Posts Tagged ‘Kymenlaakso’
Kaakkois-Suomen talousnäkymät kohtalaiset
Kaakkois-Suomen talouden tilanne on kohtalaisen hyvä talvella 2012. Tuotannon ja työllisyyden luvut eivät ole heikentyneet laajasti. Tilanne vaihtelee kuitenkin toimialoittain. Osassa yrityksissä näkymät ovat säilyneet hyvinä. Lisääntyvät lomautukset ja työttömyyden laskun idastuminen kertovat toisaalta joidenkin alojen vaimentuneista tuotantonäkymistä.
Kaakkois-Suomen talousnäkymiä koskeva katsaus julkisettiin Kouvolassa Alueelliset talousnäkymät -tilaisuudesa 9.3. 2012.
Alueelliset tal näkymät 09 03 2012 NIILO MELOLINNA
Kotimarkkinat toimivat Kaakkois-Suomessa lähes aiemmalla tasolla, mikä pitää yllä mm. palveluja ja kauppaa ja erilaisia pienyrityksiä. Lisäksi Kaakkois-Suomessa merkittävä taloutta nostava tekijä on Venäjän talouden ja Suomeen suuntautuvan kysynnän kehitys. Venäjän vaikutus heijastuu monipuolisesti Kaakkois-Suomeen. Välittömät vaikutukset näkyvät mm. Venäjältä tulevina matkailijavirtoina, matkailijoita palvelevan yritystoiminnan ja rajatoimintojen kasvuna sekä satama-, kuljetus- ja varastotoimintojen tarpeena.
Lue lisää »
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 12 prosenttia joulukuussa 2011
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä 504 000 vuorokautta joulukuussa 2011, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin joulukuussa 2010. Venäläiset olivat brittien kanssa suurimmat ulkomaisten matkailijoiden ryhmät. Venäläisille kirjattiin majoitusliikkeissä lähes 141 000 yöpymistä ja briteille 104 000 yöpymisvuorokautta. Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 22 prosenttia ja brittien yöpymiset 6 prosenttia vuoden 2010 joulukuuhun verrattuna.
Maakunnittain yöpymisten kokonaismäärä kasvoi joulukuussa 2011 eniten Etelä-Karjalassa, 48 prosenttia ja Etelä-Savossa, 27 prosenttia. Yöpymiset vähenivät eniten Keski-Pohjanmaalla 21 prosenttia ja Kymenlaaksossa 12 prosenttia. Koko maan osalta yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia vuoden 2010 joulukuuhun verrattuna.
Lue lisää Tilastokeskuksen sivuilta »
Kaakkois-Suomen työmarkkinoiden katsaus 2011 julkaistu
Raportissa käsitellään Kaakkois-Suomen ja sen osa-alueiden työmarkkinoiden ajankohtaisia piirteitä: mennyttä kehitystä, nykytilaa sekä ennusteita tulevasta. Raportin tarkoituksena on paitsi esitellä Kaakkois-Suomen työmarkkinoiden tilannetta monipuolisesti myös analysoida tapahtunutta kehitystä.
Tarkasteltavina ovat väestön, tuotannon ja työllisyyden sekä työttömyyden rakenne- ja kehityspiirteet. Viimeisimmät tilastotiedot ovat vuoden 2011 syksyltä. Aluejakoina käytetään koko Kaakkois-Suomea, mutta useita tietoja esitellään myös maakunnittain, seutukunnittain ja joitakin myös kunnittain.
Raportista näkyy viimeisimmän, vuoden 2008 lopussa voimistuneen taloustaantuman vaikutukset työmarkkinoihin sekä myös kehitys taantuman hellitettyä. Tuotanto ja työllisyys laskivat selvästi taantumassa, Erityisesti vaikeuksissa olivat teollisuus ja kuljetukset. Palvelut menestyivät paremmin. Taantuman väistyessä osa toimialoista on toipunut varsin hyvin, osa hitaammin.
Työttömyys kasvoi taantumassa, erityisesti lomautukset lisääntyivät. Työttömyys alkoi vähentyä vuoden 2010 kesällä ja on ollut hitaahkossa laskusuunnassa koko vuoden 2011 ajan, tosin joillakin alueilla työttömien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun.
