Posts Tagged ‘Ilmastonmuutos’
Uusiutuvan energian riskit selvitetään
EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisäämistä. -Kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa esitetään, että Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian osuutta 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian direktiivin velvoitteen mukaisesti.
Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit arvioidaan kokoamalla yhteen asiaa koskeva tutkimustieto. Selvityksessä ovat arvioitavana metsähake, tuulivoima, liikenteen biopolttoaineet, vesivoima, biokaasu, peltobiomassat, pelletit, lämpöpumput, kierrätyspolttoaineet sekä aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmät. Ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.
Ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tiedote löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä.
HINKUmappi kerää ja jakaa tietoa kustannuksia ja päästöjä vähentävistä ilmastoteoista
Suomen ympäristökeskus on avannut ilmastotekoja esittelevän HINKUmappi-verkkopalvelun. HINKUmappi tarjoaa kansalaisille, yrityksille, yhteisöille ja asiantuntijoille kanavan jakaa ja saada tietoa muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista. Palvelussa on jo nyt 142 toteutettua toimenpidettä. Moni hanke on paitsi vähentänyt energiankulutusta, myös poikinut toteuttajalleen tuntuvia rahallisia säästöjä.
“HINKUmappi tarjoaa tietoa käytännön ratkaisuista, käyttäjien kokemuksista, kannattavuudesta, kustannuksista ja ilmastovaikutuksista. Palvelu vastaa kasvaneeseen kysyntään saada konkreettista tietoa energiatehokkuuteen tai hajautettuun energiantuotantoon liittyvistä toimenpiteistä. Järjestelmän tarkoituksena on tulevaisuudessa toimia myös edelläkävijäkuntien kokonaispäästömuutosten seurannan työkaluna”, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Lisätietoja HINKUmappi-verkkopalvelusta löytyy Suomen Ympäristökeskuksen tiedotteesta.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari 15.3
Vuoden 2012 ilmastoseminaarissa ympäristöministeri Ville Niinistö kertoo ilmastoneuvotteluiden tilasta Durbanin jälkeen. Nyt puhuttavat myös päästömarkkinoiden kohtalo, EU:n päästötavoitteiden kiristämishalut sekä hallituksen energia- ja ilmastostrategia. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava valottaa arvoja energia- ja ilmastopäätösten taustalla. Paneeli hakee vastauksen siihen, miten parhaat ilmastoinvestoinnit saadaan toteutettua. Vuoden ilmastoteko -palkinnon julkistaa Hannele Pokka.
Lisätietoja: Energiateollisuus ry.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia – tehtävä Kymenlaaksolle
Maakunnallinen ilmasto- ja energiastrategia perustuu kansainvälisen ja kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan lähtökohtiin ja tavoitteisiin huomioiden mm. maakunnan sijainnin, luonnonolosuhteet, yhdyskuntakehityksen sekä liikenteelliset näkökulmat.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson yhteisen vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiaa laadittiin Kymenlaakson Liiton johdolla kahdessa työpajassa laajalla asiantuntijatyöryhmällä.
Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategia hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2011.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia – tehtävä Kymenlaaksolle
Lisätietoja: www.ekokymenlaakso.fi
Rautjärvi ja Parikkala vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään
Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke (HINKU) on paikallisen ilmastotyön edistämishanke. Etelä-Karjalan kunnista mukana hankkeessa ovat Parikkala ja Rautjärvi. HINKU-hankkeen 14.2.2012 ilmestyneessä uutiskirjeessä kerrotaan hankkeen viimeisimmistä edistysaskelista.
Rautjärvellä yksi Suomen suurimmista led-katuvalohankinnoista
Rautjärven kunta on hankkinut 220 led-valaisinta valaisemaan kunnan pääkatuja. Hankinta on Suomen suurimpia led-valaisimien kertahankintoja. Katuvalojen uusimisen tarve syntyi, kun myrsky hajotti noin seitsemän kilometrin matkalta valaisinpylväitä, valaisimia ja ilmajohtoja. “Pohdimme vaihtoehtoja ja päätimme hankkia hajonneiden katuvalojen tilalle energiatehokkaat led-valaisimet. Myös osa myrskyssä säästyneistä katuvaloista uusittiin, sillä ne alkoivat olla vanhoja ja puupylväät huonossa kunnossa. Led-valot valaisevat nyt yhteensä yhdeksän kilometrin matkalla”, kertoo Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila. Kunnanjohtaja Anttila kertoo HINKU-hankkeen olleen yhtenä pontimena hankinnassa. “Liityimme viime vuonna hankkeeseen kumppanuuskunnaksi, ja se vaikuttaa tekemisiimme. Kunnan kiinteistöissä tehdään energiakatselmukset ja käynnistetään peruskorjausohjelma. Lisäksi olemme selvittämässä kaukolämmön laajentamismahdollisuuksia ja kaukolämmön vaihtoehtona maalämpöä”, Anttila kertoo suunnitelmista.
Biohiiltä peltoon Suomessakin?
Biohiili on biomassasta valmistettua hiiltä, jota voi hyödyntää energiantuotannossa, maanparannusaineena ja pitkäaikaisena hiilivarastona. Parikkalan kunta kiinnostui mahdollisuudesta tuottaa biohiiltä ja lisätä sitä peltoihin. “Biohiilen avulla Parikkalan maataloudesta voitaisiin saada hiilinielu”, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sakari Paakkinen tuumii.
