Posts Tagged ‘ecoreg’
Kaakkois-Suomi tulee tempaisemaan tuulesta energiaa!!
Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian osuuden tulee nousta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä hallitus linjasi viime vuonna, että tuulivoimaloilla tuotetun sähkön määrä pyritään nostamaan 6 terawattituntiin (TWh) eli tehona 2500 megawattia (MW), mikä tarkoittaa merkittävää tuulivoiman rakentamista nykyiseen verrattuna. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliittojen laatimista tuulivoimaselvityksistä selviää, että Kaakkois-Suomesta löytyy tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita rannikkojen lisäksi myös sisämaa-alueilta. Kymenlaaksossa tuotettiin tuulivoimaa vuonna 2010 n. 12 GWh.
Lue lisää »
Kouvola ja Lappeenranta kuluttivat 8 % koko Suomen sähköstä vuonna 2010!
Metsäteollisuuden tuotannon kasvu ja kylmä talvi kasvattivat sähkönkulutusta Kaakkois-Suomessa vuonna 2010
Kaakkois-Suomen sähkönkulutus kasvoi vuonna 2010 7,0 % viime vuodesta ja osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta oli 13,1 % (Kymenlaakso 6,3 % ja Etelä-Karjala 6,8 %). Teollisuus on edelleen merkittävä sähkönkuluttaja. Teollisuuden sähkönkulutus vuonna 2010 oli 8 461 GWh (Kymenlaakso 3 746 GWh ja Etelä-Karjala 4 715 GWh) ja se vastaa 20,4 % koko Suomen teollisuuden vastaavasta sähkönkulutuksesta. Kymenlaaksossa teollisuuden sähkönkulutus kasvoi 4,8 % ja Etelä-Karjalassa 8,2 % vuonna 2010. Kouvola ja Lappeenranta kuluttivat yhdessä noin 8,1 % koko Suomen sähkönkulutuksesta vuonna 2010.
Lue lisää »
Kaakkois-Suomen luonnonvaraindikaattoreissa näkyi taantuma v.2009
ECOREG-alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän luonnonvaraindikaattoreissa näkyi taantuman vaikutus erityisesti soran ja kallionottomäärien laskuna. Voimakkaammin soran- ja kallionottomäärät laskivat Kymenlaakson puolella. Jätteiden läjitys- ja hyötykäyttöindikaattorit olivat vuonna 2010 vuoden 2009 tasolla.
Lue lisää »
Kaakkois-Suomen teollisuuden ja asumisen ravinnepäästöt kasvoivat hieman v. 2010
Teollisuuden ja asumisen rehevöitymistä aiheuttava pistemäinen ravinnekuormitus on selvästi pienentynyt 1990-luvun alusta lähtien. Tähän ovat vaikuttaneet sekä teollisuuden prosesseissa tapahtuneet parannukset että jätevesien puhdistuksen merkittävä tehostuminen ja pienempien puhdistamoiden korvaaminen siirtoviemäreillä. Kaakkois-Suomessa vuosien 1990 ja 2010 välillä CODCr-kuormitus väheni 69,4 %, fosforikuormitus 70,4 % ja typpikuormitus 27,9 %. Viime vuosina kuormituksen väheneminen on hidastunut. Metsäteollisuuden tuotannon elpyminen vuonna 2010 nosti päästöjä edellisvuodesta.
ECOREG-mallissa indikaattori Y9 kuvaa ympäristölupavelvoitettujen teollisuuden ja yhdyskuntien jäteveden-puhdistamoiden aiheuttamaa rehevöittävää kuormitusta vesiin. Indikaattori ei kuitenkaan sisällä vesistövaikutusten kannalta merkittävämpää hajakuormitusta, eli mm. maa- ja metsätaloudesta ja haja-asutuksesta aiheutuvia päästöjä, koska niistä ei ole saatavilla tarkkoja mittaustuloksia (vrt. valtakunnallinen indikaattori).