Kaakkois-Suomen väestö vähenee luontaisesti kuolleisuutta pienemmän syntyvyyden vuoksi. Alue menettää lisäksi väestöä maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta toisaalta saa lisäväestöä maahanmuutosta. Raporttiin tästä »
Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle
(Lähde: Tekes)
Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin.
Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon.
Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, joista tunnetuimpia ovat Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne.
Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri.
Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä. Lue lisää »
Uusia yrityksiä lähes kaksi tuhatta vähemmän
Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni lähes 25 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi 6,3 prosenttia vuoden 2011 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lukumääräisesti eniten yrityksiä aloitti että lopetti toimialakohtaisesti kaupan toimialalla ja maakuntakohtaisesti Uudellamaalla.
Lue koko tiedote Tilastokeskuksen sivulta tai tutustu taulukoihin (maakunnittaiset vertailut).
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnos lausuntovaiheessa
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnokseen on koottu maakunnan skenario mm. tulevasta energiantuotanosta. Selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuus alueen energiantuotannossa kasvaa. Poikkeuksen tekee selluteollisuuden jäteliemellä tuotettu energia, joka on ollut v.2010 30% koko Kymenlaakson primäärienergiantuotannosta.
Luonnos on ollut lausuntokierroksella marraskuussa 2011.
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 8 prosenttia lokakuussa
Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä 313 000 vuorokautta lokakuussa 2011, mikä oli 8 prosenttia enemmän kuin lokakuussa 2010. Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Maakunnittain yöpymisten kokonaismäärä kasvoi eniten Ahvenanmaalla, 19 prosenttia ja Etelä-Savossa, 15 prosenttia. Etelä-Karjalassa yöpymisiä kirjattiin 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yöpymiset vähenivät eniten Kymenlaaksossa, 10 prosenttia ja Keski-Suomessa, 8 prosenttia. Koko maan osalta yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia vuoden 2010 lokakuuhun verrattuna. Lue lisää Tilastokeskuksen sivulta.
Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvulla
Foredata Oy:n tekemässä julkaisussa “Osaamistarjonnan riittävyys alueilla 2010-luvlla – arviointia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta” tarkastellaan maakunnittain työvoiman kysyntää ja koulutustuotosta.
Kymenlaakson uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 6 400 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Kymenlaakson uuden työvoimantarve on kriittisintä ammatillisen tutkinnon suorittaneista. Koulutusasteen osaajien tarve on jopa 2 200 henkilöä enemmän kuin alueen koulutuksenjärjestäjien tutkintoennusteen mukainen alueen koulutettujen tuotos. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Kymenlaaksossa erityisesti sosiaali‐, terveys‐ ja liikunta‐alan sekä tekniikan ja liikenteen alan osaajien kohdalla. Myöskään ammattikorkeakoulutuksen osaajien määrä ei riitä kattamaan ennustettuja työpaikkoja, vaan osaajia tulisi olla noin 1 600 henkilöä enemmän. Kymenlaaksoon ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin sosiaali‐, terveys‐ ja liikunta‐alan sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Lisäksi yliopistokoulutuksen suorittaneista syntyy Kymenlaaksoon alitarjontaa (‐2 300 henkilöä), johon vaikuttaa luonnollisesti yliopiston puuttuminen alueella.
Etelä‐Karjalan uuden työvoiman kokonaistarjonta eri koulutusasteiden valmistuneiden osalta ei riitä kattamaan avautuvien työpaikkojen ennustettua määrää. Nuorisoasteelta valmistuvien tutkintotuotos on noin 1 700 henkilöä pienempi kuin ennustettu työvoimatarve. Ammatillisen koulutuksen osaajien riittävyys on kriittistä Etelä‐Karjalassa erityisesti tekniikan ja liikenteen alan ja sosiaali‐, terveys‐ ja liikunta‐alan osaajien kohdalla. Myöskään ammattikorkeakoulutuksen osaajien määrä ei riitä kattamaan ennustettuja työpaikkoja, vaan osaajia tulisi olla noin 1 500 henkilöä enemmän. Etelä‐Karjalaan ennustetaan syntyvän alitarjontaa varsinkin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonalan sekä sosiaali‐, terveys‐ ja liikunta‐alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Sen sijaan yliopistokoulutuksen suorittaneista syntyy Etelä‐Karjalaan ylitarjontaa (+3 100 henkilöä).
