Posts Tagged ‘kauppa’
Kivijalkakaupoilla omat vahvuutensa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun teettämän tutkimuksen mukaan Helsingin kantakaupungin pienillä kivijalkaliikkeillä on selkeä tilaus erikoistavaroiden ostopaikkoina kauppakeskusten ja hypermarkettien puristuksessa.
Tutkimuksessa selvisi, että kantakaupungissa sijaitsevien yrittäjävetoisten ns. kivijalkakauppojen vahvuus on asiakaspalvelussa, laadukkaissa ja monipuolisissa valikoimissa sekä asiantuntemuksessa. Erityisen vahvoilla kivijalkamyymälät ovat arvokkaampien tuotteiden, kuten korujen ja kellojen, juhlavaatteiden ja jalkineiden sekä musiikki-instrumenttien ostopaikkana.
Lue lisää Kauppalehden sivulta.
Tavaroiden vuokraaminen lisääntyy
Erilaisten tavaralainaamojen kirjo on lisääntynyt. Monet vuokraavat tavaroita lainaamoista vaihtelun vuoksi tai kokeillakseen niitä ennen ostopäätöstä. Vuokraaminen voi olla myös järkevää, jos tavaraa ei tarvita usein. Tavaroita vuokraavien tavaralainaamojen valikoima on pikku hiljaa laajentunut uusille aloille. Vuokrata voi niin design-vaatteita, tauluja, urheiluvälineitä kuin lastentarvikkeitakin.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Päivi Timosen mukaan tavaroiden vuokraamisesta on tullut entistä suositumpaa. Lue lisää YLEn sivulta »
Kaupan kasvu pysähtyy tänä vuonna
Kaupan liiton ennusteen mukaan koko kaupan kasvu pysähtyy tänä vuonna. Vähittäiskaupassa päästään kuitenkin puolen prosentin kasvuun. Ensi vuonna vähittäiskaupan ennustetaan kasvavan prosentin. Mahdollinen arvonlisäveronkorotus leikkaisi kuitenkin kasvun kokonaan. Lue lisää »
Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle
(Lähde: Tekes)
Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin.
Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon.
Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, joista tunnetuimpia ovat Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne.
Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri.
Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä. Lue lisää »
Tulevaisuuden ruokailija arvostaa alkuperää ja laatua
Sekä lähiruoka että eettisesti tuotettu ruoka löytävät yhä useammin tiensä suomalaisten kuluttajien ostoskoriin. Tieto ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista nousee entistä tärkeämmäksi valintakriteeriksi. Tekesin Sapuska-ohjelma katsoo ruoka-alan tulevaisuuteen vuosiseminaarissa Helsingissä 11.1.2012.
Venäjän WTO-jäsenyys lähellä toteutumista
Venäjän hyväksyminen Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi on käytännössä varmistunut. WTO:n nykyiset jäsenmaat ja Venäjä pääsivät asiasta sopuun marraskuussa Genevessä käydyissä neuvotteluissa. Jäsenyydestä on neuvoteltu lähes kaksi vuosikymmentä, mutta viimeisen vuoden aikana asiassa edistyttiin ripeästi. Viimeisessä vaiheessa neuvottelut keskittyivät lähinnä kolmeen kysymykseen: autosektorin investointikannustimiin, havupuun vientitullisitoumusten toimeenpanoon sekä Venäjän ja Georgian väliseen, rajavalvontaa koskeneeseen kiistaan.
Venäjän jäsenyys hyväksytään virallisesti joulukuun puolivälissä pidettävässä WTO:n ministerikokouksessa. Jäsenyys tulee voimaan Venäjän ratifioitua liittymissopimuksen. Käytännössä varsinainen jäsenyys voisi näin toteutua vuoden 2012 puoliväliin mennessä.
Venäjä ryhtyy soveltamaan WTO:n jäsenenä neuvotteluissa sovittuja sääntöpohjaisia kauppaehtoja ja alentaa useita tullitariffeja. Merkittävänä seikkana nähdään se, että liiketoimintaympäristön ennustettavuuden uskotaan parantuvan jäsenyyden myötä.
Jäsenyyden tulua voimaan Venäjä alentaa tullitariffeja seuraavasti:
- 14.9% maitotaloustuotteille (nykyisin sovellettava tariffi 19.8%)
- 10.0% viljalle (nykyisin sovellettava tariffi 15.1%)
- 7.1% öljysimenille, rasvoille,öljylle (nykyisin sovellettava tariffi 9.0%)
- 5.2% kemikaaleille (nykyisin sovellettava tariffi 6.5%)
- 12.0% autoille (nykyisin sovellettava tariffi 15.5%)
- 6.2% elektroniikkateollisuuden tuotteille (nykyisin sovellettava tariffi 8.4%)
- 8.0% puulle ja paperille (nykyisin sovellettava tariffi 13.4%) (WTO:n tiedote 10.11.2011)
Informaatioteknologian ja puuvillatuotteiden tullitariffit tulevat lähestymään nykyisestä (5, 4%) nollaa. Lisää tullitariffin leikkauksia seuraa kolmen vuoden kuluttua jäsenyydestä. Pisimmät siirtymäajat on sovittu mm. sianliahalle, helikoptereille ja lentokoneille.
