Posts Tagged ‘koulutus’
Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan vuonna 2025?
Ympäristöosaajat2025 -hankkeen väliraportissa esitetään Delfoi-asiantuntijahaastattelujen tulosten pohjalta neljä vaihtoehtoista skenaariota siitä, millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan vuonna 2025:
Ympäristöosaajat2025–tulevaisuuden osaamistarpeet ympäristöaloilla
VATT skenaariot ja niiden kehittäminen
Tutkimusjohtaja Juha Honkatukia ja tutkija Jussi Ahokas (VATT): ”Aluetalouksien ja toimialojen ennakointi” VATT:n skenaariot ja niiden kehittäminen ( Muistiinpanot kirjattu Porin alueiden ennakointiseminaarissa 30.3.2012)
- alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up) – VERM: alueellistettu VATTAGE-malli
- VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGE-mallin koko maan tasoinen ennuste
- ottaa huomioon alueelliset erot
- kuntakohtaisia talousennusteita ei ole helppo tehdä, jonkinlainen jyvitys pakko tehdä ja oletetaan, että kehitys maakunnan kunnissa on samanlaista
- väestökehitys tärkein selittävä tekijä
- väestönkasvu maakunnissa, vaihtelee paljon: työikäinen väestö vähenee siellä sun täällä
- maakunnat, joissa vientiteollisuutta, kärsivät
- alueiden kokonaistuotannon kasvu myös vaihtelee
- toimialojen tuottavuuskasvun kansantuotteen kasvuun: edelleen teknologiaklusteri (ICT, elektroniikka) tärkeä
Päivityksen keskeisiä tuloksia:
o viennin kehitys lähempänä 2010 perusskenaariota kuin 2011 tavoite-
o kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen korostuvat
o vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa
o jatkotyö: julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden linkitys; tulokset sähköisinä; alueiden dialogi?
Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat vähenevät
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentämisestä. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa vähennetään yhteensä 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun paikkojen vähennykset säilyvät sillä tasolla, mitä OKM esitti lokakuussa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun aloituspaikat vähenevät 70 paikalla ja Saimian paikat 95 aloituspaikalla.
Ydinenergia-alalle tarvitaan 2 400 uutta osaajaa
Suomessa tarvitaan ydinenergia-alalle noin 2 400 uutta osaajaa vuoteen 2025 mennessä. Alalla työskentelevistä noin 3 300 henkilöstä 1 200 on siirtymässä eläkkeelle. Samaan aikaan ydinvoiman lisärakentaminen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen eteneminen kasvattavat alan työvoimatarpeen noin 4 500 henkilöön. Pääsääntöisesti tarvittava työvoima on korkeasti koulutettuja, yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason osaajia.
Tämä päätelmä sisältyy Ydinenergia-alan osaamistyöryhmän raporttiin, joka luovutettiin 26.3.2012 elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä 2010 työryhmän kartoittamaan ydinvoima-alan pitkän aikavälin koulutus- ja tutkimustarpeita sekä ydinvoima-alan toimijoiden käytössä olevaa tutkimusinfrastruktuuria.
Alan koulutukseen tarvitaan lähivuosina lisää yliopisto-opettajia pää-, sivuaine- ja täydennyskoulutukseen. Tällä hetkellä vain Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on ydintekniikan professuuri ja Helsingin yliopistossa radiokemian professuuri. Myös kansainvälinen koulutusyhteistyö on välttämätöntä, erityisesti jatkokoulutusvaiheessa.
Lue Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote kokonaisuudessaan täältä.
Future Work Skills 2020
Millaisia taitoja tulevina vuosina tarvitaan työelämässä? Intitute for the future (IFTF) -tutkijoiden raportti, Future Work Skills 2020 , yrittää vastata tähän vaikeaan kysymykseen.
Instituutin raporttia on laadittu kuuden erilaisen tekijän tai ajurin (driver) pohjalta:
- Ikääntyminen muuttaa ura-ajattelua ja oppimisen luonnetta.
- Ihmisen yhteistyö koneiden ja tekoälyn kanssa mullistaa maailmaa
- Ohjelmoitava maailma on kaikkialla ja kaikilla elämän aloilla
- Uusi medialukutaito ja mediaosaaminen (videot, digitaaliset animaatiot, pelit, mediaeditointi, virtuaalinen todellisuus jne.) levittäytyvät entistä laajempiin yhteyksiin muodosten uuden “ekosysteemin”.
- Sosaaliset teknologiat edistävät uusia tuotantotapoja ja arvonlisäystä
- Globaalisti yhteydessä oleva maailma vaatii erilaisuuden ymmärtämistä ja hyvää sopeutumiskykyä.