Tutustu julkaisuun tarkemmin täältä.
Kaakkois-Suomi tulee tempaisemaan tuulesta energiaa!!
Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian osuuden tulee nousta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä hallitus linjasi viime vuonna, että tuulivoimaloilla tuotetun sähkön määrä pyritään nostamaan 6 terawattituntiin (TWh) eli tehona 2500 megawattia (MW), mikä tarkoittaa merkittävää tuulivoiman rakentamista nykyiseen verrattuna. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliittojen laatimista tuulivoimaselvityksistä selviää, että Kaakkois-Suomesta löytyy tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita rannikkojen lisäksi myös sisämaa-alueilta. Kymenlaaksossa tuotettiin tuulivoimaa vuonna 2010 n. 12 GWh.
Lue lisää »
Peliä Kaakkois-Suomi! Peliä!
IT-peliteollisuudesta on ennustettu ja arvailtu kehittyvän Suomen “seuraava Nokia”. Viimeistään Rovion Angry Birdsin siipien havinassa kansainväliseen maineeseen kohonnut suomalainen peliteollisuus etenee jätiharppauksin. Kansainväliset ja kotimaiset sijoittajat ovat tehneet merkittäviä sijoituksia pelialan kasvuyrityksiin.(esim. Kauppalehti 26.5.2011)
Oppilaitoksissa on havahduttu kouluttamaan osaajia alalle, missä tarvitaan laaja-alaista osaamista ja luovuutta. Toimialastrategian ennusteen mukaan peliteollisuuden työntekijöiden määrä voi kasvaa lähitulevaisuudessa jopa viisinkertaiseksi. Alan työllisyyden kasvu onkin ollut merkittävä koko 2000-luvun. Kun vuoden 2002 alussa Suomen peliteollisuudessa työskenteli nelisen sataa henkilöä, oli luku 2008-luvulla 1 147 ja nykypäivänä lähes 2 000.
Kymenlaaksossa on jo sijoitettu koko joukko euroja peliteollisuuden kovaan peliin. Kouvola Innovationin hanke pohtii parhaillaan peliklusterin synnyttämistä Kaakkois-Suomeen. Toukokuussa Kouvolassa järjestetyssä didibusinestilaisuudesa todettiin, että peliala on nyt taloudellisesti maamme merkittävin kulttuurivientiala. Jopa 87 % suomalaisesta pelituotannosta päätyy vientimarkkinoille. Vuonna 2008 viennin rahallinen arvo oli 75 miljoonaa euroa ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 380 miljoonaan euroon. Myös LUT:ssa on mietitty pelialan mahdollisuutta menneenä talvena ainakin yhdessä seminaarissa.
Se, tuleeko Kaakkois-Suomesta peliteollisuuden keskus Suomessa, on vielä avoin kysymys. Alan koulutusta tarvitaan joka tapauksessa, mutta klusterista kiinnostuneita yrittäjiä löytyy muistakin maakunnista.
Maailman taloudessa pelialan lasketaan olevan nyt yli 100 miljardin dollarin bisnestä. Alan kasvupotentiaali perustuu nykyisen peliteollisuuden vahvistamiseen ja uusien kasvualueiden mahdollisuuksien hyväksikäyttöön. Myös kuluttajien ajankäyttötutkimukset viittaavat siihen, että peleihin käytettävä aika kasvaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pelaaminen on toiseksi suosituin syy sosiaalisen median jälkeen vierailla internetissä.
Maailmalla kasvavia pelitrendejä ovat mm. tieteeseen liittyvät pelit. Peleistä keskusteltiin mm. Lontoossa toukokuussa 2011 järjestetyssä tieteen tiedotus konferenssissa. SCC2011 konferenssista mm. Twitterissä hashtagillä #SCC2011
