Get Adobe Flash player

Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvaa tasaisesti

Suomen metsäteollisuuden kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana 1,4 % ja toisen neljänneksen vastaavasti 0,4 %. Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana sellun tuotanto kasvoi edellisvuodesta 5,4 % ja kartongin tuotanto 5,2 %. Kaakkois-Suomen paperin- ja kartongintuotanto kasvoi vuonna 2014 4 %. Sellun tuotanto kasvoi vuonna 2014 2 %, kun taas mekaanisten massojen tuotanto laski 12 %.

HaminaKotka Satamassa vienti oli elokuussa plussalla 1,5 %. Sahatavaran vienti on kasvanut alkuvuonna edellisvuodesta peräti 20,7 % ja sellun vienti 7,1 %, kun taas paperin vienti laski 3,1 %. Raakapuun tuonti on vähentynyt vastaavana ajanjaksona 25,1 %.

Suomen metsäteollisuuden tuotteiden vienti parani kesäkuussa 2015 12 prosenttia. Paperia ja pahvia vietiin viisi prosenttia, sahatavaraa neljä prosenttia ja vaneria seitsemän prosenttia vuoden 2014 kesäkuuta enemmän. Paperimassan vienti kohosi peräti 62 prosenttia lähinnä vientimäärien nousun takia. Massasta 29 prosenttia toimitettiin Kiinaan. Elokuun ennakkotilaston mukaan metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi edelleen selvästi.

Suomen kauppatase oli heinäkuussa 2015 80 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tammi-heinäkuussa kauppataseen ylijäämää on kertynyt 500 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 heinäkuussa kauppatase oli 454 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-heinäkuun vaje oli tuolloin yli 1,5 miljardia euroa.

Lähteet:

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto kesäkuussa 2015

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto heinäkuussa 2015

HaminaKotka Satama Oy:n elokuun liikennetiedote 2015

Metsäteollisuuden tuotanto neljännesvuosittain Suomessa

Nuorten työttömyys kasvoi Kaakkois-Suomessa; seutukunnittaiset erot olivat suuret

Kausivaihtelut näkyvät nuorten työttömyysluvuissa – kesäkuukausina nuorten työttömyysluvut ovat korkeita. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli heinäkuun lopussa 3 587. Vuositasolla nuoria työttömiä oli 8 %  enemmän (koko maa + 10 %)

 

Muita huomiota:

  • Kouvolan seudulla nuorten työttömien määrä pieneni (- 2 %). Lappeenrannan seudulla kasvuvauhti oli +10 %, Imatran seudulla + 13 % ja Kotka-Haminan seudulla + 14 % edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna
  • Nuorten työttömien osuus (alle 25 – vuotiaasta) työvoimasta on koko maata korkeampi eli 26,3 %. Osuudet vaihtelivat Lappeenrannan seudun 22,8 ja Kotka-Haminan 31,7 prosentin välillä (koko maa 20,9 %)
  • virta yli 3 kuukauden työttömyyteen pienentyi Kouvolan seutukunnassa, mutta kasvoi muissa seutukunnissa
  • pelkän perusasteen varassa oli 24 % Kymenlaakson ja 20 % Etelä-Karjalan alle 25-vuotiaista työttömistä

Kaakkois-Suomi hyödyntää jo kaikki kotitalousjätteensä

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut eteläkarjalaisten kotitalouksien kuivajätettä energiahyötykäyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Kuivajätteiden energiahyötykäyttöä on lisätty vaiheittain siten, että vuonna 2013 energiana hyödynnettiin yli 40 prosenttia kotitalouksien kuivajätteistä ja vuonna 2014 jo yli 98 prosenttia. Vuonna 2015 energiahyötykäytössä tullaan pääsemään 100 prosenttiin, eli Kukkuroinmäen jätekeskuksen kaatopaikalle ei enää kotitalousjätettä sijoiteta lainkaan. Kotitalouksien kuivajätteet kuljetetaan jäteautojen kyydissä Kukkuroinmäen jätekeskuksen siirtokuormaushalliin, jossa ne lastataan rekkojen kyytiin. Jätteet kuljetetaan Riihimäelle Ekokemin jätevoimalaan, jossa ne hyödynnetään kaukolämmön- ja sähköntuotantoon. Laskennallisesti eteläkarjalaisten kotitalouksien noin 21 000 kuivajätetonnin sisältämällä energialla voidaan lämmittää yli 6000 omakotitaloa. Kotitalouksissa syntyvät biojätteet kompostoidaan Kekkilän kompostointilaitoksessa, joka sijaitsee myös jätekeskuksen alueella. Hyötyjätteet toimitetaan eteenpäin materiaalihyötykäyttöön tai hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa.

