Valtioneuvosto hyväksyi 15. joulukuuta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011–2016.
Kesu_2011_2016_fi

Suunnitelmassa korostetaan koulutuksellista tasa-arvoa kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on vähentää sukupuolten ja alueiden välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee kaikki koulutusasteet kattavan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, jonka valtioneuvosto hyväksyy vuoden 2012 loppuun mennessä.

Hallitus toteuttaa koulutustakuun osana yhteiskuntatakuuta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu on koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen keskeinen peruste. Takuun toteuttamiseksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.

Kehittämissuunnitelma vahvistaa elinikäistä oppimista ja luo opinpolun jatkumoa varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Koulutuksen sisältöjä ja rahoitusta uudistetaan ja laatua edistetään kaikilla koulutusasteilla.

Varhaiskasvatus  ja perusopetus

Varhaiskasvatuksen hallinto, valmistelu ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta siten, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Vuoden 2012 loppuun mennessä selvitetään mahdollisuudet muuttaa esiopetus velvoittavaksi.

Keskeinen osa kehittämissuunnitelmaa on koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen peruskoulussa. Viime vuosina lisääntynyt koulujen eriytyminen estetään. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, kuten kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Ennen valtionosuusjärjestelmän uudistamista toteutetaan taustaselvitys peruskoulun toimintaympäristöä kuvaavista indikaattoreista.

Perusopetuksen opetusryhmiä pienennetään. Valtio ohjaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen erityisiä avustuksia, esimerkiksi vuonna 2012 ennätykselliset 50,5 miljoonaa euroa. Kevääseen 2013 mennessä selvitetään tarve määritellä perusopetuksen ryhmäkoko lainsäädännöllä.

Valtioneuvosto päättää perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta kevätistuntokaudella 2012. Uudistuksessa vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa ja oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan kieliohjelmia.

Toinen aste

Toisen asteen koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaamiseksi käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma, jolla lisätään oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä.

Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen. Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta.

Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja.

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.

Korkeakoulutus

Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta uudistetaan vuoden 2014 alusta vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Myös ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan, miten toteutetaan ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle sekä oikeushenkilöaseman muutos.

Vuodesta 2013 alkaen muodostetaan Taideyliopisto yhdistämällä Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu. Taideyliopiston toimintaedellytykset turvataan.

Korkeakoulujen päävalinnat varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan korkeakoulutukseen pääsyä.

Yliopistot kokoavat eri alojen tohtoriohjelmat ja jatko-opiskelijat pääasiallisesti yhteen tutkijakouluun tutkijankoulutuksen suunnitelmallistamiseksi ja tehostamiseksi. Tutkijankoulutus toteutetaan ensisijaisesti nelivuotisena kokopäiväisenä koulutuksena.

Suomen Akatemian roolia kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistajana lisätään ja huippututkimukselle turvataan hyvät toimintaedellytykset pitkäkestoisella rahoituksella. Tutkimusinfrastruktuurien suunnitelmallista kehittämistä ja rahoituksen hallintaa vahvistetaan.

Aikuiskoulutus

Aikuisten koulutusmahdollisuuksia parannetaan. Tavoitteena on, että mikään ryhmä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Hallituksen tavoitteena on tukea yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin.

Koulutuksen ulkopuolella opitun tunnistamista ja tunnustamista kaikessa koulutuksessa edistetään koulutuksen lainsäädännöllä, ohjauksella ja rahoituksella.

Opintotuki

Hallitusohjelman mukaisesti opintoraha sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.9.2014. Toisen asteen opintoihin myönnettävää opintotukea on tarkoitus parantaa siten, että vanhempien tulot eivät enää vähennä 18-19-vuotiaiden opintotukea. Lisäksi selkeytetään toisen asteen opintoihin myönnettävän tuen tukiajan määrittelyjä sekä rajataan tutkintokohtaista enimmäistukiaikaa. Ateriatuen määrää tarkistetaan, jos opiskelija-aterioiden enimmäishintaa muutetaan kustannuskehityksen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida opintolainavähennysjärjestelmä vuoden 2012 aikana.

Koulutuksen saatavuus

Kehittämissuunnitelma sisältää myös koulutustarjonnan määrälliset tavoitteet vuodelle 2016.  Valtakunnallisesti tarkisteltuna sekä toisen asteen että korkea-asteen koulutuksessa aloituspaikkojen määrä suhteessa ikäluokkaan kasvaa ja koulutuksen saatavuus paranee.

Koulutustarjontaa vähennetään kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Tarjontaa lisätään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla, joka johtuu pitkälti opettajankoulutuksen lisäämisestä.

(Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 15.12.2011)