Posts Tagged ‘kulttuuri’
Ruokakulttuuriprofessuuri investointi suomalaiseen arkeen
Uusi ruokakulttuuriprofessuuri on investointi sekä parempaan suomalaiseen arkeen että maakuvaan, kiteyttivät Helsingin yliopistoon perustetun professuurin lahjoittajat. Se on alan ensimmäinen Suomessa ja maailmanlaajuisestikin harvinainen.
50 lahjoittajaan lukeutuvan E Ahlström Oy:n Maria Plantingin mielestä professuuri osoittaa suomalaisten ottavan reippaasti johdon Pohjoismaissa ruokakulttuurin opetuksessa ja tutkimuksessa. Ei mene kauaakaan, kun maailmalla kohistaan suomalaisesta ruuasta, ruokakulttuurista, raaka-aineista ja ruokainnovaatioista.
Vuoden 2012 alussa aloittaneen professori Johanna Mäkelän mukaan pelikenttää riittää, kun tarkasteluun otetaan ruokakulttuurin poliittinen, teknologinen, ekologinen ja taloudellinen ulottuvuus. Näistä kaivataan yhteiskunnallista keskustelua.
Lue lisää Ruokatiedon sivuilta.
Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle
(Lähde: Tekes)
Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin.
Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon.
Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, joista tunnetuimpia ovat Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne.
Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri.
Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä. Lue lisää »
Tiuruniemen eläkeläisten paratiisi
Käännän sähköautoni keulan Kuutostieltä kohti Rauhaa. Ohitan Holiday Club Saimaan ympäristöineen. Muistan hyvin, kun se 15 vuotta sitten avattiin. Samaan aikaan käytiin keskustelua matkailukeskittymän avaamista mahdollisuuksista esimerkiksi luoville aloille. Mitä muuta kuin kylpylöitä me voisimme Etelä-Karjalassa matkailijoille tarjota? Jatkan kohti Tiuruniemeä ja serkkuni uutta kotia. Serkkuni jäi 70-vuotiaana eläkkeelle ja päätti palata kotiseudulleen. Tiuruniemen komea funkkissairaala rakennettiin aikanaan keuhkotautiparantolaksi. Nyt se tarjoaa senioriasuntoja Suomen kasvavalle eläkeläisten joukolle. Lue lisää »
Peliä Kaakkois-Suomi! Peliä!
IT-peliteollisuudesta on ennustettu ja arvailtu kehittyvän Suomen “seuraava Nokia”. Viimeistään Rovion Angry Birdsin siipien havinassa kansainväliseen maineeseen kohonnut suomalainen peliteollisuus etenee jätiharppauksin. Kansainväliset ja kotimaiset sijoittajat ovat tehneet merkittäviä sijoituksia pelialan kasvuyrityksiin.(esim. Kauppalehti 26.5.2011)
Oppilaitoksissa on havahduttu kouluttamaan osaajia alalle, missä tarvitaan laaja-alaista osaamista ja luovuutta. Toimialastrategian ennusteen mukaan peliteollisuuden työntekijöiden määrä voi kasvaa lähitulevaisuudessa jopa viisinkertaiseksi. Alan työllisyyden kasvu onkin ollut merkittävä koko 2000-luvun. Kun vuoden 2002 alussa Suomen peliteollisuudessa työskenteli nelisen sataa henkilöä, oli luku 2008-luvulla 1 147 ja nykypäivänä lähes 2 000.
Kymenlaaksossa on jo sijoitettu koko joukko euroja peliteollisuuden kovaan peliin. Kouvola Innovationin hanke pohtii parhaillaan peliklusterin synnyttämistä Kaakkois-Suomeen. Toukokuussa Kouvolassa järjestetyssä didibusinestilaisuudesa todettiin, että peliala on nyt taloudellisesti maamme merkittävin kulttuurivientiala. Jopa 87 % suomalaisesta pelituotannosta päätyy vientimarkkinoille. Vuonna 2008 viennin rahallinen arvo oli 75 miljoonaa euroa ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 380 miljoonaan euroon. Myös LUT:ssa on mietitty pelialan mahdollisuutta menneenä talvena ainakin yhdessä seminaarissa.
Se, tuleeko Kaakkois-Suomesta peliteollisuuden keskus Suomessa, on vielä avoin kysymys. Alan koulutusta tarvitaan joka tapauksessa, mutta klusterista kiinnostuneita yrittäjiä löytyy muistakin maakunnista.