Kymenlaakson Jäte Oy ohjaa suurimman osan kymenlaaksolaisten asumisessa syntyvistä yhdyskuntajätteistä käsiteltäväksi tietyn jätemateriaalin käsittelyyn erikoistuneisiin käsittelylaitoksiin. Vaaralliset jätteet ja erilaiset hyötyjätteet ohjataan niiden käsittelyyn erikoistuneille yrityksille. Biojäte kuljetetaan biokaasulaitokseen, jossa siitä tuotetaan energiaa ja lannoitetta lähiseudun pelloille. Jäljelle jäävä loppuosa ajetaan jätevoimalaan Kotkan Energialle. Kymenlaakson Jäte Oy otti v. 2014 vastaan asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntynyttä loppujätettä 34 928 tonnia. Loppujätteestä ohjattiin energiahyödyntämiseen Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaan yhteensä 99,7 %.

Lähteet:

Etelä-Karjalan jätehuollon vuosikertomus 2014

Etelä-Karjalan kotitalouksien kuivajätettä ei enää lainkaan kaatopaikalle

Kymenlaakson Jäte Oy:n vuosikertomus 2014

Jätehuollon suuri käänne tapahtui jo – artikkeli kymenlaaksolaisesta ja suomalaisesta jätehuollosta

Työttömiä 6,5 % enemmän kuin vuosi sitten

 

Heinäkuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 23 453 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 6,5 % edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Määrällisesti kasvu merkitsee 1 438 henkilön lisäystä työttömyystilastoissa. Kasvu oli koko maata (8,9 %) vähäisempää. Työttömistä lomautettuja oli alle 6 % eli 1 367 henkilöä. Maakunnissa kasvuvauhti oli lähes yhtä suurta. Etelä-Karjalassa työttömiä oli 6,4 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Kymenlaakson 6,6 prosentin kasvuvauhti jäi selvästi valtakunnallisen keskiarvon alle.

 

  • Kaakkois-Suomessa oli heinäkuun lopussa noin 23 500 työtöntä – työttömiä oli kaikissa seutukunnissa enemmän kuin vuosi sitten
  • Nuorten työttömyys kasvoi; seutukunnittaiset erot olivat suuret
  • Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu
  • Avoimia työpaikkoja oli Kaakkois-Suomessa 16 % enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa
  • Aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui noin 7 200 kaakkoissuomalaista

Heinäkuun 2015 työllisyyskatsaus

Suomi osaamisen kasvu-uralle – ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle julkaistu

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa koulutuksen mitoittamisesta ja suuntaamisesta valtakunnallisesti. Koulutustarjontaa koskevia tavoitteita asetetaan valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jossa päätetään koulutuksen keskeisistä laadullisista, määrällisistä ja rakenteellisista linjoista eri koulutussektoreilla. Kehittämissuunnitelmasta annetun asetuksen mukaan suunnitelma sisältää mm. koulutuksen määrälliset kehittämistavoitteet.

Koulutustarjonta 2020 -työryhmän raportti esittää vaihtoehtoisia näkökulmia koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen kansantalouden kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämisen lähtökohdista pitkällä aikavälillä. Työryhmän raportti poikkeaa kuitenkin sisällöltään ja tavoitteeltaan aikaisemmista vastaavista siinä suhteessa, että raportin tavoitteena on aikaisempaa vahvemmin koulutustarjonnan strategisten tavoitteiden asettaminen ja koulutuksen liittäminen kiinteämmin osaksi elinkeinorakenteen ja työelämän kehittämistä. Raportissa on pyritty kuvaamaan tarkkojen ja yksityiskohtaisten opintoalakohtaisten määrällisten tavoitteiden sijaan yleisempiä koulutusala- ja -astekohtaisia koulutustarjonnan tutkintotavoitteita ja niihin vaikuttavia taustatekijöitä. Raportissa on viitattu määrällisen koulutustarjonnan ohella myös osaamisen ja oppimisympäristöjen kehittämishaasteisiin, joiden arvioidaan vaikuttavan tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseen.

