Uusiutuvan energian riskit selvitetään
EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet edellyttävät uusiutuvan energian käytön lisäämistä. -Kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa esitetään, että Suomen tulee lisätä uusiutuvan energian osuutta 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian direktiivin velvoitteen mukaisesti.
Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit arvioidaan kokoamalla yhteen asiaa koskeva tutkimustieto. Selvityksessä ovat arvioitavana metsähake, tuulivoima, liikenteen biopolttoaineet, vesivoima, biokaasu, peltobiomassat, pelletit, lämpöpumput, kierrätyspolttoaineet sekä aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmät. Ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä.
Ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tiedote löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä.
VATT skenaariot ja niiden kehittäminen
Tutkimusjohtaja Juha Honkatukia ja tutkija Jussi Ahokas (VATT): ”Aluetalouksien ja toimialojen ennakointi” VATT:n skenaariot ja niiden kehittäminen ( Muistiinpanot kirjattu Porin alueiden ennakointiseminaarissa 30.3.2012)
- alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up) – VERM: alueellistettu VATTAGE-malli
- VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGE-mallin koko maan tasoinen ennuste
- ottaa huomioon alueelliset erot
- kuntakohtaisia talousennusteita ei ole helppo tehdä, jonkinlainen jyvitys pakko tehdä ja oletetaan, että kehitys maakunnan kunnissa on samanlaista
- väestökehitys tärkein selittävä tekijä
- väestönkasvu maakunnissa, vaihtelee paljon: työikäinen väestö vähenee siellä sun täällä
- maakunnat, joissa vientiteollisuutta, kärsivät
- alueiden kokonaistuotannon kasvu myös vaihtelee
- toimialojen tuottavuuskasvun kansantuotteen kasvuun: edelleen teknologiaklusteri (ICT, elektroniikka) tärkeä
Päivityksen keskeisiä tuloksia:
o viennin kehitys lähempänä 2010 perusskenaariota kuin 2011 tavoite-
o kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen korostuvat
o vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa
o jatkotyö: julkisen tuotannon tulojen ja kuntatalouden linkitys; tulokset sähköisinä; alueiden dialogi?
Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat vähenevät
Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentämisestä. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa vähennetään yhteensä 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun paikkojen vähennykset säilyvät sillä tasolla, mitä OKM esitti lokakuussa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun aloituspaikat vähenevät 70 paikalla ja Saimian paikat 95 aloituspaikalla.
Alueiden rakennemuutos voimistuu
TEM:n Ilkka Mella ennakoi alueellisen rakennemuutoksen voimistuvan edelleen. Porin ennakointiseminnaarissa esiintynyt Mella arvoi, että asiaan vaikuttaa tulevina vuosina voimakkaasti erityisesti työvoiman poistuma.
Rahaa korvaavaan toimintaan on käytetty rakennemuutosalueilla tähän mennessä n. 250 M€. Eniten tukea (40 365 500 €) on tullut Kaakkois-Suo meen( Kotka, Kouvola, Imatra, Lappeenranta seutukunnat), ja seuraavaksi eniten (n. 30 M€) Pohjois-Karjalaan.
Mella esitteli päivitetyt työvoiman poistumaluvut. Luvut ovat näkyvillä Toimiala-ONLINE:ssa. Koko Suomen työvoimasta siirtyy noin miljoona työikäistä pois viidentoista vuoden aikana. Työvoiman poistuma tulee muuttamaan elinkeinorakennetta enemmän kui n usein osataan ajatella, Mella arvioi. Elinkeinorakenne on jo nyt muuttunut huomattavasti esimerkiksi Kymenlaaksossa.
Uudentyyppistä rakennemuutosta synnyttävät myös julkisen sektorin leikkaukset esimerkiksi varuskunnissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on uhattuna erilaisten valtion supistamistoimien vuoksi noin 600 työpaikan menetys.
Uudistuvilla alueilla tarvitaan myös toimintamalleja, joilla rakennemuutosta voitaisiin suunnata alueen toivomaan suuntaan. Ennakointitoiminnalla voitaisiin vastata myös tähän tarpeeseen, Ilkka Mella uskoo.
Talouskasvun vauhti hiipuu – miten Suomen käy
Suomen talouskasvu tulee olemaan selvästi hitaampaa seuraavan 20 vuoden aikana kuin 20 kuluneen vuoden aikana. Tylyn ennusteen esitti Aalto yliopiston professori Matti Pohjola alueiden ennakointiseminaarin aluksi Porissa 29.3.
Tällä hetkellä maailman talouden kasvu keskittyy Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Kiinan erityistalousalueilla, joihin teknologiateollisuutta on rakennettu vauhdilla, on keskeinen rooli talouskasvun kannalta. Kiinan kasvuvauhti on ollut huikea 1980-luvulta alkaen. Ennusteiden mukaan se ottaa kiinni Euroopan ja USA:n kehityksen muutamassa vuodessa.
