Get Adobe Flash player

Kymenlaaksossa työttömyys kasvaa Etelä-Karjalaa hitaammin

Toukokuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 20 680 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 5,5 % edellisvuoden toukokuuhun verrattuna.  Kasvu oli koko maata (9 %) vähäisempää. Kymenlaaksossa työttömyyden kasvu oli Etelä-Karjalaa hieman pienempää. Kymenlaaksossa työttömiä oli 5 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Etelä-Karjalan kuuden prosentin kasvuvauhti jäi selvästi valtakunnallisen keskiarvon alle. Muita trendejä:

  • Kouvolan seutukunnassa työttömiä oli vähemmän kuin vuosi sitten
  • Kaakkoissuomalaisten nuorten työttömyys kasvoi hieman; Kouvolan seudulla myös alle 25-vuotiaita työttömien määrä väheni
  • Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu
  • Avoimia työpaikkoja oli Kaakkois-Suomessa selvästi enemmän kuin viime vuoden toukokuussa – kasvu painottui Kymenlaaksoon
  • Aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui noin 8 700 kaakkoissuomalaista

Toukokuun 2015 työllisyyskatsaus

Toimialakortit on päivitetty

Yhdeksältä toimialalta laaditut toimialakortit on päivitetty. Niistä löytyy tiiviisti yleisinfoa toimialasta, tulevaisuuden kehityspiirteistä, työllistymismahdollisuuksista ja osaamistarpeista.

Löydät ne yläpalkista, kohdasta ”toimialakortit”

Pula- ja ylitarjonta-ammatit nyt netissä

 

Ammattibarometri on tähän asti ollut vain ministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Nyt kevennetty versio löytyy myös netistäAmmattibarometrin tiedot tulevat TE-toimistoista kautta Suomen. Niissä arvioidaan 200 ammatin työmarkkinatilannetta seuraavan puolen vuoden aikana. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitystä eri ammateissa kartoitetaan kolmasti vuodessa: helmikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. Viimeisin ammattikartoitus on helmikuulta.  Sen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 13 alaa, joilla on pulaa työntekijöistä.  Lähes 40 prosenttia tarkastelluista 200 ammatista sen sijaan määriteltiin ylitarjonta-ammateiksi, joissa on liikaa työnhakijoita työvoiman kysyntään nähden. Alueellisia tietoja löytyy seutukunnittain.

 

Ammatit, joissa on pulaa työvoimasta ja joissa on työvoiman ylitarjontaa:

Yleisimmät työvoimapula-ammatit

Yleisimmät ylitarjonta-ammatit

Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät Yleissihteerit *
Ylilääkärit ja erikoislääkärit Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit *
Hammaslääkärit Johdon sihteerit ja osastosihteerit *
Myyntiedustajat Mainonnan ja markk. erityisasiantuntijat *
Yleislääkärit Elektr.- ja autom. laitteiden asentajat
Kuulontutkijat ja puheterapeutit Graafiset multimediasuunnittelijat
Sairaanhoitajat ym. Huonekalupuusepät
Sosiaalityön erityisasiantuntijat Konepuusepät
Erityisopettajat Käytön tukihenkilöt
Ylihoitajat ja osastonhoitajat Tieto- ja viestintäteknologian asentajat

* Ammateissa on suurta ylitarjontaa

 

Tutustu ammattibarometriin: www.ammattibarometri.fi

Kouvolaan 200 miljoonan investointi – Suomen suurimmalla ratapihalla voi vaihtaa kontit autosta junaan

Kouvolan ratapiha on Euroopan laajuisen liikenneverkon solmukohta. Se aiotaan muuttaa intermodaaliterminaaliksi, jossa konttien vaihto autosta junaan ja päinvastoin on sujuvaa.

Kouvolan Rail-Road -hanke on yksi verkon projekteista. Sille on haettu 3,6 miljoonaa suunnittelu- ja 40 miljoonan toteutusrahaa. EU-tuen osuus on 50 prosenttia suunnittelukustannuksista ja 20 prosenttia toteutuskustannuksista. Pelkästään näistä kertyy yli 200 miljoonan investointi.

