Get Adobe Flash player

Syksyn 2015 toimialojen katsaukset julkaistu

TEM Toimialapalvelu on julkaissut sivuillaan katsaukset elintarviketeollisuuden, kaivosalan, liike-elämän palvelujen, luonnontuotealan, matkailun, puutuoteteollisuuden sekä uusiutuvan energia-alan lähiajan näkymistä.

Suomen elintarvikesektorin markkinatilanne jatkuu vaikeana ja vaikuttaa alan liiketoiminnan kannattavuuteen. Siitä huolimatta elintarvikeyritykset hakevat kannattavaa kasvua. Kasvu kotimaassa on rajallista ja sen vuoksi vienti kiinnostaa alan teollisuutta yhtenä kasvumahdollisuutena. Tuotannon tehokkuutta ja uusiutumista on haettu tuotekehityksestä ja tuotantoinvestoinneista.

Kaivosalan tilanne on vaikea raaka-aineiden hintojen edelleen laskiessa. Kaivostuotannon ei odoteta kasvavan merkittävästi vuoteen 2020. Monilla suurillakin kaivosyhtiöillä on taloudelisesti tiukkaa. Kaivoksia, joissa on korkeat tuotantokustannukset, laitetaan ylläpitoon odot-tamaan raaka-aineiden hintojen nousua. Uusiin kaivoshankkeisiin investoidaan hyvin varovaisesti. Yhtiöt karsivat edelleen hankesalkkuja. Odotettavissa on omistusten uudelleenjärjestelyjä. Kaivosyhtiöt keskittyvät kustannussäästöihin.

Liike-elämän palveluiden suunta on ylöspäin tulevan vuoden aikana. Kansantaloutemme kannalta merkittävien alojen kuten ohjelmistoalan ja teknisen konsultoinnin, tuleva suunta ennakoi lisäksi laajemmin talouteen kasvua. Myös työvoimaa välittävien yritysten edessä ovat kasvavat markkinat.

Syksyn 2015 yritysbarometrin mukaan luonnontuotealan tulevaisuudennäkymät ovat varovaisen positiiviset. Uusia pienyrityksiä syntyy, ja jo toimivat yritykset hakevat aktiivisesti kasvua. Epävarma taloustilanne kuitenkin jarruttaa kehitystä: biotalouden mahdollisuuksiin uskotaan, mutta samalla kasvulle nähdään esteitä.

Kokonaismatkailijamäärät ovat pienessä laskussa, vaikka kotimaan matkailijoiden määrä kasvoikin. Venäläisten matkailu vähenee edelleen, mutta kiinalaisten ja keskieurooppalaisten matkailu on kasvussa. Koko matkailuklusteriin kuuluvien yritysten liikevaihto on kevään 2014 notkahduksen jälkeen lähtenyt lievään nousuun ja sen odotetaan edelleen jatkuvan maltillisena. Matkailuyritykset hyödyntävät markkinoinnissaan sähköisen liiketoiminnan eri välineitä voimakkaasti, erityisesti on korostunut sosiaalisen median hyödyntäminen. Myös majoitus-kapasiteetin lisäämiseen aiotaan investoida vähintään 550 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Biotalousajattelu avaa merkittäviä kehittämismahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle. Markkinatilanne sen sijaan on edelleen vaikea ja vain pientä valoa on näkyvissä ensi vuoden puolella.

Uusiutuvan energian osalta aurinkoenergian investoinnit ovat viriämässä nopeasti investointien hintatason laskiessa. Pääosa aurinkosähköhankkeista perustuu yritysten oman energian kulutuksen kattamiseen omalla sähköntuotannolla. Vuoden 2014 tavallista lämpimämpi sää sekä sähkön nettotuonnin lisääntyminen vähensivät fossiilisten polttoaineiden kulutuksen lisäksi puun energiakäyttöä. Muutokseen on vaikuttanut myös kokonaisenergiankulutuksen jo pitkään jatkunut laskusuuntaus.

Katsaukset ovat verkossa TEM Toimialapalvelun sivuilla osoitteessa:

http://www.temtoimialapalvelu.fi/toimialojen_nakymat/toimialojen_nakymat_-katsaukset_2015

 

 

 

 

Talouskehitys eri puolella Suomea jatkuu lähiajat edelleen alavireisenä

Talouden epävarmuus jatkuu edelleen, vaikka keväällä jo ajateltiin, että käänne parempaan on tapahtunut. Kotimarkkinoihin tukeutuvien kaupan ja yksityisten palvelujen näkymät ovat heikot, mikä huonontaa kokonaisnäkymää alueilla. Sen sijaan teollisuudessa on tietyillä alueilla vihdoin nähtävissä heikkoja myönteisiä merkkejä.

Alueelliset kehitysnäkymät -raportti tarkastelee alueellisia kehitysnäkymiä 67 seutukunnan alueella. Raportin mukaan vain 14 seutukunnan elinkeinoelämän tilanne on tällä hetkellä parempi kuin vuosi sitten. Tilanne on pysynyt ennallaan 33 seutukunnassa ja heikentynyt 20 seutukunnassa. Seuraavan puolen vuoden aikana elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan vain 14 seutukunnassa.

