Get Adobe Flash player

Suomi osaamisen kasvu-uralle – ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle julkaistu

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa koulutuksen mitoittamisesta ja suuntaamisesta valtakunnallisesti. Koulutustarjontaa koskevia tavoitteita asetetaan valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jossa päätetään koulutuksen keskeisistä laadullisista, määrällisistä ja rakenteellisista linjoista eri koulutussektoreilla. Kehittämissuunnitelmasta annetun asetuksen mukaan suunnitelma sisältää mm. koulutuksen määrälliset kehittämistavoitteet.

Koulutustarjonta 2020 -työryhmän raportti esittää vaihtoehtoisia näkökulmia koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen kansantalouden kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämisen lähtökohdista pitkällä aikavälillä. Työryhmän raportti poikkeaa kuitenkin sisällöltään ja tavoitteeltaan aikaisemmista vastaavista siinä suhteessa, että raportin tavoitteena on aikaisempaa vahvemmin koulutustarjonnan strategisten tavoitteiden asettaminen ja koulutuksen liittäminen kiinteämmin osaksi elinkeinorakenteen ja työelämän kehittämistä. Raportissa on pyritty kuvaamaan tarkkojen ja yksityiskohtaisten opintoalakohtaisten määrällisten tavoitteiden sijaan yleisempiä koulutusala- ja -astekohtaisia koulutustarjonnan tutkintotavoitteita ja niihin vaikuttavia taustatekijöitä. Raportissa on viitattu määrällisen koulutustarjonnan ohella myös osaamisen ja oppimisympäristöjen kehittämishaasteisiin, joiden arvioidaan vaikuttavan tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseen.

Raportissa esitetään koulutustarjonnan tavoitteet tutkintotarpeina aloittajamäärien sijaan, koska tutkinnot kuvaavat työmarkkinoiden näkökulmasta paremmin tulevaa työvoiman tarjontaa kuin koulutuksen aloittajamäärät. Lisäksi nykyisessä koulutuksen ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmässä tarvitaan tietoa työelämän tarpeisiin perustuvista tutkintotavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tarvittavista aloittajamääristä. Aloittaneiden ja tutkintomäärien suhde on tärkeä seurantakohde koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Jatkossa on tarpeen arvioida erityisesti koulutuksen ala- ja astekohtaista läpäisyn kehitystä ja henkilöiden moninkertaista koulutusta, jotta yhä useampi koulutuksen aloittanut suorittaisi tutkinnon ja sijoittuisi koulutustaan vastaavaan tehtävään työmarkkinoilla.

Raportissa on arvioitu erilaisten selvitysten, tutkimusten ja kyselyjen pohjalta Suomen potentiaalisia kasvualoja työllisyyden ja arvonlisän kehityspotentiaalin näkökulmista (s. 53-54). Maakuntien liitot ovat arvioineet kasvualoiksi seuraavat (taulukoituna maakunnittain raportin sivulla 58, taulukko 5.):

  • Hyvinvointi
  • Sosiaali- ja terveysala, terveysteknologia
  • Bio- ja kiertotalous, metsäteollisuus, energiaklusteri
  • Kaupan, matkailun ja ravitsemisalan palveluklusteri
  • Rakennus- ja kiinteistöklusteri
  • Kone- ja laiteklusteri (ml. meriklusteri)
  • Liike-elämän palvelut (ml. teollisuuden palvelut)
  • Kulttuuri- ja media-ala
  • Koulutus ja tutkimus
  • Cleantech
  • Elintarvikeklusteri
  • Digitalous
  • Kuljetus- ja logistiikkaklusteri
  • Kaivosklusteri
  • ICT ja elektroniikkateollisuus
  • Automatisaatio ja robotiikka
  • Turvallisuuspalvelut
  • Veneklusteri
  • Vesi ja ilma