Lue Tekniikka & Talous-lehden artikkeli kokonaisuudessaan tästä >>>

Puutuotealan, matkailun, liike-elämän palvelujen ja elintarvikealan näkymät julkaistu

TEM Toimialapalvelu on julkaissut sivuillaan katsaukset puutuotealan, matkailun, liike-elämän palvelujen ja elintarvikealan lähiajan näkymistä. Matkailukysynnän alkuvuosi on ollut haasteellinen, mutta loppuvuosi näyttää paremmalta. Viime vuoden 19,8 miljoonasta yöpymisestä ulkomaisten matkailijoiden osuus oli 29 %. Tässä on vähennystä vuoteen 2013 verrattuna 2,8 prosenttiyksikköä venäläisten matkailijoiden määrän vähentyessä 17 prosentilla. Matkailun peruskysyntä tulee jatkossakin kotimaasta, mutta pitkällä tähtäimellä yritysten kasvu voi tapahtua vain kansainvälistä kysyntää lisäämällä.

Puutuoteala kaipaa kipeästi lisää vientiä. Puurakentamisen kasvu avaa uusia mahdollisuuksia puutuotteiden valmistajille. Pasi Loukasmäen mukaan puutuoteteollisuus voisi päästä kiinni uuteen kasvuun välijalostusta kehittämällä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rakentamisessa käytettävien valmisosien ja elementtien varustelua ja rakentamista tehtaissa niin, että rakennuksen kokoaminen työmaalla on nopeaa, helppoa ja kuivaa rakentamista.

IT-alan kasvu vetää koko liike-elämän kenttää nousuun. Erityisesti ohjelmistoalan kehitys näyttää positiiviselta. Positiivisen kehityksen takana on digitalisaation leviäminen ja sen toimintaperiaatteiden soveltaminen yhä uusille aloille ja toimintoihin. Ohjelmistoalan ja teknisen konsultoinnin merkitystä korostaa niiden rooli korkeasti koulutettujen henkilöiden työllistäjänä. Tällä hetkellä alalla rekrytoivat ensisijaisesti pienet ja keskisuuret yritykset.

Elintarvikealalla talouden taantuma heikentää kulutuskysyntää ja kuluttajien ostovoimaa.  Kilpailua alalla kiristävät niin Venäjän asettamat elintarvikkeiden vientikiellot, elintarvikkeiden hintojen lasku, päivittäistavarakaupan voimakas hintakilpailu ja lisääntynyt kaupan omien tuotteiden tarjonta sekä myymälöiden tuotevalmistus, kuten leipomomyymälät tai paistopisteet. Viennin supistuttua (viime vuonna 2,2 %) on ruuan ja juomien kotimainen kysyntä elintarviketeollisuudelle ja alan työllisyydelle nyt entistä tärkeämpää.

Katsaukset ovat verkossa TEM Toimialapalvelun sivuilla osoitteessa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/toimialapalvelu/toimialojen_nakymat_-katsaus

Energiaa ennakointiin alkaa

Etelä-Karjalan liitto on saanut järjestettäväkseen jo perinteikkään valtakunnallisen alueiden kehittäjien ja asiantuntijoiden ennakointiseminaarin yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Seminaarin nimenä on ”Energiaa ennakointiin” ja se järjestetään kuluvan viikon torstaina ja perjantaina 19.-20.3.2015 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla.

Etelä-Karjalan liiton yhteistyökumppaneina Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kaakkois-Suomen ennakointiverkosto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kymenlaakson liitto sekä Lappeenrannan kaupunki osallistuvat järjestelyihin.

Kahden seminaaripäivän sisältö rakentuu torstain osalta Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamisalueille. Yliopisto etsii uuden, tulevaisuussuuntautuneen strategiansa myötä vastauksia maapallon kannalta tärkeisiin avainkysymyksiin. LUT on maailman 300 parhaimman yliopiston joukossa ja alueemme parhainta osaamista, jota haluamme esitellä myös aluekehityksen asiantuntijoille.

Perjantain alustuksilla sovitetaan yhteen valtakunnallista sekä alueiden ja kuntien ennakointitoimintaa. Esittelyssä ovat mm. ensi kertaa julkisesti valtioneuvoston kanslian kokoaman kansallisen ennakointiverkoston uudet tulevaisuuskuvat. Tulevaisuuskuvia on rakennettu kevään eduskuntavaalien ja tulevan hallituskauden tarpeisiin.

Mitä se ennakointi sitten oikein on? Ennakointi voidaan määrittää yhdessä tehtäväksi tulevaisuustyöksi, joka tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Aikajänne voi olla lyhyt, keskipitkä tai pitkä. Se on verkostoitunutta ja osallistavaa toimintaa. Erilaisia kehityskulkuja voi olla monia. Keskeinen ajatus on, että teoillamme ja päätöksillämme voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Voimme tehdä tulevaisuutta, emme vain passiivisina odottaa, mitä se tuo tullessaan.

