Posts Tagged ‘energia’
Metsäklusterille uusia innovaatioita perinteisen liiketoiminnan ulkopuolelta
Lähes kaikessa metsäteollisuuden viestinnässä puhutaan nyt uusista innovaatioista. Biopolttoaineet, biokomposiitit, mikrofibrilli- ja nanoselluosa,”painettu äly (-kartonki)” tai lämpömuovattava kartonki ovat jo todellisuutta. Muttapaljon ideoita riittää vielä tutkijoiden koeputkissa ja monemuisn pöytälaatikoissa.
Metsäklusteri Oy:n RAMI-ohjelmassa haettiin uusia ideoita metsäklusterin uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, tavoitteena radikaalit innovaatiot. Biotalouden vahva trendi näkyy uusien innovaatioiden luomisessa – se heijastuu myös selluloosa-muuntokuidun kehitystyöhön ja markkinanäkymiin.
”RAMI-ohjelman tavoitteena oli luoda iso joukko radikaaleja asiakas- ja markkinalähtöisiä ideoita lähinnä metsäklusterin nykyisen ydinliiketoiminnan ulkopuolelle. Ideoita syntyi noin 2 500, joista jatkotyöstettiin 150. Mukana ideoinnissa oli laaja joukko Metsäklusterin jäsenyrityksiä”, kertoo RAMI-ohjelman ohjausryhmän jäsen, tekninen asiakaspalvelupäällikkö Risto Kallio Stora Ensosta.
Ideoista on syntymässä muun muassa laajempi ohjelmakokonaisuus pakkausten ja niihin liittyvien palvelujen kehittämiseksi. Tärkeä toimintatapoihin liittyvä aihe on pienten ja keskisuurten yritysten mukaan saaminen ideoiden jalostamiseen. Tähän mietitään parhaillaan vaihtoehtoisia tapoja.
”Kaikki ideat ovat ideointiin osallistuneiden yritysten käytössä. Stora Enso on läpikäynyt kaikki esitetyt ideat ja muutamia niistä olemme ottaneet jatkotyöstettäviksi. Polku ideasta kaupalliseksi tuotteeksi on pitkä. Perinteisesti vie vähintään 3–5 vuotta – jopa kauemmin – saada ideavaiheesta tuote markkinoille.
Selluloosamuuntokuidut korvaavat puuvillaa ja synteettisiä materiaaleja
”Kehitämme uutta teknologiaa selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen valmistukseen. Tavoitteena on ympäristöystävällisempi valmistusmenetelmä ja monikäyttöisempi selluloosamuuntokuitu, jolla voidaan korvata niin puuvillaa kuin synteettisiä öljypohjaisia kuituja entistä laaja-alaisemmin”, toteaa liiketoiminnan kehitysjohtaja Heikki Hassi Avilon Oy:stä.
Biotalouden vahva trendi heijastuu myös selluloosapohjaisten kuitujen markkinanäkymiin. Ympäristöystävällisen puun toivotaan markkinoilla korvaavan öljypohjaisia kuituja sekä puuvillaa, jonka viljely on hyvin ympäristöä kuluttavaa.
”Muuntokuitujen osuus kaikista tekstiilikuiduista on nyt alle 5 prosenttia, kun puuvillan osuus 30 ja synteettisten kuitujen yli 50 prosenttia. Selluloosamuuntokuidulla on huomattava potentiaali kasvattaa osuuttaan valmistusmenetelmän ja kuidun laadun paranemisen myötä.”
Hassin mukaan Metsäklusteri Oy:n FuBio-ohjelmassa käynnistetyllä teknologiayhteistyöhankkeella on tärkeä merkitys.
”FuBiossa on koottu yhteen suomalainen selluloosakemian osaaminen, joka tähän asti on ollut hajallaan.”
Avilon on viemässä uutta kuidunvalmistusteknologiaa laboratoriomittakaavasta pilot-tason kautta tehdasmittakaavaisiin kokeisiin ensi vuoden alussa.
