Posts Tagged ‘ikääntyminen’
VATT skenaariot ja niiden kehittäminen
Tutkimusjohtaja Juha Honkatukia ja tutkija Jussi Ahokas (VATT): ”Aluetalouksien ja toimialojen ennakointi” VATT:n skenaariot ja niiden kehittäminen ( Muistiinpanot kirjattu Porin alueiden ennakointiseminaarissa 30.3.2012)
- alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up) – VERM: alueellistettu VATTAGE-malli
- VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGE-mallin koko maan tasoinen ennuste
- ottaa huomioon alueelliset erot
- kuntakohtaisia talousennusteita ei ole helppo tehdä, jonkinlainen jyvitys pakko tehdä ja oletetaan, että kehitys maakunnan kunnissa on samanlaista
- väestökehitys tärkein selittävä tekijä
- väestönkasvu maakunnissa, vaihtelee paljon: työikäinen väestö vähenee siellä sun täällä
- maakunnat, joissa vientiteollisuutta, kärsivät
- alueiden kokonaistuotannon kasvu myös vaihtelee
- toimialojen tuottavuuskasvun kansantuotteen kasvuun: edelleen teknologiaklusteri (ICT, elektroniikka) tärkeä
Päivityksen keskeisiä tuloksia:
o viennin kehitys lähempänä 2010 perusskenaariota kuin 2011 tavoite-
o kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen korostuvat
o vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa
o jatkotyö: julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden linkitys; tulokset sähköisinä; alueiden dialogi?
Tiuruniemen eläkeläisten paratiisi
Käännän sähköautoni keulan Kuutostieltä kohti Rauhaa. Ohitan Holiday Club Saimaan ympäristöineen. Muistan hyvin, kun se 15 vuotta sitten avattiin. Samaan aikaan käytiin keskustelua matkailukeskittymän avaamista mahdollisuuksista esimerkiksi luoville aloille. Mitä muuta kuin kylpylöitä me voisimme Etelä-Karjalassa matkailijoille tarjota? Jatkan kohti Tiuruniemeä ja serkkuni uutta kotia. Serkkuni jäi 70-vuotiaana eläkkeelle ja päätti palata kotiseudulleen. Tiuruniemen komea funkkissairaala rakennettiin aikanaan keuhkotautiparantolaksi. Nyt se tarjoaa senioriasuntoja Suomen kasvavalle eläkeläisten joukolle. Lue lisää »
Aluetutkimus 2011-seminaarin aineistot TEM:n sivulla
Työ- ja elinkeinoministeriössä pidettiin joulukuun puolivälissä aluetutkimusseminaari. Seminaarissa oli antina mm. tuoreen alueborometrin julkistus. Linkki seminaariaineistoihin.
Myös Kuntaliiton äskettäin ilmestynyt Rakennemuutoskatsaus 2011 oli esittelyssä Aluekehityspäivillä TEM:ssä.
Katsaus Ilmestyy vuosittain. Kuntaliiton mukaan keskeisimpiä tilastollisia muuttujia ja ilmiöitä tullaan seuraamaan jatkumona.
Lue lisää »
VATT on tarkastellut ikääntymisen vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen maakunnissa ja erityisesti Keski-Suomen seutukunnissa
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on julkaissut raportin Ikääntymisen vaikutukset taloudelliseen kehitykseen Suomen maakunnissa ja Keski-Suomen seutukunnissa – kuinka vastata kuntatalouden menopaineiden kasvuun?
VATT:n tutkimuksessa (167/2011) on tarkasteltu julkisten menojen alueellista kehitystä laskennallisen yleisen tasapainon mallin avulla. Tutkimuksessa pyritään ennakoimaan kuntatalouden rahoitustilanteen kehityksen alueellisia eroja vuosina 2010–2020. Tutkimuksessa arvioidaan toimenpiteitä, joilla rahoitusasemaa voitaisiin vahvistaa kunnallisverotuksen tai valtion kunnille suuntaamien tulonsiirtojen avulla. Tarkastelu on toteutettu pääosin maakuntatasolla VATT:n alueellisella, dynaamisella VERM-mallilla. Hanke on kuitenkin toiminut myös pilottina maakuntatasoa hienojakoisemmalle tarkastelulle. Tässä pilotissa on keskitytty erityisesti Keski-Suomeen, jonka osalta tarkastelu on viety seutukuntatasolle asti.