Maailman taloudessa pelialan lasketaan olevan nyt yli 100 miljardin dollarin bisnestä. Alan kasvupotentiaali perustuu nykyisen peliteollisuuden vahvistamiseen ja uusien kasvualueiden mahdollisuuksien hyväksikäyttöön. Myös kuluttajien ajankäyttötutkimukset viittaavat siihen, että peleihin käytettävä aika kasvaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pelaaminen on toiseksi suosituin syy sosiaalisen median jälkeen vierailla internetissä.
Maailmalla kasvavia pelitrendejä ovat mm. tieteeseen liittyvät pelit. Peleistä keskusteltiin mm. Lontoossa toukokuussa 2011 järjestetyssä tieteen tiedotus konferenssissa. SCC2011 konferenssista mm. Twitterissä hashtagillä #SCC2011
Taantuman jäljet näkyvät nyt ECOREGissa
Kaakkois-Suomen ECOREG-seurannan tulokset vuodelta 2009 julkaistaan keväällä 2011.
Vuoden 2009 seurantatuloksissa näkyi selvästi talouden taantuman vaikutukset. Teollisuuden ja energiantuotannon päästömäärien ja sähkönkulutuksen voimakas lasku johtui pääasiassa metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä vuona 2009.
Taantuman seurauksena myös raskaan liikenteen määrä laski, mikä vähensi liikenteen päästöjä. Ilmanlaatu on kehittynyt parempaan suuntaan lukuun ottamatta Etelä-Karjalan hengitettävien hiukkasten ylityspäivien lievää nousua. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt vesistöön ovat laskusuunnassa.
Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain, eikä selkeää kehitystrendiä ole tällä hetkellä käytössä olevalla tarkasteluajanjaksolla havaittavissa. Luonnonvarojen käyttöä kuvaavissa indikaattoreissa maa-ainesten ottomäärät kehittyvät edelleen huonompaan suuntaan molemmissa maakunnissa ja jätteiden läjitystä kuvaavat indikaattorit Etelä-Karjalassa.
Merkittävin muutos ympäristöindikaattoreissa on tapahtunut Kymenlaakson asumisperäisten jätteiden läjitystä kuvaavassa indikaattorissa Hyötyvoimalan käyttöön oton jälkeen; tällä hetkellä Kymenlaaksossa asumisperäinen jäte menee läjitykseen ainoastaan silloin, kun voimalaitos ei ole toiminnassa.
Laskusuhdanne vaikutti myös sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tilaan ja kehitykseen vuonna 2009.
Muuttotappio pysyi ennallaan molemmissa maakunnissa, siirtolaisuus toi lisäväestöä ja ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut edelleen. Taantuma kasvatti työttömyyttä ja alensi työllisyyttä ja heikensi mm. huoltosuhdetta, mutta ei toisaalta näkynyt esim. toimeentulotuen saajien määrässä.
Terveyttä kuvaavissa indikaattoreissa on edelleen huolestuttavia kehityspiirteitä mm. työkyvyttömyyden ja alle 65-vuotiaana kuolleiden osalla. Elinajanodote on parantunut Etelä-Karjalassa, mutta Kymenlaaksossa se on edelleen maakuntien matalimpia.
Turvallisuusindikaattorien kehitys on ollut molemmissa maakunnissa positiivista, joskin indikaattorien taso on kansallista tasoa huonompi. Tutkimus- ja kehittämismenojen taso on Kaakkois-Suomessa selvästi kansallista tasoa alhaisempi, mutta Etelä-Karjalassa kehitys on edelleen parempaan suuntaan.
Taantuma hillitsi alueen matkailijavirtoja ja yöpymismäärät laskivat edellisvuodesta; Etelä-Karjalassa yöpymismäärien taso on kansallisen tason yläpuolella Kymenlaakson vastaavien lukujen jäädessä siitä selvästi. Sanomalehtien levikkien laskusta huolimatta maakuntien sanomalehtien voidaan katsoa pitäneen asemansa kohtuullisen hyvin. Kirjastolainojen kehityksessä maakunnat ovat jääneet hieman kansallisesta kehityksestä. Opetus- ja kulttuuritoimen määrärahat ovat kasvussa, joskin tasossa jäädään muuta Suomea selvästi heikommalle kummassakin maakunnassa.