Lue lisää »
Etelä-Karjalassa hengitettiin enimmäkseen hyvää ilmaa vuonna 2010
Imatran kaupungin Ympäristö- ja tutkimusyksikön julkaiseman “Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2010″-raportin mukaan Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 2010 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Keväisen katupölyajanjakson lisäksi ilmanlaatua merkittävästi heikensi myös heinäelokuussa kaakkois- ja etelätuulilla koko Etelä-Suomeen kantautuneet maastopalojen savut. Myös marraskuussa alueella oli kevätpölyajanjakson kaltainen pölyjakso, jolloin teille liukkauden estoon levitetty hiekka nousi tuulen ja liikenteen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi edelleenkin Imatran Pelkolassa ja Lappeenrannan Ihalaisessa. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ongelmana ovat joka keväiset katupölyajanjaksot sekä ajoittain edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin.
Lue lisää »
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategiatyö käynnistetty
Maakunnallinen ilmasto- ja energiastrategia tulee perustumaan kansainvälisen ja kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan lähtökohtiin ja tavoitteisiin huomioiden mm. maakunnan sijainnin, luonnonolosuhteet, yhdyskuntakehityksen sekä liikenteelliset näkökulmat.
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia tulee sisältämään Kymenlaakson yhteisen vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään
uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Lue lisää »
Tuotannon kasvu ja kylmä talvi näkyivät Kaakkois-Suomen päästöissä v.2010
Kaakkois-Suomen ilmapäästöihin vaikutti voimakkaasti teollisuustuotannon elpyminen ja kylmä talvi. Kymenlaakson sellun ja massan tuotanto kasvoi vuonna 2010 29,8 % ja Etelä-Karjalan 10,1 %. Paperi- ja kartonkituotteiden tuotanto kasvoi Kymenlaaksossa 14,7 % ja Etelä-Karjalassa 4,4 %. Vuosi 2010 oli kylmin tarkasteluajanjaksolla. Vuoden 2010 lämmitystarveluku Kymenlaaksossa oli 4 968 ja sillä mitattuna vuosi oli 15,3 % kylmempi kuin edellisvuosi ja 10,1 % kylmempi kuin normaalivuosi. Etelä-Karjalassa lämmitystarveluku oli vastaavasti 5 047 ja sillä mitattuna vuosi oli 14,1 % kylmempi kuin edellisvuosi ja 9,4 % kylmempi kuin normaalivuosi. Edellisen kerran kylmempää on ollut vuonna 1987, tällöin lämmitystarveluku Etelä-Karjalassa oli 5 362. Talvella vallinnut 88 vuorokautta kestänyt yhtäjaksoinen pakkasjakso oli pisin sitten vuoden 1961. Lue lisää »
ECOREG ja EkoKymenlaakso arvioivat yhteistyössä alueellista ekotehokkuutta!
ECOREG-asiantuntijaryhmä ja EkoKymenlaakso-työryhmä kokoontuivat 14.4.2011 Kouvolaan pohtimaan alueellisen ekotehokkuuden arviointimenetelmiä ja -käytäntöjä. Kokouksen aluksi ECOREG-asiantuntijaryhmä esitteli mallin rakennetta, käytettyjä toimintatapoja sekä viimeisimpiä arviointituloksia. Tuloksissa herätti huomiota erityisesti taantuman vaikutukset vuoden 2009 tietoihin sekä eri indikaattorien väliset vuorovaikutussuhteet. Lisäksi keskusteltiin indikaattorien käytännön hyödyntämisestä ja tiedon vaikuttavuudesta sekä siitä, kenelle indikaattoreista saatavaa tietoa kohdistetaan. EkoKymenlaakso-ryhmältä saatu palaute ja tiedontarpeet käsitellään ECOREG-asiantuntijaryhmässä.
EkoKymenlaakso projektin edustajat esittelivät oman projektinsa tavoitteita ja tämänhetkistä tilannetta. Indikaattoreista käytiin läpi erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvät 17 indikaattoria. Ilmastoindikaattorit on teemoitettu seuraavasti: rakennusten lämmitys ja lämmön kulutus, sähkönkulutus, liikenne, maankäyttö ja materiaalitehokkuus. Seurantamallien välillä todettiin olevan useita yhtenevyyksiä, joissa työryhmien keräämää tietoa voidaan hyödyntää molemmin puolin.