Metsäklusterin tiedotteen 26.3.2012 ) mukaan
Lisätietoja: http://www.forestcluster.fi/d/fi/fc-home
Energiateollisuus ry:n gallup: Suomalaisten ydinvoiman kannatus vakaata
Ydinvoimaan suhtaudutaan pääosin myönteisesti, nuorten ydinvoimakielteisyys vähentynyt
Fukushiman onnettomuus ja muu ydinvoimaan liittyvä uutisointi eivät ole merkittävästi heikentäneet suomalaisten luottamusta ydinvoimaan energialähteenä. Ydinvoiman suosio on pudonnut hieman vuoden ta-kaisesta. Vankka enemmistö, eli noin 65 prosenttia selvän mielipiteen antaneista, suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Suomalaisista 42 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja 23 prosenttia kiel-teisesti. Neutraalisti suhtautuvia on 35 prosenttia. Nämä tiedot käyvät ilmi Energiateollisuus ry:n 28.2. – 12.3.2012 teettämästä haastattelututkimuksesta.
Lähde: Energiateollisuus ry.
Lisää tutkimuksesta ja sen tuloksista löydät tämän linkin alta.
Uusiutuvan energian riskit selvitetään
EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisäämistä. -Kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa esitetään, että Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian osuutta 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian direktiivin velvoitteen mukaisesti.
Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit arvioidaan kokoamalla yhteen asiaa koskeva tutkimustieto. Selvityksessä ovat arvioitavana metsähake, tuulivoima, liikenteen biopolttoaineet, vesivoima, biokaasu, peltobiomassat, pelletit, lämpöpumput, kierrätyspolttoaineet sekä aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmät. Ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.
Ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tiedote löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä.
Ydinenergia-alalle tarvitaan 2 400 uutta osaajaa
Suomessa tarvitaan ydinenergia-alalle noin 2 400 uutta osaajaa vuoteen 2025 mennessä. Alalla työskentelevistä noin 3 300 henkilöstä 1 200 on siirtymässä eläkkeelle. Samaan aikaan ydinvoiman lisärakentaminen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen eteneminen kasvattavat alan työvoimatarpeen noin 4 500 henkilöön. Pääsääntöisesti tarvittava työvoima on korkeasti koulutettuja, yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason osaajia.
Tämä päätelmä sisältyy Ydinenergia-alan osaamistyöryhmän raporttiin, joka luovutettiin 26.3.2012 elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä 2010 työryhmän kartoittamaan ydinvoima-alan pitkän aikavälin koulutus- ja tutkimustarpeita sekä ydinvoima-alan toimijoiden käytössä olevaa tutkimusinfrastruktuuria.
Alan koulutukseen tarvitaan lähivuosina lisää yliopisto-opettajia pää-, sivuaine- ja täydennyskoulutukseen. Tällä hetkellä vain Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on ydintekniikan professuuri ja Helsingin yliopistossa radiokemian professuuri. Myös kansainvälinen koulutusyhteistyö on välttämätöntä, erityisesti jatkokoulutusvaiheessa.
Lue Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote kokonaisuudessaan täältä.
Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari 15.3
Vuoden 2012 ilmastoseminaarissa ympäristöministeri Ville Niinistö kertoo ilmastoneuvotteluiden tilasta Durbanin jälkeen. Nyt puhuttavat myös päästömarkkinoiden kohtalo, EU:n päästötavoitteiden kiristämishalut sekä hallituksen energia- ja ilmastostrategia. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava valottaa arvoja energia- ja ilmastopäätösten taustalla. Paneeli hakee vastauksen siihen, miten parhaat ilmastoinvestoinnit saadaan toteutettua. Vuoden ilmastoteko -palkinnon julkistaa Hannele Pokka.
Lisätietoja: Energiateollisuus ry.
ENERGIAVUOSI 2011
Lämmin loppuvuosi ja teollisuustuotannon hiipuminen käänsivät sähkön kulutuksen miinukselle 3,8 prosenttia. Sähkön nettotuonti kasvoi 32 prosenttia – tuulivoimatuotanto 64 prosenttia. Teollisuuden sähkön kulutus väheni 2 prosenttia – muu kulutus reilut 5 prosenttia
Vuosi 2011 oli kaksijakoinen sähkön kulutuksen suhteen. Vuoden alkupuoliskolla kulutus kasvoi, kun oli kunnon talvi ja teollisuuden suhdanteet näyttivät vielä suotuisilta. Vuoden loppupuoliskolla kulutus kääntyi sitten selvään laskuun, kun syksystä tuli ennätyslämmin ja teollisuuden rattaat alkoivat eurokriisin ja muiden synkkien talousnäkymien myötä yskiä. Joulukuussa kirjattiin 17 prosentin sähkön kulutuksen vähennys. Koko viime vuoden osalta kulutus väheni 3,8 prosenttia, kun se edellisvuonna oli kasvanut lähes kahdeksan prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkön kulutus laski kuitenkin vain 1,3 prosenttia, ilmenee Energiateollisuus ry:n Energiavuosi 2011 – tiedoista.