Toivotamme ennakointiseminaarin osallistujat tervetulleiksi paikan päälle ja kaikki ennakoinnista kiinnostuneet mukaan seuraamaan seminaarin alustuksia. Tilaisuus lähetetään streaming-tekniikalla verkon kautta ja tallennetaan. Seminaariaineistot löytyvät täältä.

Ennakoivaa asennetta ja työotetta kevääseen!

Ennakoinnin koordinoinnista Etelä-Karjalassa vastaava maakuntasuunnittelija Anni Laihanen

Alueiden kehitysnäkymissä viriämässä varovaista toiveikkuutta

Alueilla odotetaan, että pitkään jatkunut talouden alamäki on vihdoin päättymässä. Ilmassa on aiempaa enemmän toiveikkuutta, vaikka epävarmuus jatkuu edelleen ja työttömyys pysyy korkeana kuluvan vuoden ajan.

 

Myönteisten näkymien taustalla on erityisesti euron heikentyminen ja öljyn hinnan lasku. Positiivisuutta luovat myös suuret investointihankkeet muun muassa Äänekoskelle ja Varkauteen sekä laivateollisuuden saamat uudet tilaukset. Näkymiä varjostavat eniten Venäjän vaikeudet ja kotitalouksien heikentynyt ostovoima.  Nämä arviot sisältyvät 12.3.2015 julkaistuun Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2015 -raporttiin. Raportti julkistettiin tällä kertaa Rovaniemellä.

 

Alueiden näkymät hivenen aiempaa paremmat

 

Raportissa tarkastellaan 67 seutukuntaa, joissa elinkeinoelämän tilanne on tällä hetkellä vain kuudessa seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Tilanne on pysynyt ennallaan 33:ssä ja heikentynyt 28 seutukunnassa.

 

Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan 24 seutukunnassa, pysyvän nykytasolla 36 seutukunnassa ja heikkenevän seitsemässä seutukunnassa. Vuoden päähän ulottuvien arvioiden mukaan suhdanteet kääntyvät silloin vielä selvemmin parempaan suuntaan.

 

Kasvuodotuksia on esimerkiksi Keski-Suomen pohjoisissa seutukunnissa, joissa odotusten taustalla on Äänekoskelle suunniteltu biotuotetehdas, josta odotetaan päätöstä kevään 2015 aikana. Varkauden seudulla on suurten investointien myötä kehitys kääntynyt positiiviseen suuntaan. Metsäteollisuuteen ja biotalouteen kohdistuu monilla muillakin alueilla odotuksia. Turun seudulla näkymät ovat kirkastumassa uusien laivatilausten myötä. Positiivisia näkymiä on myös Raahen, Itä-Lapin ja Kemi-Tornion seuduilla.

 

Vaisuimmalta lähitulevaisuus näyttää Kaakkois-Suomessa, Kainuussa sekä Koillis-Savossa. Venäläisten matkailun romahdus iskee erityisesti Kaakkois-Suomen matkailuun ja kauppaan. Kainuussa huolestuttaa Talvivaaran kaivoksen tilanne ja Koillis-Savon odotuksissa näkyy huoli alueen suurten työnantajien tulevaisuudesta. Maaseutualueilla tilanne on vaikeutunut maatalouden tuottajahintojen laskun johdosta. Lue lisää raportista.

 

Julkistamistilaisuuden videoon ja kartta-aineistoihin voi tutustua täällä.

Lappeenrannan lentokenttä halutaan siirtää maakunnallisen säätiön hallinnoitavaksi

Suomen vanhimman lentokentän kehitys on käymistilassa. Lappeenrannan lentokenttätoiminnan siirtoa perustettavalle säätiölle valmistellaan  2015 toteutettavassa kehityshankkeessa. Lentoaseman liiketoiminnan kaupan ja operointisuhteiden uudelleenjärjestelyn valmistelemista koskeva aiesopimus solmittiin Etelä-Karjalan liiton, liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n ja Lappeenrannan kaupungin välillä syksyllä 2014. Aiesopimus tähtää lentokentän toiminnan siirtämiseen Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton perustamalle säätiölle tai säätiön perustamalle osakeyhtiölle.

Kehittämishankkeessa valmistellaan mm. kauppasopimus ja lentoaseman uusi liiketoiminta-suunnitelma. Etelä-Karjalan liitto on osoittanut hankkeelle maakunnan kehittämisrahaa 100.000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarviosta (166.500€) 66.500 euroa katetaan Lappeenranta–Imatra-kaupunkiseudun ja Wirma Lappeenranta Oy:n rahoituksella.