Julkisen kulutuksen alueellista kehitystä selittää ensisijaisesti väestön kasvu ja väestörakenteissa tapahtuvat muutokset. Simulointitulosten perusteella vajeiden rajoittamisesta aiheutuisi aikavälillä verraten suuria vaikutuksia kansantuotteeseen. Vaikutusten suuruus riippuu siitä, käytetäänkö rajoittamiseen valtionverotuksen vai kunnallisverotuksen kiristämistä.
Valtionverotuksen tapauksessa kustannukset ovat koko talouden tasolla hieman suurempia, mutta heikommassa asemassa olevien maakuntien tilanne on suhteellisesti parempi kuin kunnallisverotuksen vaihtoehdossa.
Valtionverotuksen ja valtionosuuksien käyttäminen tasaa siis alueille kertyviä kustannuksia, mutta siitä aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannuksia. Toisin sanoen julkisen sektorin rahoituksesta päätettäessä joudutaan valitsemaan tasapainoisemman aluekehityksen ja taloudellisen tehokkuuden väliltä.
Ikääntyneiden yrittäjyys on voimakkaassa kasvussa
Ikääntyneiden 55–74 -vuotiaiden yrittäjien määrä on lisääntynyt selvästi, selviää Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksesta. Tutkimusten mukaan ikääntyneillä yrittäjäksi ryhtymisen syyt liittyvät usein työoloihin ja työn sisältöön, kuten haluun toteuttaa omia ideoita vapaammin tai väsymiseen aikaisempaan työhön. Myös työmarkkinoiden ikäsyrjinnän on arveltu työntävän ikääntyneitä yrittäjyyteen. Lue uutinen Kauppalehden sivulta tai tutustu Tilastokeskuksen artikkeliin aiheesta.
VATT selvitti ikääntymisen vaikutuksia aluetalouteen
Maailmanlaajuisen finanssikriisin myllätessä tulevaisuuden talousodotuksia lisääntyvä julkisten palveluiden tarve asettaa julkisen talouden vaikeiden haasteiden eteen. Tämä näkyy ongelmina kuntataloudessa: työllisyystilanteen heikkenemisestä aiheutuva menojen kasvu ja tulopohjan rapautuminen yhdistyvät väestön ikääntymisestä aiheutuviin kasvaviin menopaineisiin.
Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) selvitti TEM:n pyynnöstä kuntasektorin rahoitustilanteen kehityksen alueellisia eroja vuosina 2010 – 2020. Yleensä näitä tarkasteluja on toteutettu makrotasolla, ottamatta huomioon talouden rakenteissa tapahtuvia muutoksia. VATT:n tutkimus ottaa huomioon sen, että lisääntynyt terveyspalvelujen kysyntä vaikuttaa alueelliseen tuotantorakenteeseen ja työvoiman saatavuuteen. Siksi julkisten menojen kehitystä tarkastellaan kymmeniä toimialoja käsittävän, alueellisen laskennallisen yleisen tasapainon mallin avulla.
Keskeinen julkisen sektorin menoihin vaikuttava tekijä on väestön kasvu, mutta myös väestön ikärakenne vaikuttaa tarkastelussa sekä julkisen sektorin tuloihin ja menoihin muun muassa ikäriippuvien menojen ja toisaalta valtionosuuksien määräytymisen kautta. Verotulot taas riippuvat olennaisesti työvoiman tarjonnan alueellisesta kehityksestä.
VATT arvioi toimenpiteitä, joilla rahoitusasemaa voitaisiin vahvistaa kunnallisverotuksen tai valtion kunnille suuntaamien tulonsiirtojen avulla. Simulointitulosten perusteella vajeiden rajoittamisesta aiheutuisi aikavälillä verraten suuria vaikutuksia kansantuotteeseen. Vaikutusten suuruus riippuu siitä, käytetäänkö rajoittamiseen valtionverotuksen vai kunnallisverotuksen kiristämistä. Lue lisää »