Kaukolämmön tuotannossa uusiutuvien energialähteiden käyttö nousi ensi kerran yli 20 prosentin. Kaukolämmön myynti oli viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kulutus laski edellistä vuotta lämpimämmän sään vuoksi. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli neljällä prosentilla. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 30,1 miljardia kilowattituntia (TWh), sen rahallinen arvo oli 1,93 miljardia euroa.
Lisätietoja (Energiateollisuus ry):
Toimialoilla on positiivista virettä epävarmuudesta huolimatta
TEM Toimialapalvelun toimialapäälliköt ovat laatineet syksyllä julkaistavien toimialaraporttien tueksi kehitysarviot toimialojensa tulevaisuuden näkymistä keväällä 2012. Ne julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa yhteisenä koosteena. Kehitysarvioissa eri aloilta todetaan mm. että:
- Elintarviketeollisuuden myönteiset suhdannenäkymät kannustavat investointeihin
- Puutuotealalla lievää optimismia uuden kasvun alkamisesta
- Kaivosalalle odotetaan yli miljardin euron investointeja
- Kone- ja laiteteollisuus sopeutui hyvin liiketoiminnan nopeisiin muutoksiin
- Miljardi-investoinnit odottavat uusiutuvan energian alalla
- Matkailualalla päästiin yöpymisissä kaikkien aikojen ennätykseen
- Epävarma taloustilanne ei horjuta sosiaali- ja terveyspalveluja
- Liike-elämän palvelut kasvavat myös vuonna 2012
- Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden henkilöstö Suomessa vähenee edelleen
Lue lisää tästä linkistä.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia – tehtävä Kymenlaaksolle
Maakunnallinen ilmasto- ja energiastrategia perustuu kansainvälisen ja kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan lähtökohtiin ja tavoitteisiin huomioiden mm. maakunnan sijainnin, luonnonolosuhteet, yhdyskuntakehityksen sekä liikenteelliset näkökulmat.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson yhteisen vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiaa laadittiin Kymenlaakson Liiton johdolla kahdessa työpajassa laajalla asiantuntijatyöryhmällä.
Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategia hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2011.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia – tehtävä Kymenlaaksolle
Lisätietoja: www.ekokymenlaakso.fi
Metsäenergian eri tuotantotapojen kestävyyttä voidaan vertailla
BioSus-hankkeessa tarkasteltiin kestävyyden arviointiin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita itäsuomalaisessa energian tuotannossa. Juuri päättyneessä tutkimushankkeessa vertailtiin Itä-Suomessa neljää metsäbiomassan energiakäyttöön perustuvaa tuotantoketjua: paikallisen metsähakkeen käyttöön perustuvaa lämmöntuotantoa, yhdistettyä lämmön- ja sähköntuotantoa puulla ja turpeella, puutuoteteollisuuden sivutuotteista jalostettavien pellettien valmistusta ja puu- ja turvebiomassasta valmistettavaa biodieseliä. Tutkimus osoitti, että energiantuotantovaihtoehtojen kestävyyden arviointi on mahdollista. Tässä tarkastelussa mikään kohteena olevista tuotantoketjuista ei ollut muita parempi kestävyyden näkökulmasta.
“Yhteiskunta on entistä riippuvaisempi kestävästi tuotetusta uusiutuvasta energiasta, jos suunnitelmat biotalouden edistämisestä toteutuvat. Tutkimuksessa tarkasteltiin luonnonvarojen kestävää käyttöä ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, sillä nämä ulottuvuudet on pystyttävä huomioimaan, kun tehdään päätöksiä tulevista energian tuotantotavoista”, BioSus-hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Pekka Leskinen Suomen ympäristökeskuksesta korostaa.
Koko tiedote luettavissa Suomen ympäristökeskuksen tiedotteissa.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnos lausuntovaiheessa
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategialuonnokseen on koottu maakunnan skenario mm. tulevasta energiantuotanosta. Selvityksen mukaan uusiutuvan energian osuus alueen energiantuotannossa kasvaa. Poikkeuksen tekee selluteollisuuden jäteliemellä tuotettu energia, joka on ollut v.2010 30% koko Kymenlaakson primäärienergiantuotannosta.
Luonnos on ollut lausuntokierroksella marraskuussa 2011.