HINKUmappi kerää ja jakaa tietoa kustannuksia ja päästöjä vähentävistä ilmastoteoista
Suomen ympäristökeskus on avannut ilmastotekoja esittelevän HINKUmappi-verkkopalvelun. HINKUmappi tarjoaa kansalaisille, yrityksille, yhteisöille ja asiantuntijoille kanavan jakaa ja saada tietoa muun muassa rakennusten energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista. Palvelussa on jo nyt 142 toteutettua toimenpidettä. Moni hanke on paitsi vähentänyt energiankulutusta, myös poikinut toteuttajalleen tuntuvia rahallisia säästöjä.
“HINKUmappi tarjoaa tietoa käytännön ratkaisuista, käyttäjien kokemuksista, kannattavuudesta, kustannuksista ja ilmastovaikutuksista. Palvelu vastaa kasvaneeseen kysyntään saada konkreettista tietoa energiatehokkuuteen tai hajautettuun energiantuotantoon liittyvistä toimenpiteistä. Järjestelmän tarkoituksena on tulevaisuudessa toimia myös edelläkävijäkuntien kokonaispäästömuutosten seurannan työkaluna”, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Lisätietoja HINKUmappi-verkkopalvelusta löytyy Suomen Ympäristökeskuksen tiedotteesta.
Ydinenergia-alalle tarvitaan 2 400 uutta osaajaa
Suomessa tarvitaan ydinenergia-alalle noin 2 400 uutta osaajaa vuoteen 2025 mennessä. Alalla työskentelevistä noin 3 300 henkilöstä 1 200 on siirtymässä eläkkeelle. Samaan aikaan ydinvoiman lisärakentaminen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen eteneminen kasvattavat alan työvoimatarpeen noin 4 500 henkilöön. Pääsääntöisesti tarvittava työvoima on korkeasti koulutettuja, yliopisto- tai ammattikorkeakoulutason osaajia.
Tämä päätelmä sisältyy Ydinenergia-alan osaamistyöryhmän raporttiin, joka luovutettiin 26.3.2012 elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä 2010 työryhmän kartoittamaan ydinvoima-alan pitkän aikavälin koulutus- ja tutkimustarpeita sekä ydinvoima-alan toimijoiden käytössä olevaa tutkimusinfrastruktuuria.
Alan koulutukseen tarvitaan lähivuosina lisää yliopisto-opettajia pää-, sivuaine- ja täydennyskoulutukseen. Tällä hetkellä vain Aalto-yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on ydintekniikan professuuri ja Helsingin yliopistossa radiokemian professuuri. Myös kansainvälinen koulutusyhteistyö on välttämätöntä, erityisesti jatkokoulutusvaiheessa.
Lue Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote kokonaisuudessaan täältä.
Viisumivapaus venäläisille kasvattaisi matkailutuloja huomattavasti
Viisumivapaus toisi Suomelle yli miljardi euroa vuodessa – venäläisten matkustajien määrä jatkoi kasvua tammikuussa
Tilastokeskuksen tuore matkailutilasto tammikuun 2012 ulkomaalaisista matkustajamääristä osoittaa venäläisten matkailijoiden kasvun jatkuvan voimakkaana. Tammikuussa venäläisille kirjattiin 314.000 majoitusvuorokautta, jossa on kasvua viime tammikuuhun 16 prosenttia. Kokonaisuudessaan viime vuonna Venäjällä asuvia matkustajia kävi Suomessa yhteensä 3,3 miljoonaa ja he toivat matkustustuloja noin 1,1 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2010 oli 53 % (750 milj euroa).
Miten Itämerta rehevöittävät ravinteet saadaan hyötykäyttöön?
Ympäristöministeriö laatii parhaillaan ravinteiden kierrätyksen ohjelmaa. Sen tavoitteena on, että erityisesti fosfori- ja typpipäästöt Itämereen vähenevät selvästi ja että Itämeren tila olisi hyvä. Kansalaisten toivotaan osallistuvan Otakantaa.fi -keskustelufoorumilla siihen, miten ravinteet saadaan paremmin hyötykäyttöön. Keskustelu on auki 15.4. saakka.
Tästä linkistä pääset ottamaan kantaa!!!
Tulevaisuuden E18-kasvukäytävä Oslosta Pietariin
Liikenne ja viestintäministeriön tiedote 22.3.2012
Osana liikennepoliittisen selonteon valmistelua toteutettiin kokeiluhanke Kaakkois-Suomessa E18-tien alueella. Hankkeessa selvitettiin miten uudenlaisella elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyöllä voidaan tuottaa suoraa hyötyä E18-tien vaikutusalueen yrityksille, kunnille ja maakunnalle. Tavoitteena on luoda uudella toimintamallilla moottoritiestä uuden sukupolven kasvukäytävä, joka nykyistä tehokkaammin tuo hyötyä vaikutusalueensa asukkaille, kunnille ja elinkeinoelämälle.
Lue koko tiedote täältä