Osalle maataloustuotteista on sovittu kiintiöt; kiintiöiden sisällä Venäjälle vietävät tuotteet (naudan, kanan ja sian liha sekä eräät heratuotteet) saavat edullisemman kohteluin kuin kiintiön ylittävät vientituotteet.
WTO-jäsenyys merkitsee muutoksia myös Venäjän palavelusektorille.
Telekommunikaatiopalvelut, vieraan ulkomaisen pääoman rajoitukset(49%)poistuvat neljän vuoden jäsenyyden jälkeen. Venäjä on myös sopinut noudatttavansa WTO:n telekommunikaatiosopimuksen perussääntöjä.
Ulkomisilla vakuutusyhtiöillä olisi pääsy Venäjäjälle yhdeksän vuoden kuluttua jäsenyydestä.
Ulkomaisille pankeille sallitaan tytäryhtiöiden perustaminen. Ulkomaisen pankkitoiminnan osuus koko Venäjän pankkisektorista kuitenkin korkeintaan puolet.
Liikenne: sitomukset meriliikennettä ja tieliikennettä koskien mukaan lukien kuljetusliikenteen ja rahtiliikenteen sekä matkustajaliikenteen.
Vähittäis- ja tukkukaupan sekä jakelupalveluiden osalta Venäjä sallii jäsenyyden saatuaan sataprosenttisesti ulkomaisomisteisten yritysten osallistumisen sektorin toimintaan. (WTO:n tiedote 10.11.2011)
Kokoaikaiset työpaikat lisääntyivät Lappeenrannassa
Lappeenrantalaisyritysten nousu vuoden 2008 taantumasta on jatkunut vahvana kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Lappeenrannassa yritysten liikevaihto oli enää kaksi prosenttia vuoden 2008 huipputasoa alempana. Koko maassa ero oli 10 prosenttia.
Vuodentakaiseen tulokseen verrattuna liikevaihto kasvoi Lappeenrannan yrityksissä 11 prosenttia tämän vuoden alkupuoliskolla, vaikka kasvu pysähtyikin vuoden toisella neljänneksellä.
Myös työpaikkakehitys on ollut Lappeenrannassa positiivista. Yritysten henkilöstömäärä kasvoi alkuvuonna kolmella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Työpaikkojen määrä lisääntyi kolmellasadalla kokoaikaisella työpaikalla. Eniten uusia työtilaisuuksia syntyi liike-elämän palveluissa sekä kaupan alalla ja majoitus- ja ravitsemisaloilla.
Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen osasi odottaa myönteisiä lukuja tilastokeskuksen puolivuotiskatsauksesta. Liike-elämän palvelut ovat jo aiempinakin vuosina tasoittaneet teollisuuden ja rakentamisen myötäilemiä voimakkaita suhdannevaihteluita. Vuodesta 2006 liikevaihdon kasvu Lappeenrannassa on ollut liike-elämän palveluissa 41 prosenttia eli toimialoista kaikkein voimakkainta. Liike-elämän palvelut ovat usein yritykseltä yritykselle kauppaa, kuten kiinteistö-, asiantuntija-, konsultointi- ja taloushallintoalan palveluja.
– Suuret investoinnit, kuten Holiday Club Saimaan rakentaminen, ovat elvyttäneet rakennusalaa, jossa liikevaihdon kasvua vuoden takaiseen on peräti 17 prosenttia. Myös kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan 14 prosentin kasvu liikevaihdossa oli muita aloja voimakkaampaa, mikä ennakoi hyvää matkailuelinkeinolle, Heinonen kertoo.
Teollisuudessa kasvua oli kahdeksan prosenttia. Myös teollisuudessa työpaikkakehitys kääntyi kasvu-uralle.
Kasvu luo perustaa työpaikkojen paikalliselle lisäykselle myös tuleville kuukausille. Toisaalta Euroopan rahamarkkinoiden sekava tilanne tulee mahdollisesti jarruttamaan kehitystä.
Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalojen osuus alueen kaikkien toimialojen henkilöstömäärästä on kaupungissa noussut valtakunnallista osuutta korkeammaksi, mikä kuvastaa Lappeenrannan vahvistunutta roolia Kaakkois-Suomen kaupallisena keskuksena ja venäläisten ostosmatkailun kohteena. Myös rakentamisen osuus henkilöstömäärästä on Lappeenrannassa hieman korkeampi kuin koko maassa.