Raportissa esitetään koulutustarjonnan tavoitteet tutkintotarpeina aloittajamäärien sijaan, koska tutkinnot kuvaavat työmarkkinoiden näkökulmasta paremmin tulevaa työvoiman tarjontaa kuin koulutuksen aloittajamäärät. Lisäksi nykyisessä koulutuksen ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmässä tarvitaan tietoa työelämän tarpeisiin perustuvista tutkintotavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tarvittavista aloittajamääristä. Aloittaneiden ja tutkintomäärien suhde on tärkeä seurantakohde koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Jatkossa on tarpeen arvioida erityisesti koulutuksen ala- ja astekohtaista läpäisyn kehitystä ja henkilöiden moninkertaista koulutusta, jotta yhä useampi koulutuksen aloittanut suorittaisi tutkinnon ja sijoittuisi koulutustaan vastaavaan tehtävään työmarkkinoilla.

Raportissa on arvioitu erilaisten selvitysten, tutkimusten ja kyselyjen pohjalta Suomen potentiaalisia kasvualoja työllisyyden ja arvonlisän kehityspotentiaalin näkökulmista (s. 53-54). Maakuntien liitot ovat arvioineet kasvualoiksi seuraavat (taulukoituna maakunnittain raportin sivulla 58, taulukko 5.):

  • Hyvinvointi
  • Sosiaali- ja terveysala, terveysteknologia
  • Bio- ja kiertotalous, metsäteollisuus, energiaklusteri
  • Kaupan, matkailun ja ravitsemisalan palveluklusteri
  • Rakennus- ja kiinteistöklusteri
  • Kone- ja laiteklusteri (ml. meriklusteri)
  • Liike-elämän palvelut (ml. teollisuuden palvelut)
  • Kulttuuri- ja media-ala
  • Koulutus ja tutkimus
  • Cleantech
  • Elintarvikeklusteri
  • Digitalous
  • Kuljetus- ja logistiikkaklusteri
  • Kaivosklusteri
  • ICT ja elektroniikkateollisuus
  • Automatisaatio ja robotiikka
  • Turvallisuuspalvelut
  • Veneklusteri
  • Vesi ja ilma

Maakuntien liittoja pyydettiin myös arvioimaan Koulutustarjonta 2020 -prosessin yhteydessä mitä koulutus- ja osaamistarpeita on alueiden kasvuyrityksillä. Ohessa on tiivistetysti maakuntien liittojen vastaukset kasvuyritysten osaamistarpeista jaoteltuna erityisosaamiseen ja yleisosaamiseen:

Erityisosaaminen:

  • Biotalous; johon sisältyy hallitusohjelman mukaisesti niin alkutuotannon resurssit kuin teollisen tuotannon synnyttämä prosessi- ja tekninen osaaminen (ravinto, biokemia, biomassa, geeniteknologia yms.)
  • Energiatehokkuuden merkitys; kiertotalouden mahdollisuudet ja energian käytön tehostaminen (vesi, jätehuolto, infrastruktuuri, vähähiilisyys yms.)
  • Hyvinvointipalveluiden teknologinen kehitys vaikuttaa osaltaan hyvinvointialan osaamisen toimintakenttään
  • Digitalisaatio teollisessa- ja palveluympäristössä; uuden teknologisen kehityksen hyödyntäminen
    tuotannon sekä palveluiden tuloksen parantamiseen (3D-mallennus, robotiikka, peli- ja ohjelmisto-osaaminen yms.)
  • Ympäristön sekä rakentamisen osaamisen kehittäminen; liikennesuunnittelun sekä kaupungistumisen yhdistäminen ympäristön ja hiilineutraalisuuden kautta asukasviihtyvyyteen johon yhdistyy hyvinvointipalveluiden muutoksen tuomat mahdollisuudet mm. terveysteknologian kautta, samalla korostuu lähiruokatuotannon merkitys taajamien läheisyydessä
  • Korkeanjalostusasteen teollisen tuotannon tarpeet; automatisaatio ja robotiikan kehittyminen lisää tarvetta toimintaympäristön parempaan ymmärtämiseen ja osaamisen soveltamiseen (langattomat tietoverkot, tuotannon tehokkuuden vaatimukset, sähkötekninen osaaminen yms.)
  • Perusteollisuuden tarpeet; metallurgian osaaminen sekä materiaalitekniikan ja nanoteknologian soveltaminen myös perusteollisuuden tarpeiden mukaiseksi vaatii osaamisen kehittämistä
  • Yleisesti esille nousevat teemat; digitalisaatio, robotiikka, vähähiilisyys ja biotalouden merkitys korostuvat erityisosaamisen osalta. Edellä mainitut osa-alueet liittyvät jatkossa vahvasti kaikkiin opetusaloihin riippumatta koulutustasosta tai maakunnallisesta alueesta.