Näiden ajureiden taustoittamana IFTF näkee keskeisiksi kymmenen työelämätaitoa:
Raportti perustuu eri alojen ennusteisiin koulutuksesta, teknologiasta, väestönkehityksestä, työstä ja terveydestä. Lisäksi raportin laadinnassa on hyödynnetty Institute for the futuren ns. kymmenen vuoden ennustetta. Kymmenen vuoden ennuste perustuu mm. signaalien keräämiseen ja anlysointiin. Raportti julkaistiin helmikuussa 2012.
Kuinka tulevaisuus tehdään? – Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston koulutus- ja keskustelusarja keväällä 2012
Kaakkois-Suomen ennakointiverkosto järjestää kuluvana keväänä koulutussarjan, jolla pyritään lisäämään ennakointiosaamista alueella. Koulutussarjan ensimmäinen kerta “Ennakointia ja tulevaisuusajattelua” pidetään Lappeenrannan yliopistolla (LUT) torstaina 15.3. 2012 klo 13.15 – 16.30. Koulutus on kaikille avoin ja siihen voi ilmoittautua osoitteessa kirjaamo@ekarjala.fi.
Ennakointi koulutus keväällä 2012
Tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin kolmiosainen koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarja toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton, Kymenlaakson liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), LUT:n ja Turun yliopiston tulevaisuustutkimusverkoston kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on osa tulevaisuudentutkimusverkostoa, kertoo verkoston yhteyshenkilö Tiina Janhunen. Lue lisää »
Kuinka tulevaisuus tehdään – Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston koulutus- ja keskustelusarja keväällä 2012
Kaakkois-Suomen ennakointiverkosto järjestää keväällä 2012 tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin kolmiosaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarjan. Sarja toteutetaan studia generalia –tilaisuuksina yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton, Kymenlaakson liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Turun tulevaisuustutkimusverkoston kanssa. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, mutta kahvitusten vuoksi niihin pyydetään ilmoittautumaan. Paljon mielenkiintoisia aiheita ja puhujia – katso ohjelmaa tarkemmin Ennakointikoulutus keväällä 2012.
Kuinka tulevaisuus tehdään – ennakointikoulutusta Kaakkois-Suomessa keväällä 2012
Kaakkois-Suomen ennakointiverkosto järjestää keväällä 2012 tulevaisuudentutkimuksen ja ennakoinnin kolmiosaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarjan. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton, Kymenlaakson liiton ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, TEM:n, LUT:n ja Turun tulevaisuustutkimusverkoston kanssa. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Lisätietoja » ennakointikoulutus 2012
Työvoimapula uhkaa koko Suomea
Vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykytasolla, työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa. Siksi työttömiä, maahanmuuttajia ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia täytyy työllistää entistä tehokkaammin ja työuria pidentää. Tiedot selviävät 1.2.2012 julkaistusta alueellisten työmarkkinoiden muutosta selvittäneestä tutkimuksesta.
Kokonaistyöllisyysasteen on noustava noin 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista, jotta työntekijöitä olisi yhtä paljon kuin nyt. Jotta avautuvat ja uudet työpaikat voitaisiin täyttää, työllisyysasteen täytyy nousta 75 prosenttiin. Tällä hetkellä kolmannes 3,4 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä.
Joka vuosi eläkkeelle jää vajaat 80 000 henkeä. Heikoimmilla alueilla työuraansa aloittavia on vain kolmannes eläkkeelle siirtyvistä. Suurinta työvoiman vaje on Satakunnassa ja Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.
Työpaikat ja työntekijät keskittyvät yliopistoseuduille
Erityisesti nuoret aikuiset muuttavat yhä useammin viiteen merkittävimpään yliopistomaakuntaan: Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seuduille. Muuttoliikkeen lisäksi näiden seutujen oma väestönkasvu on maan nopeinta. Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti näille alueille.
Toisaalta samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat. Jopa kolmannes kaikista työllisistä käy asuinkuntansa ulkopuolella töissä. Ainakin tähän saakka työmarkkinat ovat siis toimineet, koska työntekijät ovat olleet työmatkansa suhteen joustavia.
Työurat jo pitenemässä
Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti. Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla: miehillä se on tällä hetkellä noin 38 vuotta ja naisilla 36 vuotta. Perusasteen koulutuksen käyneillä työura on alle 25 vuotta.
Työurat pitenevät myös alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista lähes yhtä suuri osa käy töissä kuin työikäisestä väestöstä.
Maahanmuuttajat paremmin työelämään
Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Virosta ja muista EU-maista tulevat työllistyvät parhaiten, Aasian maista tulleet kohtuullisesti ja Afrikasta tulleet keskimääräistä hitaammin. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi.
Tutkimukseen tästä »
Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle
(Lähde: Tekes)
Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin.
Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon.
Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, joista tunnetuimpia ovat Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne.
Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri.
Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä. Lue lisää »