Lappeenrannan uudistuminen teollisuuskaupungista osaamisen ja palvelujen kaupungiksi näkyy tilastoissa siten, että teollisuudessa henkilöstön osuus koko kaupungin työpaikoista on enää samaa suuruusluokkaa kuin muuallakin Suomessa.
Lappeenrannassa toimivien yritysten ja julkisen sektorin yhteenlaskettu kokoaikainen henkilöstömäärä oli vuoden 2011 alkupuolella 27 000. Huippuvuonna 2008 henkilöstömäärä oli 28 200 eli vähennystä siihen verrattuna on 1200 henkilötyövuotta, mikä vastaa 4,3 prosentin laskua. Lappeenrannan eri toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 4 250 miljoonaa euroa vuonna 2010.
Lisätietoja: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupunki
Lähde: Tilastokeskuksen suhdannepalvelu sekä Kaupunkitutkimus TA Oy:n ao. tilastoista Lappeenrannan kaupungille koostama toimiala-katsaus 2011, Lappeenrannan kaupungin tiedote
Venäjän talouden kasvu hidastuu, turismi Suomeen kasvaa edelleen
Venäjän talous kasvaa edelleen vaikka voimakkaat kasvun vuodet ovat jääneet taakse, uskoo dosentti Pekka Sutela. Sutela oli yksi Venäjän kehitystä arvioineita asiantuntijoita TAK OY:n Kasvua rajan takana”-seminaarissa Saimaan ammattikorkeakoululla 3.11.2011. Taloudellisen Analysointikeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa keskityttiin erityisesti Venäjän talouteen ja matkailuun. (Seminaarin aineistot tallennetaan TAK:n sivuille.)
Näkemyksiä Kaakkois-Suomen erityisasemasta Venäjän matkailussa valotti mm. TaxFree kauppaa vetävä Global Blue Finlandin Kari Lutinen. Hän arvioi, että yksi keskeisistä syistä venäläisten kiinnostukseen on siinä tavassa, millä heidät huomioidaan Suomessa. Esimerkiksi perheellisten keskiluokkaisten tavoittamisessa on tärkeää huomioida perheiden lapsille suunnatut palvelut.
Tuoreimman Tax Free tilaston mukaan 2011 tammi-lokakuussa TaxFree-kaupasta on Suomeen tullut 200 M€, Venäjän osuus tästä kahdesta sadasta miljoonasta on 88,6% . Alueittain jakauma on yhä hyvin Kaakkois-Suomi painotteinen: Lappeenranta 34%, Imatra 7 %, Helsinki 25 % , Joensuu 4 %, Kotka 4%, Vantaa 4%, Kajaani 2% ja muiden osuus 20 %.
Shoppailu on yksi keskeinen kiinnostuksen kohde venäläisten matkustaessa ulkomaille. Sen sijaan TaxFree ei sinnänsä ole syy ostosmatkan suuntautumiseen Suomeen. Toisaalta venäläiset haluavat kuitenkin hyödyntää etunsa. Tutkimusten mukaan venäläinen ostaja hakee Suomesta laatua ja brändikkäitä tuotteita.
Luttinen arvioi, että lähiaikoina Tallina on nousemassa Kaakkois-Suomen kilpailijaksi verovapaan kaupan suhteen. Verovapaan ostoksen raja on laskettu kokeiluna 150 eurosta 40 euroon. Lisäksi aiemmin epäilevä, jopa vihamielinen, suhtautuminen venäläisiin turisteihin on muuttumassa.
Suomen vetovoimaa kuvasi myös MEK.n ylijohtaja Jaakko Lehtonen. Suomi on ykkösmaa venäläisten matkailussa, jos mukaan lasketaan kaikki matkat. Lomamatkojen osalta Suomi on viidentenä Turkin, Kiinan, Egyptin ja Thaimaan jälkeen. Viisumin saannin vaikeus on hidastanut jonkin verran venäläisten matkailua Suomeen. Tosin tänäkin vuonna viisumien hankinta on lisääntynyt 35 %:lla.
Mitä sitten tapahtuisi, jos EU päätyisi viisumivapauteen venäläisten kanssa, Lehtonen kysyi. silloin matkailijoiden määrä kasvaisi huomattavasti; kuinka paljon – sitä kukaan ei osaa tarkasti ennakoida.
JLehtonen_031111
Tullin Tommi KIvilaakso totesi rajanylityksen sujuvuuden olevan suurin haaste matkailun kannalta. Tänä vuonna arviolta Venäjältä Suomeen tehdään noin kahdeksan miljoonaa rajanylitystä. Suurin osa näistä rajanylityksistä tulee Kaakkois-SUomen raja-asemien kautta.
