Get Adobe Flash player

Metsäteollisuus investoi nyt voimakkaasti Suomeen!

Metsäteollisuudella on Suomessa suunnitelmissa tai valmisteilla miljardien eurojen edestä investointeja:

– Keväällä julkistettiin metsäteollisuuden siihen asti suurin investointisuunnitelma. Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan arvo olisi toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa. Päätöstä investoinnin toteuttamisesta odotetaan keväällä 2015.
– Lappeenrantaan valmistui maailman ensimmäinen, puupohjoista uusiutuvaa dieseliä valmistava biojalostamo. Biojalostamo aloitti kaupallisen tuotannon tammikuussa 2015.
– Kymin sellutehtaan laajennus käynnistyi vuonna 2014, ja sen arvioidaan olevan valmis vuonna 2015.
– Varkaudessa hienopaperikone muunnetaan pakkauskartongin raaka-aineen valmistukseen soveltuvaksi. Muutoksen arvioidaan olevan valmis vuonna 2015.
– Helmikuussa 2015 ilmoitettiin uudesta, 43 milj. euron investoinnista puisten rakennuselementtien tuotantolinjaan Varkaudessa. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2016 toisella neljänneksellä.
– Finnpulp Oy kertoo suunnittelevansa Sorsasaloon 1,1 miljoonaa tonnia havusellua tuottavaa sellutehdasta. Vuodesta 2012 lähtien valmistellun hankkeen kustannusarvio on 1,4 miljardia euroa.

Metsäteollisuus vuonna 2014: Tilanne päämarkkinoilla Euroopassa jatkui haasteellisena – metsäteollisuus ilmoitti mittavista investoinneista Suomeen
Finnpulp Oy:n puhelimet alkoivat soimaan urakalla

Millaiselta näyttää aluekehityksen iso kuva?

Työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolla on kuvattu aluekehityksen iso kuva tiiviiksi pp-esitykseksi. Esitys piirtää kuvaa siitä, miten alueiden resurssit muuttuvat ja miten megatrendit kehitykseen vaikuttavat. Globaali talouskehitys, ilmastonmuutos, teknologian kehitys sekä väestön ikääntyminen, muuttoliike ja huoltosuhteen heikkeneminen vaikuttavat koko Suomen ja sen alueiden kehitykseen. Samalla alueiden kehitys eriytyy ja rakennemuutos voimistuu. Työvoima-, yritys- ja osaamisresurssit keskittyvät. Kaupunkiseutujen merkitys kasvaa. Aluerakenteen keskittyessä alueiden välisen yhteystyön ja verkostoitumisen merkitys korostuu. Menestyvillä kaupunkiseuduilla on omaa aluettaan laajempi vaikutus kehityksessä, jossa kukin alue on mukana omien resurssiensa ja vahvuuksiensa mukaan.

Kansallisia tavoitteita on asetettu uusien työpaikkojen syntymiselle biotalouden, digitalisaation ja cleantechin nousun myötä. Eri alueilla on erilaiset mahdollisuudet synnyttää työtä ja yritystoimintaa mm. näillä aloilla.

Katso esitys >>>

Lappeenrannasta Suomen ensimmäinen jätteetön kaupunki?

Kolme uutta suomalaiskaupunkia lähtee mukaan resurssiviisaustyöhön. Kaupunkien tavoitteena on olla kestäviä, jätteettömiä ja hiilineutraaleja viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Forssa, Lappeenranta ja Turku rakentavat kesäkuun loppuun mennessä pitkän aikavälin suunnitelmaa, kuinka ne toimivat resurssiviisaasti ja säästävät luontoa. Kevään aikana kaupungeille lasketaan resurssiviisauden indikaattorit eli päästöt, jätevirrat ja ekologinen jalanjälki. Kaupungit laativat yhteistyössä Sitran, Suomen ympäristökeskuksen ja alan asiantuntijoiden kanssa suunnitelman resurssiviisaudesta.

Lisää projektista

Tekniikka & Talous: Tässä ovat Suomen 3 ensimmäistä jätteetöntä kaupunkia

Sitra: Turku, Forssa ja Lappeenranta sitoutuvat resurssiviisaustavoitteisiin

Valtakunnallinen ennakointiseminaari Lappeenrannassa 19.-20.3.2015

 

Etelä-Karjalan liitto järjestää yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ENERGIAA ENNAKOINTIIN 2015 -seminaarin. Muita kumppaneita ovat Kaakkois-Suomen ennakointiverkostoon kuuluvat Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kymenlaakson liitto.

Seminaari pidetään 19.–20.3.2015 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, luentosalissa 2310.

Osoite: Skinnarilankatu 34, Lappeenranta.

Ohjelma, lisätietoa tapahtumasta sekä ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät täältä.

Kaakkois-Suomessa tähdätään kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen – Biojalostamokonseptin tuotteistaminen liiketoimintaan

Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden keskittymä on lajissaan maailman suurin. Metsäteollisuuden biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen etenee parhaiten, jos biojalostamo pystyy mahdollisimman hyvin käyttämään hyväkseen kaikki selluloosan- ja paperinvalmistuksessa syntyvät sivutuotteet: jäte- ja suodosvesien ravinteet sekä tehtaiden ja biokaasulaitoksen tuottaman hiilidioksidin ja lämmön. Teollisuuden lämpimien suodosvesien hyödyntäminen levän kasvatukseen parantaa metsäteollisuuden kannattavuutta. Teollisuuden jäteveden hyödyntäminen ravinteena levänkasvatuksessa myös alentaa vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden ravinnepitoisuutta ja vähentää kemikaalien tarvetta jätevesien käsittelyssä.

