhteydessä todettiin hyvän etenevän, mutta pahuuden voimien toisaalta kirivän vauhtiaan samaan aikaan.
“We’re winning more than we’re losing, but where we are losing is deadly dangerous.” –Jerome Glenn
Voittajia hyvän tulevaisuuden kannalta ovat koulutuksen ja aikuisten lukutaidon leviäminen; talouden mahdollisuuksien kohentuminen eräissä maissa,esim. kohonnut elintaso suuremmalle joukolle ihmisiä kuin aiemmin; naisten poliittiset mahdollisuudet monissa maissa kohentuneet.
Pahan voittokulkua tukevat puolestaan korruption ja organisoidun rikollisuuden leviäminen sekä monet ympäristöongelmat. Huolta aiheuttavat varsinkin kuilun syveneminen rikkaiden ja köyhien välillä sekä ilmastonmuutoksen seuraukset.
Lisätietoja raportin sisällöstä voi lukea mm. seuraavista lähteistä:
State of the Future 2011 tiivistelmä
Innovaro Insight & Research -blogi
World Future Society -nettisivut
Biotalous vie globaalista glokaaliin
(Sitran tiedotteesta 15.9.2011) Biotalous on tullut jäädäkseen, ennustaa Sitran Maamerkki-ohjelman raportti. Tulevaisuudessa ihmisten hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen – ruoka, energia ja ravinteet tulevat läheltä. Energia- ja ravinneomavaraisuutta parantaville, kestäville biotalouden lähiratkaisuille on kysyntää.
Tulevaisuuden biotalous on glokaalia – sekä globaalia, että lokaalia. Lue lisää »
Kaakkois-Suomen luonnonvaraindikaattoreissa näkyi taantuma v.2009
ECOREG-alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän luonnonvaraindikaattoreissa näkyi taantuman vaikutus erityisesti soran ja kallionottomäärien laskuna. Voimakkaammin soran- ja kallionottomäärät laskivat Kymenlaakson puolella. Jätteiden läjitys- ja hyötykäyttöindikaattorit olivat vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla.
Lue lisää »
Taantuman jäljet näkyvät nyt ECOREGissa
Kaakkois-Suomen ECOREG-seurannan tulokset vuodelta 2009 julkaistaan keväällä 2011.
Vuoden 2009 seurantatuloksissa näkyi selvästi talouden taantuman vaikutukset. Teollisuuden ja energiantuotannon päästömäärien ja sähkönkulutuksen voimakas lasku johtui pääasiassa metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä vuona 2009.
Taantuman seurauksena myös raskaan liikenteen määrä laski, mikä vähensi liikenteen päästöjä. Ilmanlaatu on kehittynyt parempaan suuntaan lukuun ottamatta Etelä-Karjalan hengitettävien hiukkasten ylityspäivien lievää nousua. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt vesistöön ovat laskusuunnassa.
Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain, eikä selkeää kehitystrendiä ole tällä hetkellä käytössä olevalla tarkasteluajanjaksolla havaittavissa. Luonnonvarojen käyttöä kuvaavissa indikaattoreissa maa-ainesten ottomäärät kehittyvät edelleen huonompaan suuntaan molemmissa maakunnissa ja jätteiden läjitystä kuvaavat indikaattorit Etelä-Karjalassa.
Merkittävin muutos ympäristöindikaattoreissa on tapahtunut Kymenlaakson asumisperäisten jätteiden läjitystä kuvaavassa indikaattorissa Hyötyvoimalan käyttöön oton jälkeen; tällä hetkellä Kymenlaaksossa asumisperäinen jäte menee läjitykseen ainoastaan silloin, kun voimalaitos ei ole toiminnassa.
Laskusuhdanne vaikutti myös sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tilaan ja kehitykseen vuonna 2009.
Muuttotappio pysyi ennallaan molemmissa maakunnissa, siirtolaisuus toi lisäväestöä ja ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut edelleen. Taantuma kasvatti työttömyyttä ja alensi työllisyyttä ja heikensi mm. huoltosuhdetta, mutta ei toisaalta näkynyt esim. toimeentulotuen saajien määrässä.
Terveyttä kuvaavissa indikaattoreissa on edelleen huolestuttavia kehityspiirteitä mm. työkyvyttömyyden ja alle 65-vuotiaana kuolleiden osalla. Elinajanodote on parantunut Etelä-Karjalassa, mutta Kymenlaaksossa se on edelleen maakuntien matalimpia.
Turvallisuusindikaattorien kehitys on ollut molemmissa maakunnissa positiivista, joskin indikaattorien taso on kansallista tasoa huonompi. Tutkimus- ja kehittämismenojen taso on Kaakkois-Suomessa selvästi kansallista tasoa alhaisempi, mutta Etelä-Karjalassa kehitys on edelleen parempaan suuntaan.
Taantuma hillitsi alueen matkailijavirtoja ja yöpymismäärät laskivat edellisvuodesta; Etelä-Karjalassa yöpymismäärien taso on kansallisen tason yläpuolella Kymenlaakson vastaavien lukujen jäädessä siitä selvästi. Sanomalehtien levikkien laskusta huolimatta maakuntien sanomalehtien voidaan katsoa pitäneen asemansa kohtuullisen hyvin. Kirjastolainojen kehityksessä maakunnat ovat jääneet hieman kansallisesta kehityksestä. Opetus- ja kulttuuritoimen määrärahat ovat kasvussa, joskin tasossa jäädään muuta Suomea selvästi heikommalle kummassakin maakunnassa.