Maakuntien liittoja pyydettiin myös arvioimaan Koulutustarjonta 2020 -prosessin yhteydessä mitä koulutus- ja osaamistarpeita on alueiden kasvuyrityksillä. Ohessa on tiivistetysti maakuntien liittojen vastaukset kasvuyritysten osaamistarpeista jaoteltuna erityisosaamiseen ja yleisosaamiseen:

Erityisosaaminen:

  • Biotalous; johon sisältyy hallitusohjelman mukaisesti niin alkutuotannon resurssit kuin teollisen tuotannon synnyttämä prosessi- ja tekninen osaaminen (ravinto, biokemia, biomassa, geeniteknologia yms.)
  • Energiatehokkuuden merkitys; kiertotalouden mahdollisuudet ja energian käytön tehostaminen (vesi, jätehuolto, infrastruktuuri, vähähiilisyys yms.)
  • Hyvinvointipalveluiden teknologinen kehitys vaikuttaa osaltaan hyvinvointialan osaamisen toimintakenttään
  • Digitalisaatio teollisessa- ja palveluympäristössä; uuden teknologisen kehityksen hyödyntäminen
    tuotannon sekä palveluiden tuloksen parantamiseen (3D-mallennus, robotiikka, peli- ja ohjelmisto-osaaminen yms.)
  • Ympäristön sekä rakentamisen osaamisen kehittäminen; liikennesuunnittelun sekä kaupungistumisen yhdistäminen ympäristön ja hiilineutraalisuuden kautta asukasviihtyvyyteen johon yhdistyy hyvinvointipalveluiden muutoksen tuomat mahdollisuudet mm. terveysteknologian kautta, samalla korostuu lähiruokatuotannon merkitys taajamien läheisyydessä
  • Korkeanjalostusasteen teollisen tuotannon tarpeet; automatisaatio ja robotiikan kehittyminen lisää tarvetta toimintaympäristön parempaan ymmärtämiseen ja osaamisen soveltamiseen (langattomat tietoverkot, tuotannon tehokkuuden vaatimukset, sähkötekninen osaaminen yms.)
  • Perusteollisuuden tarpeet; metallurgian osaaminen sekä materiaalitekniikan ja nanoteknologian soveltaminen myös perusteollisuuden tarpeiden mukaiseksi vaatii osaamisen kehittämistä
  • Yleisesti esille nousevat teemat; digitalisaatio, robotiikka, vähähiilisyys ja biotalouden merkitys korostuvat erityisosaamisen osalta. Edellä mainitut osa-alueet liittyvät jatkossa vahvasti kaikkiin opetusaloihin riippumatta koulutustasosta tai maakunnallisesta alueesta.

Yleisosaaminen (liiketoiminta- ja toimintaympäristöosaaminen):

  • Johtamistaidon ja esimiestyöskentelyn osaaminen
  • Johtamisen osaamisen kehittämishaasteina mainitaan mm. muutosjohtaminen, yrittäjäosaaminen ja kasvuhakuisen yritysjohtamisen osaamiskapeikko
  • Kansainvälistymisen haasteet; liiketoimintaosaaminen, asiakasrajapinnan tunteminen, kulttuuriosaaminen, mainonnan ja markkinointitaidon osaaminen
  • Liiketoiminnan haasteet; liiketoiminta- ja toimintaympäristön ymmärtämisen haasteet, asiakaspalveluosaaminen sekä brändi-ajattelu eli tuotteistamisen osaamishaaste.

Kasvualojen lisäksi alueiden on luonnollisesti turvattava nykyisten vahvojen toimialojen uudistuminen, joka mahdollistaa työpaikkatarjonnan säilymisen. Koulutuksen järjestäjien jatkuva vuorovaikutus työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa mahdollistaa parhaat edellytykset vastata työvoimatarjonnan uudistumiskykyyn. Myös riittävä joustavuus ja monimuotoisuus koulutuksessa luo edellytykset sille, että työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamisen tarpeisiin kyetään vastaamaan.

Suomi osaamisen kasvu-uralle – Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle

 

Kirjoita vastaus