Get Adobe Flash player

Lappeenrannasta Suomen ensimmäinen jätteetön kaupunki?

Kolme uutta suomalaiskaupunkia lähtee mukaan resurssiviisaustyöhön. Kaupunkien tavoitteena on olla kestäviä, jätteettömiä ja hiilineutraaleja viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Forssa, Lappeenranta ja Turku rakentavat kesäkuun loppuun mennessä pitkän aikavälin suunnitelmaa, kuinka ne toimivat resurssiviisaasti ja säästävät luontoa. Kevään aikana kaupungeille lasketaan resurssiviisauden indikaattorit eli päästöt, jätevirrat ja ekologinen jalanjälki. Kaupungit laativat yhteistyössä Sitran, Suomen ympäristökeskuksen ja alan asiantuntijoiden kanssa suunnitelman resurssiviisaudesta.

Lisää projektista

Tekniikka & Talous: Tässä ovat Suomen 3 ensimmäistä jätteetöntä kaupunkia

Sitra: Turku, Forssa ja Lappeenranta sitoutuvat resurssiviisaustavoitteisiin

Valtakunnallinen ennakointiseminaari Lappeenrannassa 19.-20.3.2015

 

Etelä-Karjalan liitto järjestää yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ENERGIAA ENNAKOINTIIN 2015 -seminaarin. Muita kumppaneita ovat Kaakkois-Suomen ennakointiverkostoon kuuluvat Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kymenlaakson liitto.

Seminaari pidetään 19.–20.3.2015 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, luentosalissa 2310.

Osoite: Skinnarilankatu 34, Lappeenranta.

Ohjelma, lisätietoa tapahtumasta sekä ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät täältä.

Kaakkois-Suomessa tähdätään kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen – Biojalostamokonseptin tuotteistaminen liiketoimintaan

Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden keskittymä on lajissaan maailman suurin. Metsäteollisuuden biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen etenee parhaiten, jos biojalostamo pystyy mahdollisimman hyvin käyttämään hyväkseen kaikki selluloosan- ja paperinvalmistuksessa syntyvät sivutuotteet: jäte- ja suodosvesien ravinteet sekä tehtaiden ja biokaasulaitoksen tuottaman hiilidioksidin ja lämmön. Teollisuuden lämpimien suodosvesien hyödyntäminen levän kasvatukseen parantaa metsäteollisuuden kannattavuutta. Teollisuuden jäteveden hyödyntäminen ravinteena levänkasvatuksessa myös alentaa vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden ravinnepitoisuutta ja vähentää kemikaalien tarvetta jätevesien käsittelyssä.

Bio Refine Tech -hankkeen aikana hankittua BioA prosessin laboratoriomittakaavan osaamista on tässä yhteishankkeessa tarkoitus laajentaa pilot-mittakaavan testaukseen. Kukin osaprojekti tuottaa kokonaisuuden kannalta toisiaan tukevaa välttämätöntä tietoa ja osaamista. Hankkeessa tutkitaan ja optimoidaan eri olosuhteisiin sopeutuvia leviä (Turun yliopisto), tutkitaan miten valitut levät kasvavat avoimessa järjestelmässä (JAmK), etsitään optimaalisia laite- ja prosessiratkaisuja (VTT ja Aalto), integroidaan koko konsepti yhdessä sellu- ja paperiteollisuuden kanssa (Aalto), rakennetaan toimivat laitteet laitevalmistajan (Kotkan Konepaja) ja Cursorin toimesta sekä luodaan BioA konseptista uutta liiketoimintaa (Cursor). Lisäksi kokonaisuutta hallinnoi Cursor.

Lisää hankkeesta >>>

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014

Kaakkois-Suomen työttömyys kasvaa edelleen, mutta hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa lähes 24 000. Työttömistä lomautettuja oli hieman alle 9 % eli 2076 henkilöä. Lomautettujen määrä on kasvanut noin 2 % edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Kaakkois-Suomessa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 8,5 % (koko maa 10,1 %). Kymenlaaksossa työttömyyden kasvu on Etelä-Karjalaa pienempää. Kymenlaaksossa työttömiä oli 7,3 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Etelä-Karjalan 10,2 prosentin kasvuvauhti oli hyvin lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys kasvavat kokonaistyöttömyyttä enemmän.