Työttömyys on edelleen kasvussa useimmilla alueilla, tosin aiempaa hitaammin. Työttömyyden pitkittyminen on yhä suurempi ongelma. Korkeasti koulutettujen, erityisesti vastavalmistuneiden työllistyminen on vaikeutunut. Lähimmän kuuden kuukauden kuluessa työttömyyden ennakoidaan vaikeutuvan 35 seutukunnassa ja helpottuvan vain viidessä seutukunnassa 67:stä.

 

Huomioita Kaakkois-Suomesta:

  • Uusia yrityksiä perustettiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna
  • Barometri- ja suhdanneodotukset varovaisia
  • Metsäteollisuuden näkymät ovat luottavaiset (biotalous, usko sellun maailmanmenekkiin ja uusiin käyttötarkoituksiin näkyy)
  • Kuljetus ja varastointialan näkymät vaisuja
  • Metalli viime aikoina piristynyt – tilauskannat edelleen lyhyet. Parhaiten pärjäävät yritykset, jotka valmistavat erikoistuneita tuotteita kansainvälisille markkinoille.
  • Rakennusalan suhdannenäkymät pysyneet heikkona etenkin Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa keskustarakentaminen piristää alaa
  • Kauppa ja palvelut eivät ole piristyneet
  • Ulkomaisten matkailijoiden määrät vähentyneet Kymenlaaksossa 23 % ja Etelä-Karjalassa 44 % alkuvuonna
  • Positiivista on, että suomalaisten matkailijoiden määrä on noussut etenkin Etelä-Karjalassa
  • Matkailun uusia tuotteita (esim. Rauhan hääbrändi) kehitellään koko ajan
  • Kymenlaakson suuriin investointeihin liittyy vielä epävarmuutta (esim. Kotkan Old Port, Iitin Kymiring)
  • Kaupan alan investointeja tehdään edelleen, mutta niitä myös jäädytetään parempaa taloustilannetta odotellessa
  • Alkutuotanto aikaisempaa heikommassa asemassa
  • ICT selkeä kysyntäpiikki Etelä-Karjalassa
  • Uusia avauksia mm. lääketuotannossa, 3D-tulostuksessa, laserhitsauksessa

Alueelliset kehitysnäkymät on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, jossa tiivistyy aluekehittäjien näkemykset seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Syksyn 2015 raportti ja videotallenne julkistamistilaisuudesta löytyvät verkosta  osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi

Alueelliset kehitysnäkymät syksy 2015 (pdf) (1.7 MB) (temtoimialapalvelu.fi)

Rakennusalan suhdannetilanne kohenemassa

Rakennusalan liikevaihto- ja palkkasummatietojen mukaan alkuvuosi on mennyt hyvin, erityisesti maa- ja vesirakentamisessa. Paranevan kehityksen riskinä on kuitenkin kansainvälisen talouden epävakauden mahdollinen lisääntyminen ja sen vaikutukset Suomen talouteen, arvioi valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU-ryhmä) 18. syyskuuta julkaisemassaan raportissa.

Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen kokonaismäärän pysyvän vielä tänä vuonna nollatasolla. Ennustehaarukka muutokseksi vuonna 2015 on -½…+½ %. Uudistalonrakentaminen on siirtymässä rakentamisen veturiksi korjaamisvauhdin hidastuessa. Raksun arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan 26 000 – 27 000 asunnon rakentaminen. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja (ml. takauslainoitetut asunnot) on noin 8 000. Kuluvana talvena työvoiman arvioidaan kasvavan jo hieman edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2016 rakentamisen kasvu on laaja-alaisempaa. Ryhmä arvioi rakentamisen kokonaistuotannon kasvun nousevan 2-4 prosenttiin. Vuoden 2016 asuntojen aloitusennuste on 27 000 – 28 000.

Lisätietoja:

Valtionvarainministeriö: Rakennusalan suhdannetilanne kohenemassa

Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvaa tasaisesti

Suomen metsäteollisuuden kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana 1,4 % ja toisen neljänneksen vastaavasti 0,4 %. Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana sellun tuotanto kasvoi edellisvuodesta 5,4 % ja kartongin tuotanto 5,2 %. Kaakkois-Suomen paperin- ja kartongintuotanto kasvoi vuonna 2014 4 %. Sellun tuotanto kasvoi vuonna 2014 2 %, kun taas mekaanisten massojen tuotanto laski 12 %.

HaminaKotka Satamassa vienti oli elokuussa plussalla 1,5 %. Sahatavaran vienti on kasvanut alkuvuonna edellisvuodesta peräti 20,7 % ja sellun vienti 7,1 %, kun taas paperin vienti laski 3,1 %. Raakapuun tuonti on vähentynyt vastaavana ajanjaksona 25,1 %.

Suomen metsäteollisuuden tuotteiden vienti parani kesäkuussa 2015 12 prosenttia. Paperia ja pahvia vietiin viisi prosenttia, sahatavaraa neljä prosenttia ja vaneria seitsemän prosenttia vuoden 2014 kesäkuuta enemmän. Paperimassan vienti kohosi peräti 62 prosenttia lähinnä vientimäärien nousun takia. Massasta 29 prosenttia toimitettiin Kiinaan. Elokuun ennakkotilaston mukaan metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi edelleen selvästi.