Seuraavan EU:n rakennerahastokauden lakiesitrykset on julkaistu Brysselissä
Samaan aikaan kun maailmantalouden lamaannuttava uutisvirta etenee hyökyaallon nopeudella, jäävät monet tärkeät uutiset huomaamatta. Euroopan Unionin komisio julkisti lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna lakiluonnokset seuraavan rakennerahastokauden pohjaksi. Lainsäädäntöpaketilla ohjataan EU:n koheesiopolitiikkaa vuosina 2014–2020.
Rakennerahastopolitiikasta kiinnostuneet voivat osallistua asiasta keskusteluun tiistaina 18.10. komissaari Hahnin kanssa netin välityksellä. Nettichat alkaa Brysselin aikaa klo 15 eli Suomen aikaan klo 16. Keskustelu jatkuu tunnin ajan. keskusteluun pääsee käsiksi tämän linkin kautta.
Jatkossa EU:n jäsenvaltiot tekevät tukirahoitusta saadakseen Euroopan komission kanssa kumppanuussopimuksen, jossa määritellään investointien painopistealat ja kansalliset tavoitteet. Painopistealoja on aiempaa vähemmän, ja niiden pitää olla tiiviisti yhteydessä EU:n strategisiin tavoitteisiin.
Uudella kaudella EAKR:sta on määrä osoittaa rahoitusta energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuviin energialähteisiin, innovointiin ja pk-yritysten tukemiseen. EAKR:sta myönnetään erityistukea myös kaupunkikehityksen edistämiseen. Ehdotuksen mukaan varoja korvamerkitään yhdennettyihin toimiin, joilla edistetään kestävää kaupunkikehitystä ja kaupunkien yhteistyötä tukevia kehittämisfoorumeita.
Ehdotetun asetuksen mukaan Euroopan sosiaalirahasto (ESR) jatkaa puolestaan työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien parantamista sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumista vuosina 2014–2020.
Lainsäädäntöpaketissa painotetaan erityisesti sosiaalialan investointeja, joilla autetaan työntekijöitä vastaamaan tulevaisuuden työmarkkinoiden haasteisiin. Alan tavoitteita tukevat erityisesti Euroopan globalisaatiorahasto ja uusi sosiaalista muutosta ja innovaatioiden edistämistä koskeva ohjelma, jotka täydentävät Euroopan sosiaalirahastoa.
Komissio haluaa varmistaa, että tehoton makrotalous- ja finanssipolitiikka ja puutteellinen hallinnointi eivät heikennä EU-rahoituksen vaikutusta talouskasvuun ja työllisyyteen. Jos näin käy, komissio voi pyytää jäsenvaltioita tarkistamaan ohjelmiaan tai keskeyttää rahoituksen, ellei korjaavia toimia toteuteta. Lyhyesti sanottuina kreikkalainen meno loppuu.
EU lupaa myös yksinkertaistaa eri rahastojen sääntöjä. Yhteisiä sääntöjä sovelletaan viiteen rahastoon. Yleisasetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt seuraaville rahastoille: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto.
Jatkotoimet
Komission ehdotuksista keskustellaan seuraavaksi EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Ehdotukset on määrä hyväksyä vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin uusien koheesiopolitiikan toimintaohjelmien täytäntöönpano voitaisiin käynnistää vuonna 2014.
Kaupan alan tulevaisuus ja osaamistarpeet
ELY-keskuksen koulutustilaisuudessa 4.10.2011 käsiteltiin kaupan alan tulevaisuudennäkymiä. Venäjän ostosmatkailu on merkittävää. Tulevaisuudessa ostosmatkailun volyymiin voi vaikuttaa Pietarin alueen kaupan kehitys. ETLAn ennusteen etenkin Etelä-Karjalassa työllisten määrä on kasvussa. Nykytilanteeseen verrattuna myös Kymenlaaksossa määrä on hieman kasvava. Työllisten ikärakenne on koko työvoiman ikärakennetta nuorempaa.
Kaupan alan osaamistarpeita ovat mm. asiakaspalveluosaaminen, vahva myyntiosaaminen ja tuoteosaaminen, kielitaito (englanti, venäjä, ruotsi) ja kulttuuriosaaminen, kaupan riskienhallinta- ja turvallisuusosaaminen, tietotekniikkaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, arvoketjuajattelu sekä moniosaaminen (toimialaliukumat). Taloushallintoalan osaamisen kehittäminen edellyttää peruskoulutuksen monipuolistamista. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen perusasiat tulee hallita. Kielitaitovaatimukset kasvavat. Uutta osaamista vaativat asiat kuten kokonaisuuksien hahmottamisen taito, neuvottelutaidot, tiedon jakamisen taidot sekä markkinointitaidot on sisällytettävä opetukseen. Tutustu tilaisuuden materiaaleihin ELY-keskuksen sivuilla.