 

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Selvitysmies ehdottaa koko Kymenlaakson kattavaa ammatillisen koulutuksen järjestäjää

Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista varten. Selvitysmies ehdottaa, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haettaisiin selvitysmiehen ehdotuksessa uuden osakeyhtiön nimiin, jos se on aikataulullisesti mahdollista, ja siinä yhteydessä otettaisiin huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset. Selvitysmies ehdottaa harkittavaksi luonnonvara-alan koulutuksen keskittämistä Harjun oppimiskeskukseen, käsi- ja taideteollisuuden koulutuksen keskittämistä Kouvolan seudun ammattiopistoon sekä kone- ja metallitekniikan ammatillisen peruskoulutuksen keskittämistä Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoon sekä taloudellisesta että osin myös työllistymiseen liittyvistä syistä.

Loppuraportti: Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja järjestäjäverkon uudistaminen

Uusia toimialaraportteja

 

Toimialaraportit on analyyttinen ja vuosittain päivitettävä julkaisusarja eri toimialojen liiketoiminnan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Lähiaikoina ilmestyneitä raportteja:

Ohjelmistoala: Digitalisaatio on luonut pohjan luovien alojen kasvulle (+ tähän liittyvä luovien alojen raportti)

Matkailuala: Matkailualan kasvu jatkuu maailman kriiseistä huolimatta

Uusiutuva energia: Aluetalouteen uutta nostetta uusiutuvasta energiasta

Puutuoteteollisuus: Biotalous on puunjalostuksen mahdollisuus

Kaivosteollisuus: Kaivosalan suhdannevaihtelut näkyvät koko arvoketjussa

 

 

Toimialakortit on päivitetty

Yhdeksältä toimialalta laaditut toimialakortit on päivitetty. Niistä löytyy tiiviisti yleisinfoa toimialasta, tulevaisuuden kehityspiirteistä, työllistymismahdollisuuksista ja osaamistarpeista.

Löydät ne yläpalkista, kohdasta ”toimialakortit”

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus lokakuu 2014

Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä oli lokakuun lopussa lähes 11 % suurempi kuin vuosi sitten. Työttömyys on lisääntynyt Etelä-Karjalassa jonkin verran enemmän kuin Kymenlaaksossa ja Suomessa keskimäärin.

Epävarma taloustilanne näkyy eniten nuorten työttömyyden kasvussa. Kaakkois-Suomessa on työttömiä nuoria yli 20 prosenttia vuoden takaista enemmän. Myös pitkään työttömänä olleita on aiempaa enemmän. Työpaikkoja oli kuitenkin avoinna hieman enemmän kuin vuosi sitten.

 
Talouden ja työmarkkinoiden epävarmuus näkyy kasvavana työttömyytenä. Kaakkois-Suomessa oli lokakuun lopussa työttömänä olevia työnhakijoita 20706 henkeä. Koko Suomessa oli työhallinnon asiakkaana 320000 työtä vailla olevaa työnhakijaa. Kaakkois-Suomen työttömyys on noussut vuoden takaisesta 10,8 % ja koko maan 10,5 %.

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 (pdf, 282 kt)

Venäläiset asiakkaat palvelualoilla

Tuoreessa raportissa  käsitelty venäläisiin asiakkaisiin liittyviä kehittämis- ja osaamistarpeita pohjoiskarjalaisissa palvelualan yrityksissä.  Pohjois-Karjalan toimipaikkoja koskevaa analyysia täydennettiin vertailevalla aineistolla Etelä-Karjalasta. Hankkeen tarkastelu kohdistui pieneen, rajattuun joukkoon kaupan ja matkailualan yrityksiä. Tämän ”keihäänkärkijoukon” kautta selvitettiin venäläisiin asiakkaisiin liittyvien palvelujen nykytilannetta sekä kehittämiskohteita ja -ongelmia. Tyypillistä aineiston edustajaa voi kuvata alle kymmenen henkilöä työllistäväksi erikoiskaupan toimipaikaksi, jonka myynnistä 1–5 prosenttia tulee venäläisiltä asiakkailta.