Käyty keskustelu työryhmien välillä osoittautui erittäin hyödylliseksi ja kokouksessa tuli esille paljon eri yhteistyömahdollisuuksia. EkoKymenlaakso-työryhmä kutsui ECOREG-asiantuntijaryhmän jäsenet toukokuussa pidettävään tulosten julkistamistilaisuuteen. Vastaavasti EkoKymenlaakso-ryhmälle varataan mahdollisuus esitellä työnsä tuloksia seuraavassa ECOREG-työryhmän kokouksessa. Aktiivista yhteistyötä sekä tietojen vaihtoa tullaan jatkamaan projektin edetessä.
Lisätietoja EkoKymenlaakso-hankkeesta löytyy osoitteesta:
Taantuman jäljet näkyvät nyt ECOREGissa
Kaakkois-Suomen ECOREG-seurannan tulokset vuodelta 2009 julkaistaan keväällä 2011.
Vuoden 2009 seurantatuloksissa näkyi selvästi talouden taantuman vaikutukset. Teollisuuden ja energiantuotannon päästömäärien ja sähkönkulutuksen voimakas lasku johtui pääasiassa metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä vuona 2009.
Taantuman seurauksena myös raskaan liikenteen määrä laski, mikä vähensi liikenteen päästöjä. Ilmanlaatu on kehittynyt parempaan suuntaan lukuun ottamatta Etelä-Karjalan hengitettävien hiukkasten ylityspäivien lievää nousua. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt vesistöön ovat laskusuunnassa.
Öljy- ja kemikaalionnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain, eikä selkeää kehitystrendiä ole tällä hetkellä käytössä olevalla tarkasteluajanjaksolla havaittavissa. Luonnonvarojen käyttöä kuvaavissa indikaattoreissa maa-ainesten ottomäärät kehittyvät edelleen huonompaan suuntaan molemmissa maakunnissa ja jätteiden läjitystä kuvaavat indikaattorit Etelä-Karjalassa.
Merkittävin muutos ympäristöindikaattoreissa on tapahtunut Kymenlaakson asumisperäisten jätteiden läjitystä kuvaavassa indikaattorissa Hyötyvoimalan käyttöön oton jälkeen; tällä hetkellä Kymenlaaksossa asumisperäinen jäte menee läjitykseen ainoastaan silloin, kun voimalaitos ei ole toiminnassa.
Laskusuhdanne vaikutti myös sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tilaan ja kehitykseen vuonna 2009.
Muuttotappio pysyi ennallaan molemmissa maakunnissa, siirtolaisuus toi lisäväestöä ja ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut edelleen. Taantuma kasvatti työttömyyttä ja alensi työllisyyttä ja heikensi mm. huoltosuhdetta, mutta ei toisaalta näkynyt esim. toimeentulotuen saajien määrässä.
Terveyttä kuvaavissa indikaattoreissa on edelleen huolestuttavia kehityspiirteitä mm. työkyvyttömyyden ja alle 65-vuotiaana kuolleiden osalla. Elinajanodote on parantunut Etelä-Karjalassa, mutta Kymenlaaksossa se on edelleen maakuntien matalimpia.
Turvallisuusindikaattorien kehitys on ollut molemmissa maakunnissa positiivista, joskin indikaattorien taso on kansallista tasoa huonompi. Tutkimus- ja kehittämismenojen taso on Kaakkois-Suomessa selvästi kansallista tasoa alhaisempi, mutta Etelä-Karjalassa kehitys on edelleen parempaan suuntaan.
Taantuma hillitsi alueen matkailijavirtoja ja yöpymismäärät laskivat edellisvuodesta; Etelä-Karjalassa yöpymismäärien taso on kansallisen tason yläpuolella Kymenlaakson vastaavien lukujen jäädessä siitä selvästi. Sanomalehtien levikkien laskusta huolimatta maakuntien sanomalehtien voidaan katsoa pitäneen asemansa kohtuullisen hyvin. Kirjastolainojen kehityksessä maakunnat ovat jääneet hieman kansallisesta kehityksestä. Opetus- ja kulttuuritoimen määrärahat ovat kasvussa, joskin tasossa jäädään muuta Suomea selvästi heikommalle kummassakin maakunnassa.