“Olisi täysin mahdollista rakentaa biohiililaitos Parikkalaan. Alustavana ajatuksena on ollut rakentaa sellainen Akonpohjan kaukolämpölaitoksen yhteyteen. Olemme jo pyytäneet tarjouksen laitteiston toimittajalta ja saaneet karkean arvion kustannuksista”, Paakkinen kertoo. “Biohiilen valmistuksessa raaka-aineena on mahdollista käyttää puuta, kasvijätettä tai vaikka kananlantaa. Raaka-aine löytyisi helposti lähialeelta, sillä Parikkala on maatalousvaltainen kunta ja metsävarojakin on paljon.” Suomessa biohiiltä ei vielä tuoteta teollisesti, mutta aihepiiriä tutkitaan parhaillaan. “Kävimme Lempäälässä tutustumassa PresecoOy:n tutkimuskäytössä olevaan biohiililaitteistoon. Odotamme tutkimustuloksia, jotta saisimme lisää vahvistusta hankkeelle”, Paakkinen kertoo.
Lisätietoja HINKU-hankkeesta hankkeen kotisivulta (linkki).
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnos lausuntovaiheessa
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnokseen on koottu maakunnan skenario mm. tulevasta energiantuotanosta. Selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuus alueen energiantuotannossa kasvaa. Poikkeuksen tekee selluteollisuuden jäteliemellä tuotettu energia, joka on ollut v.2010 30% koko Kymenlaakson primäärienergiantuotannosta.
Luonnos on ollut lausuntokierroksella marraskuussa 2011.
Durbanin ilmastokokouksen lopputulos ylitti kaikki odotukset
YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous Durbanissa päättyi sunnuntaina 11.12.2011. Kaksiviikkoinen neuvottelurupeama Durbanissa osoittautui merkittäväksi etapiksi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tärkeimmät saavutukset olivat globaalin ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi tarvittavan suunnitelman kirkastaminen, Kioton pöytäkirjan velvoitteiden jatkamisesta sopiminen ja Kioton pöytäkirjan sääntöjen uudistaminen.
Lue koko tiedote Ympäristöministeriön kotisivulta.
Suomen luonnosta riippuvaisten elinkeinojen sopeuduttava ilmastonmuutokseen
Lähes sata tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Ilmatieteen laitokselta sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistoista on kolmen vuoden ajan selvittänyt, miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoomme ja siitä riippuvaisiin elinkeinoihin kuten maa- ja metsätalouteen, kalastukseen ja matkailuun.
Mittavan EU-rahoitteisen hankkeen “Luonnon tarjoamien palvelujen haavoittuvuusarviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon” eli VACCIA-hankkeen tuloksien toivotaan hyödyttävän kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinonharjoittajia ja auttavan hahmottamaan, miten Suomessa voidaan sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Suomessa ilmaston odotetaan lämpenevän talvella enemmän kuin kesällä. Kesällä kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät ja terminen eli lämpötilojen mukaan määritelty talvi lyhenee. Hankkeessa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista mahdollisimman monenlaisissa ympäristöissä suurista kaupungeista (Helsinki, Lahti) ja matkailukeskuksista (Kuusamo, Sotkamo) erityyppisiin metsä-, maatalous- ja vesialueisiin, pohjoisesta etelään sekä sisämaasta rannikoille.
Lue tiedote kokonaisuudessaan Suomen Ympäristökeskuksen kotisivulta.
Durbanin ilmastokokous käynnistyy: suunnitelmaa kattavan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi tarvitaan
YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous käynnistyy 28. marraskuuta Durbanissa Etelä-Afrikassa. Kaksi viikkoa kestävän neuvottelurupeaman tärkeimmät kysymykset ovat uudessa kattavassa maailmanlaajuisessa sopimuksessa eteneminen ja Kioton pöytäkirjan mahdollinen jatko.
Suomi neuvottelee kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa osana Euroopan unionia. EU:n ja Suomen tavoitteena on selkeä etenemispolku kansainväliselle, kattavalle ja laillisesti sitovalle ilmastosopimukselle, jossa ovat mukana maailman suurimmat taloudet. Mikäli etenemispolku saadaan Durbanissa aikaiseksi, on EU valmis hyväksymään Kioton sopimuksen velvoitteille jatkoa.
“Kioton sopimuksen toinen velvoitekausi olisi ilmastoneuvotteluissa luonteva askel, sillä siinä saavutettuja hyviä asioita voidaan hyödyntää rakennettaessa kattavaa kansainvälistä sopimusta. Kioton velvoitteet eivät kuitenkaan jatku, jollei meillä ole selkeää suunnitelmaa sopimuksen aikaansaamiseksi”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
Lue tiedote kokonaisuudessaan Ympäristöministeriön kotisivulta
KLIMAATTI – uutiskirje ilmastonmuutoksesta 4/2011 on ilmestynyt
Julkishallinnon yhteinen ilmastoviestinnän uutiskirje Klimaatti on ilmestynyt. Uutiskirjettä julkaisevat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoasiainministeriö, valtioneuvoston kanslia, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Sitra ja Suomen Akatemia.
Lue lisää »