Yleisosaaminen (liiketoiminta- ja toimintaympäristöosaaminen):

  • Johtamistaidon ja esimiestyöskentelyn osaaminen
  • Johtamisen osaamisen kehittämishaasteina mainitaan mm. muutosjohtaminen, yrittäjäosaaminen ja kasvuhakuisen yritysjohtamisen osaamiskapeikko
  • Kansainvälistymisen haasteet; liiketoimintaosaaminen, asiakasrajapinnan tunteminen, kulttuuriosaaminen, mainonnan ja markkinointitaidon osaaminen
  • Liiketoiminnan haasteet; liiketoiminta- ja toimintaympäristön ymmärtämisen haasteet, asiakaspalveluosaaminen sekä brändi-ajattelu eli tuotteistamisen osaamishaaste.

Kasvualojen lisäksi alueiden on luonnollisesti turvattava nykyisten vahvojen toimialojen uudistuminen, joka mahdollistaa työpaikkatarjonnan säilymisen. Koulutuksen järjestäjien jatkuva vuorovaikutus työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa mahdollistaa parhaat edellytykset vastata työvoimatarjonnan uudistumiskykyyn. Myös riittävä joustavuus ja monimuotoisuus koulutuksessa luo edellytykset sille, että työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamisen tarpeisiin kyetään vastaamaan.

Suomi osaamisen kasvu-uralle – Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle

 

Yhteinen näkemys kestävästä tulevaisuudesta resurssiviisaustiekartoilla

Forssa, Lappeenranta ja Turku laativat kevään 2015 aikana Sitran tuella resurssiviisaustiekartat, joissa linjataan pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Tiekartoista käy ilmi, mitä tavoite kestävästä kaupungista edellyttää alueilta – esimerkiksi energiantuotannon ja -kulutuksen sekä yhdyskuntarakenteen osalta. Samalla kaupungit sitoutuivat myös luomaan toimintatapoja, jotka säästävät luonnonvaroja, vähentävät päästöjä ja lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia.

Tiekarttatyö on osa resurssiviisaan kaupungin toimintamallia, joka on kehitetty Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteishankkeessa vuosina 2013–2015. Resurssiviisaaksi tähtäävän kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön sekä kuluttaa luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajat huomioiden viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Toimintamalli kokoaa kaupungin kaikki kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi, luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen ja tiekartan sinne pääsemiseksi.

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen – tavoitetila 2050

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Sitran kotisivulta

Kaakkois-Suomessa nuoria työttömiä noin 2600

Toukokuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli noin 2 600 alle 25-vuotiaista työtöntä työnhakijaa. Edellisvuoteen verratuna työttömiä oli 4 % enemmän. Kymenlaaksossa ikäryhmän työttömiä oli 3 % vähemmän kuin viime vuoden toukuussa, kun taas Etelä-Karjalassa määrä oli noususuuntainen (+ 15 %). Muita huomioita:

