Posts Tagged ‘ilmanlaatu’
SOF2011- Millenium projektin uusi raportti ilmestyi
Vuodesta 1996 julkaistu Millenium projektin vuosiraportti on jälleen ilmestynyt. Millenium projekti on maailmanlaajuinen futuristien ajatushautomo, joka seuraa maailman kehitystä.
Tämänvuotinen raportissa käsitellään viittätoistae eri aihepiiriä (energia, ruoka, tiede ja teknologia, etiikka, kehitys, vesi, organisoitunut rikollisuus, väestönkasvu, sota ja rauha) sekä eräitä ajankohtaisia kysymyksiä ( arabikatujen vallankumous, media,viihde, Latinalainen Amerikka ). State of the Future -raportin julkistamisen yhteydessä todettiin hyvän etenevän, mutta pahuuden voimien toisaalta kirivän vauhtiaan samaan aikaan.
“We’re winning more than we’re losing, but where we are losing is deadly dangerous.” –Jerome Glenn
Voittajia hyvän tulevaisuuden kannalta ovat koulutuksen ja aikuisten lukutaidon leviäminen; talouden mahdollisuuksien kohentuminen eräissä maissa,esim. kohonnut elintaso suuremmalle joukolle ihmisiä kuin aiemmin; naisten poliittiset mahdollisuudet monissa maissa kohentuneet.
Pahan voittokulkua tukevat puolestaan korruption ja organisoidun rikollisuuden leviäminen sekä monet ympäristöongelmat. Huolta aiheuttavat varsinkin kuilun syveneminen rikkaiden ja köyhien välillä sekä ilmastonmuutoksen seuraukset.
Lisätietoja raportin sisällöstä voi lukea mm. seuraavista lähteistä:
State of the Future 2011 tiivistelmä
Innovaro Insight & Research -blogi
World Future Society -nettisivut
Etelä-Karjalassa hengitettiin enimmäkseen hyvää ilmaa vuonna 2010
Imatran kaupungin Ympäristö- ja tutkimusyksikön julkaiseman “Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2010″-raportin mukaan Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 2010 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Keväisen katupölyajanjakson lisäksi ilmanlaatua merkittävästi heikensi myös heinäelokuussa kaakkois- ja etelätuulilla koko Etelä-Suomeen kantautuneet maastopalojen savut. Myös marraskuussa alueella oli kevätpölyajanjakson kaltainen pölyjakso, jolloin teille liukkauden estoon levitetty hiekka nousi tuulen ja liikenteen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi edelleenkin Imatran Pelkolassa ja Lappeenrannan Ihalaisessa. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ongelmana ovat joka keväiset katupölyajanjaksot sekä ajoittain edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin.
Lue lisää »
Taantuman jäljet näkyvät nyt ECOREGissa
Kaakkois-Suomen ECOREG-seurannan tulokset vuodelta 2009 julkaistaan keväällä 2011.
Vuoden 2009 seurantatuloksissa näkyi selvästi talouden taantuman vaikutukset. Teollisuuden ja energiantuotannon päästömäärien ja sähkönkulutuksen voimakas lasku johtui pääasiassa metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä vuona 2009.
Taantuman seurauksena myös raskaan liikenteen määrä laski, mikä vähensi liikenteen päästöjä. Ilmanlaatu on kehittynyt parempaan suuntaan lukuun ottamatta Etelä-Karjalan hengitettävien hiukkasten ylityspäivien lievää nousua. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt vesistöön ovat laskusuunnassa.
Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain, eikä selkeää kehitystrendiä ole tällä hetkellä käytössä olevalla tarkasteluajanjaksolla havaittavissa. Luonnonvarojen käyttöä kuvaavissa indikaattoreissa maa-ainesten ottomäärät kehittyvät edelleen huonompaan suuntaan molemmissa maakunnissa ja jätteiden läjitystä kuvaavat indikaattorit Etelä-Karjalassa.
Merkittävin muutos ympäristöindikaattoreissa on tapahtunut Kymenlaakson asumisperäisten jätteiden läjitystä kuvaavassa indikaattorissa Hyötyvoimalan käyttöön oton jälkeen; tällä hetkellä Kymenlaaksossa asumisperäinen jäte menee läjitykseen ainoastaan silloin, kun voimalaitos ei ole toiminnassa.
Laskusuhdanne vaikutti myös sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tilaan ja kehitykseen vuonna 2009.
Muuttotappio pysyi ennallaan molemmissa maakunnissa, siirtolaisuus toi lisäväestöä ja ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut edelleen. Taantuma kasvatti työttömyyttä ja alensi työllisyyttä ja heikensi mm. huoltosuhdetta, mutta ei toisaalta näkynyt esim. toimeentulotuen saajien määrässä.
Terveyttä kuvaavissa indikaattoreissa on edelleen huolestuttavia kehityspiirteitä mm. työkyvyttömyyden ja alle 65-vuotiaana kuolleiden osalla. Elinajanodote on parantunut Etelä-Karjalassa, mutta Kymenlaaksossa se on edelleen maakuntien matalimpia.
Turvallisuusindikaattorien kehitys on ollut molemmissa maakunnissa positiivista, joskin indikaattorien taso on kansallista tasoa huonompi. Tutkimus- ja kehittämismenojen taso on Kaakkois-Suomessa selvästi kansallista tasoa alhaisempi, mutta Etelä-Karjalassa kehitys on edelleen parempaan suuntaan.
Taantuma hillitsi alueen matkailijavirtoja ja yöpymismäärät laskivat edellisvuodesta; Etelä-Karjalassa yöpymismäärien taso on kansallisen tason yläpuolella Kymenlaakson vastaavien lukujen jäädessä siitä selvästi. Sanomalehtien levikkien laskusta huolimatta maakuntien sanomalehtien voidaan katsoa pitäneen asemansa kohtuullisen hyvin. Kirjastolainojen kehityksessä maakunnat ovat jääneet hieman kansallisesta kehityksestä. Opetus- ja kulttuuritoimen määrärahat ovat kasvussa, joskin tasossa jäädään muuta Suomea selvästi heikommalle kummassakin maakunnassa.