Valmistelussa olevia keskeisiä asioita ovat:

  • Säätiön perustaminen
  • Kauppasopimuksen valmistelu negatiivisen kauppahinnan pohjalta
  • Liiketoimintasuunnitelman valmistelu
  • Liikenne- ja viestintäministeriön vuotuinen tuki valtiontalouden kehyksiin vuosille 2016–2019
  • Julkisen tuen notifiointi (ilmoitusmenettely) EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti
  • Lentokentän hyväksyntätodistuksen päivitys

Etelä-Karjalan liiton osalta tavoitteena on kehittää edelleen maakunnan elinvoimaa turvaamalla lentoaseman toiminnan jatkuminen. Lentoliikenteestä hyötyvät sekä Etelä-Karjalan kuin myös laajemminkin Itä-Suomen asukkaat ja yritykset edullisina suorina lentoina Eurooppaan.
Myös Saimaan alueen matkailun kehittäminen edellyttää, että alueella on oma toimiva lentoasema sekä charter- että reittilentoja varten.

Lisätietoja:

Maakuntajohtaja Matti Viialainen 044 770 0515, matti.viialainen@ekarjala.fi

Työttömyys kasvaa edelleen, mutta koko maata hitaammin

 

Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 23 176 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 6,7 % edellisvuoden tammikuuhun verrattuna.  Kasvu oli koko maata (9,8 %) maltillisempaa. Kymenlaaksossa työttömyyden kasvu on Etelä-Karjalaa vähäisempää. Seutukunnista työttömyyden kasvu on nyt nopeinta Imatralla. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat kokonaistyttömyyttä nopeammin.

Tammikuun työllisyyskatsaus

 

Uusi julkaisu: Kaakkois-Suomen työmarkkinat vuosina 2008-2014 – mitä taloustaantumassa on tähän mennessä tapahtunut

Vuoden 2008 lopulla kansainvälisestä finanssikriisistä Suomeen levinnyt taloustaantuma on jatkunut pienen nousuvaiheen jälkeen eikä vuosi 2014 ole tuonut merkittävää elpymistä.

Julkaisussa on pohdittu Kaakkois-Suomessa tapahtuneita työmarkkinoiden muutoksia nykyisen taantuman ajalta ja verrattu niitä koko maan keskimääräiseen kehitykseen sekä aiemmin tapahtuneeseen rakennemuutokseen. Raportissa on seurattu väestön työmarkkinoilla toimimista, eri toimialojen työllisten määrien muutoksia sekä työttömyyden määrän ja piirteiden kehitystä.

 

Kaakkois-Suomessa jo ennen nykyistä taantumaa muutoksia oli tietyillä toimialoilla. Muun muassa suomalaisen massa- ja paperiteollisuuden piirissä tuotantoa alettiin supistaa suuria tuotantoyksiköitä sulkemalla. Samalla mm. satamien vientitoiminta hiljeni. Tässä rakennemuutos käynnistyi jo ennen nykyistä taantumaa ja heijastuu alueelle niin että Kaakkois-Suomen taantuman aikaiset työllisyysmuutokset ovat jo tapahtuneiden vaiheiden jälkeen jääneet hieman maan keskimäärää pienemmiksi.

 

Naiset ovat pärjänneet taantumassa vuoteen 2012 saakka kohtalaisen hyvin ja miehiä paremmin. Eräät myöhemmät kehityksen piirteet (mm. työttömyys) näyttävät naisten tilanteen kääntymistä huonompaan suuntaan. Työttömyysluvut seuraavat talouden suhdanteita yleensä ajallisesti jäljempänä. Talouden uusi laskuvaihe näkyy työttömyyden nopeana kasvuna vuosina 2013 ja 2014. Monien tuotannonalojen hiljentyneen kysynnän ohella työttömyyteen on alkanut vaikuttaa mm. julkisen sektorin lisääntynyt pyrkimys pienentää työvoimaansa. On ollut kaikkineen vähän toimialoja, joissa työllisten nettomäärä kasvaa ja entistä vähemmän toimialoja, jotka korvaavat eläkkeelle siirtyvät palkkaamalla vastaavan määrän uusia työntekijöitä. Tämä vaikeuttaa nuoren, ammattiin valmistuneen työvoiman sijoittumista työmarkkinoille.

 

Linkki raporttiin