Bio Refine Tech -hankkeen aikana hankittua BioA prosessin laboratoriomittakaavan osaamista on tässä yhteishankkeessa tarkoitus laajentaa pilot-mittakaavan testaukseen. Kukin osaprojekti tuottaa kokonaisuuden kannalta toisiaan tukevaa välttämätöntä tietoa ja osaamista. Hankkeessa tutkitaan ja optimoidaan eri olosuhteisiin sopeutuvia leviä (Turun yliopisto), tutkitaan miten valitut levät kasvavat avoimessa järjestelmässä (JAmK), etsitään optimaalisia laite- ja prosessiratkaisuja (VTT ja Aalto), integroidaan koko konsepti yhdessä sellu- ja paperiteollisuuden kanssa (Aalto), rakennetaan toimivat laitteet laitevalmistajan (Kotkan Konepaja) ja Cursorin toimesta sekä luodaan BioA konseptista uutta liiketoimintaa (Cursor). Lisäksi kokonaisuutta hallinnoi Cursor.

Lisää hankkeesta >>>

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014

Kaakkois-Suomen työttömyys kasvaa edelleen, mutta hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa lähes 24 000. Työttömistä lomautettuja oli hieman alle 9 % eli 2076 henkilöä. Lomautettujen määrä on kasvanut noin 2 % edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Kaakkois-Suomessa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 8,5 % (koko maa 10,1 %). Kymenlaaksossa työttömyyden kasvu on Etelä-Karjalaa pienempää. Kymenlaaksossa työttömiä oli 7,3 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Etelä-Karjalan 10,2 prosentin kasvuvauhti oli hyvin lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys kasvavat kokonaistyöttömyyttä enemmän.

 

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Selvitysmies ehdottaa koko Kymenlaakson kattavaa ammatillisen koulutuksen järjestäjää

Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista varten. Selvitysmies ehdottaa, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haettaisiin selvitysmiehen ehdotuksessa uuden osakeyhtiön nimiin, jos se on aikataulullisesti mahdollista, ja siinä yhteydessä otettaisiin huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset. Selvitysmies ehdottaa harkittavaksi luonnonvara-alan koulutuksen keskittämistä Harjun oppimiskeskukseen, käsi- ja taideteollisuuden koulutuksen keskittämistä Kouvolan seudun ammattiopistoon sekä kone- ja metallitekniikan ammatillisen peruskoulutuksen keskittämistä Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoon sekä taloudellisesta että osin myös työllistymiseen liittyvistä syistä.

Loppuraportti: Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja järjestäjäverkon uudistaminen

Uusia toimialaraportteja

 

Toimialaraportit on analyyttinen ja vuosittain päivitettävä julkaisusarja eri toimialojen liiketoiminnan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Lähiaikoina ilmestyneitä raportteja:

Ohjelmistoala: Digitalisaatio on luonut pohjan luovien alojen kasvulle (+ tähän liittyvä luovien alojen raportti)

Matkailuala: Matkailualan kasvu jatkuu maailman kriiseistä huolimatta

Uusiutuva energia: Aluetalouteen uutta nostetta uusiutuvasta energiasta

Puutuoteteollisuus: Biotalous on puunjalostuksen mahdollisuus

Kaivosteollisuus: Kaivosalan suhdannevaihtelut näkyvät koko arvoketjussa

 

 

Toimialakortit on päivitetty

Yhdeksältä toimialalta laaditut toimialakortit on päivitetty. Niistä löytyy tiiviisti yleisinfoa toimialasta, tulevaisuuden kehityspiirteistä, työllistymismahdollisuuksista ja osaamistarpeista.

Löydät ne yläpalkista, kohdasta ”toimialakortit”

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus lokakuu 2014

Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä oli lokakuun lopussa lähes 11 % suurempi kuin vuosi sitten. Työttömyys on lisääntynyt Etelä-Karjalassa jonkin verran enemmän kuin Kymenlaaksossa ja Suomessa keskimäärin.

Epävarma taloustilanne näkyy eniten nuorten työttömyyden kasvussa. Kaakkois-Suomessa on työttömiä nuoria yli 20 prosenttia vuoden takaista enemmän. Myös pitkään työttömänä olleita on aiempaa enemmän. Työpaikkoja oli kuitenkin avoinna hieman enemmän kuin vuosi sitten.

 
Talouden ja työmarkkinoiden epävarmuus näkyy kasvavana työttömyytenä. Kaakkois-Suomessa oli lokakuun lopussa työttömänä olevia työnhakijoita 20706 henkeä. Koko Suomessa oli työhallinnon asiakkaana 320000 työtä vailla olevaa työnhakijaa. Kaakkois-Suomen työttömyys on noussut vuoden takaisesta 10,8 % ja koko maan 10,5 %.

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 (pdf, 282 kt)