 

Palvelujen kehittämisen ja myynnin kasvattamisen esteet osoittautuivat moninaisiksi. Kommunikointia rajoittaa yhteisen kielen puuttuminen. Venäjän kielen osaamiselle on (lisä)tarvetta erityisesti kausiluonteisissa tehtävissä. Maahanmuuttajataustaisella työvoimalla on tärkeä merkitys toimipaikkojen venäjänkielisen palvelun järjestämisessä. Jos venäjänkielistä palvelua olisi saatavilla ja asiakkaiden tarpeet tunnettaisiin paremmin, vaikutukset myynnin kasvulle arvioidaan merkittäviksi. Venäläinen asiakasryhmä ja sen tarpeet tulisi tuntea nykyistä paremmin. Venäläisen asiakasryhmän parempi huomioiminen edellyttäisi muutoksia myös tuotevalikoimaan. Etenkin pienille ja mikrokokoluokan toimipaikoille kehittämisen esteet näyttäytyvät erityisen haasteellisina. Kehittämiskohteista esille nousevat markkinointi, venäjänkielisen asiakaspalvelun lisääminen ja kehittäminen, tuotteiden ja palvelujen saatavuuden helpottaminen sekä valikoimien kehittäminen. Pohjois-Karjalan palveluyritykset tarvitsevat myös liiketoiminnan kehittämistä edistävää tietoa ja osaamista venäläisistä asiakkaista. Lue lisää raportista

Muutosvoimat myllertävät elintarviketeollisuudessa

Elintarviketeollisuutta on pidetty suhdannevakaana ja suhteellisen hitaasti muuttuvana toimialana. Poliittisen epävakauden ja kasvavan sääntelyn myötä liiketoimintaympäristön ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt. Tämä on vaikuttanut kielteisesti myös kotimarkkinoihin. Elintarviketeollisuuden kasvumahdollisuudet ovat huonontuneet Ukrainan kriisin vuoksi, ja Venäjä-pakotteet ovat tyrehdyttäneet merkittävän osan elintarviketeollisuuden viennistä.

Nämä tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun tuottamasta elintarviketeollisuuden toimialaraportista, joka julkaistiin 19.11.2014 Helsingissä.

 

– Kasvun aikaansaaminen pienillä, kypsillä ja keskittyneillä kotimarkkinoilla vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja. Päivittäistavaramarkkinoiden volyymikehitys on viime vuosina ollut lähes nollassa. Kysyntää heikentää lisäksi kuluttajien vähentynyt ostovoima, toteaa elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

 

Elintarvikeyritysten kilpailutilanne on kireä. Suhteellisen hidas markkinoiden kasvu, suuri elintarvikeyritysten määrä ja investointien myötä lisääntynyt tuotantokapasiteetti kiristävät kilpailua. Kilpailutilannetta ovat koventaneet myös lisääntynyt elintarvikkeiden tuonti ja kaupan omien tuotemerkkien laajentunut tarjonta ja suosio.

 

– Menestyminen edellyttää jatkuvaa toimintojen tehostamista hintakilpailukyvyn varmistamiseksi. Yritykset hakevat kasvua muun muassa jalostusarvon nostamisesta, erikoistuotteiden ja innovaatioiden kehittämisestä sekä uusille markkina-alueille hakeutumisesta. Kilpailuetua tavoitellaan myös verkkokaupan ja uusien ketju- ja palvelukonseptien kehittämisellä, brändäyksellä ja lisäarvon tuottamisella asiakkaille, Hyrylä luettelee.

 

Tähän asti Suomen elintarvikevienti on kohdistunut pitkälti Itämeren ympäristöön. Venäjän markkinoiden merkitys on ollut suuri. Nyt haussa on uusia alueita, joihin vientiä voitaisiin suunnata. Syksyllä 2014 käynnistyi Team Finland -toimijoiden, Elintarviketeollisuusliiton ja suomalaisten elintarvikealan yritysten yhteinen Food from Finland -vientiohjelma, joka tukee elintarvikeviennin kehittämistä. Vaikeuksista huolimatta elintarvikeala nähdään Suomessa kasvualana, joka menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja voimakkaassa toimintaympäristön muutoksessa.

 

Lue lisää raportista