  • lasku kohdistuu pääasissa Kouvolaan, myös joissain pienissä Etelä-Karjalan kunnissa on vähemmän työttömiä kuin vuosi sitten
  • nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta on suurin Kotkassa ja pienin Miehikkälässä
  • suurin osa alle 25-vuotiaista työttömistä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneita
  • ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli  yli  viidennes
  • virta yli 3 kk:n työttömyyteen väheni Kymenlaaksossa

 

Nuorisotakuutilastoja Kaakkois-Suomesta

 

Kymenlaaksossa työttömyys kasvaa Etelä-Karjalaa hitaammin

Toukokuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 20 680 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 5,5 % edellisvuoden toukokuuhun verrattuna.  Kasvu oli koko maata (9 %) vähäisempää. Kymenlaaksossa työttömyyden kasvu oli Etelä-Karjalaa hieman pienempää. Kymenlaaksossa työttömiä oli 5 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Etelä-Karjalan kuuden prosentin kasvuvauhti jäi selvästi valtakunnallisen keskiarvon alle. Muita trendejä:

  • Kouvolan seutukunnassa työttömiä oli vähemmän kuin vuosi sitten
  • Kaakkoissuomalaisten nuorten työttömyys kasvoi hieman; Kouvolan seudulla myös alle 25-vuotiaita työttömien määrä väheni
  • Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu
  • Avoimia työpaikkoja oli Kaakkois-Suomessa selvästi enemmän kuin viime vuoden toukokuussa – kasvu painottui Kymenlaaksoon
  • Aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui noin 8 700 kaakkoissuomalaista

Toukokuun 2015 työllisyyskatsaus

Toimialakortit on päivitetty

Yhdeksältä toimialalta laaditut toimialakortit on päivitetty. Niistä löytyy tiiviisti yleisinfoa toimialasta, tulevaisuuden kehityspiirteistä, työllistymismahdollisuuksista ja osaamistarpeista.

Löydät ne yläpalkista, kohdasta ”toimialakortit”

Kaakkois-Suomen ennakointi

Kaakkois-Suomen visiot

Kymenlaakso 2030         

Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin- ja liiketoimintaympäristö Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ytimessä.

 Etelä-Karjala 2030

Etelä-Karjala vuonna 2030 – Suomen menestyvin maakunta

  • Maakunnan osaamis- ja innovaatiopotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti
  • Osaamiseltaan, elinkeinotoiminnaltaan ja sijainniltaan kilpailukykyinen maakunta
  • Puhtaan elinympäristön ja vihreän teknologian älykkäästi erikoistuva edelläkävijämaakunta
  • Positiivisina eteläkarjalaisina eteenpäin

Kaakkois-Suomi aavistelee tulevaisuuttaan

Kaakkois-Suomen ennakointiverkostossa kerätään ja analysoidaan alueen toimintaympäristön muutoksia, ajassa näkyviä trendejä, näköpiiriin nousevia heikoja signaaleja sekä tapahtumien taustalla vaikuttavia muutosvoimia. Tarkoitukseen voidaan hyödyntää esimerkiksi tilastoaineistoa ja muita julkaisuja.

Tätä Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston Aavistus.fi sivustoa voivat hyödyntää kaikki ennakoinnista kiinnostuneet. Sivuston hallinnoijana toimii Etelä-Karjalan liitto. Sisällöntuotanto on hajautettu verkoston toimijoille.

Kaakkois-Suomen ennakoinnissa keskitytään alueen kannalta olennaisen tiedon keräämiseen ja analysointiin. Sisällöt on ryhmitelty aihepiireittäin. Kunkin aihepiirin sivun (vihreät painikkeet) alle sijoittuvat aihepiirin tuoreimmat artikkelit, tilastot, selvitykset ja linkit.

Viimeisimmät artikkelit löytyvät oikopolkulinkeistä sivun oikeassa reunassa.

Arkistosta voi hakea artikkeleita kuukausittain.

Linkeille on oma vihreä painikkeensa sivun yläosassa, mutta osa linkeistä on sijoitettu kunkin aihesivun alle.

Myös alaosan Avainsanat -laatikosta pääsee aihepiiriä käsitteleviin artikkeleihin.

Palautetta ja ideoita sivuston kehittämiseksi voi lähettää oikeassa alakulmassa olevan palautelinkin kautta.