Suomen kauppatase oli heinäkuussa 2015 80 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tammi-heinäkuussa kauppataseen ylijäämää on kertynyt 500 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 heinäkuussa kauppatase oli 454 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-heinäkuun vaje oli tuolloin yli 1,5 miljardia euroa.

Lähteet:

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto kesäkuussa 2015

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto heinäkuussa 2015

HaminaKotka Satama Oy:n elokuun liikennetiedote 2015

Metsäteollisuuden tuotanto neljännesvuosittain Suomessa

Nuorten työttömyys kasvoi Kaakkois-Suomessa; seutukunnittaiset erot olivat suuret

Kausivaihtelut näkyvät nuorten työttömyysluvuissa – kesäkuukausina nuorten työttömyysluvut ovat korkeita. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli heinäkuun lopussa 3 587. Vuositasolla nuoria työttömiä oli 8 %  enemmän (koko maa + 10 %)

 

Muita huomiota:

  • Kouvolan seudulla nuorten työttömien määrä pieneni (- 2 %). Lappeenrannan seudulla kasvuvauhti oli +10 %, Imatran seudulla + 13 % ja Kotka-Haminan seudulla + 14 % edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna
  • Nuorten työttömien osuus (alle 25 – vuotiaasta) työvoimasta on koko maata korkeampi eli 26,3 %. Osuudet vaihtelivat Lappeenrannan seudun 22,8 ja Kotka-Haminan 31,7 prosentin välillä (koko maa 20,9 %)
  • virta yli 3 kuukauden työttömyyteen pienentyi Kouvolan seutukunnassa, mutta kasvoi muissa seutukunnissa
  • pelkän perusasteen varassa oli 24 % Kymenlaakson ja 20 % Etelä-Karjalan alle 25-vuotiaista työttömistä

Kaakkois-Suomi hyödyntää jo kaikki kotitalousjätteensä

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut eteläkarjalaisten kotitalouksien kuivajätettä energiahyötykäyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Kuivajätteiden energiahyötykäyttöä on lisätty vaiheittain siten, että vuonna 2013 energiana hyödynnettiin yli 40 prosenttia kotitalouksien kuivajätteistä ja vuonna 2014 jo yli 98 prosenttia. Vuonna 2015 energiahyötykäytössä tullaan pääsemään 100 prosenttiin, eli Kukkuroinmäen jätekeskuksen kaatopaikalle ei enää kotitalousjätettä sijoiteta lainkaan. Kotitalouksien kuivajätteet kuljetetaan jäteautojen kyydissä Kukkuroinmäen jätekeskuksen siirtokuormaushalliin, jossa ne lastataan rekkojen kyytiin. Jätteet kuljetetaan Riihimäelle Ekokemin jätevoimalaan, jossa ne hyödynnetään kaukolämmön- ja sähköntuotantoon. Laskennallisesti eteläkarjalaisten kotitalouksien noin 21 000 kuivajätetonnin sisältämällä energialla voidaan lämmittää yli 6000 omakotitaloa. Kotitalouksissa syntyvät biojätteet kompostoidaan Kekkilän kompostointilaitoksessa, joka sijaitsee myös jätekeskuksen alueella. Hyötyjätteet toimitetaan eteenpäin materiaalihyötykäyttöön tai hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa.

Kymenlaakson Jäte Oy ohjaa suurimman osan kymenlaaksolaisten asumisessa syntyvistä yhdyskuntajätteistä käsiteltäväksi tietyn jätemateriaalin käsittelyyn erikoistuneisiin käsittelylaitoksiin. Vaaralliset jätteet ja erilaiset hyötyjätteet ohjataan niiden käsittelyyn erikoistuneille yrityksille. Biojäte kuljetetaan biokaasulaitokseen, jossa siitä tuotetaan energiaa ja lannoitetta lähiseudun pelloille. Jäljelle jäävä loppuosa ajetaan jätevoimalaan Kotkan Energialle. Kymenlaakson Jäte Oy otti v. 2014 vastaan asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntynyttä loppujätettä 34 928 tonnia. Loppujätteestä ohjattiin energiahyödyntämiseen Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaan yhteensä 99,7 %.

Lähteet:

Etelä-Karjalan jätehuollon vuosikertomus 2014

Etelä-Karjalan kotitalouksien kuivajätettä ei enää lainkaan kaatopaikalle

Kymenlaakson Jäte Oy:n vuosikertomus 2014

Jätehuollon suuri käänne tapahtui jo – artikkeli kymenlaaksolaisesta ja suomalaisesta jätehuollosta

Työttömiä 6,5 % enemmän kuin vuosi sitten

 

Heinäkuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 23 453 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 6,5 % edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Määrällisesti kasvu merkitsee 1 438 henkilön lisäystä työttömyystilastoissa. Kasvu oli koko maata (8,9 %) vähäisempää. Työttömistä lomautettuja oli alle 6 % eli 1 367 henkilöä. Maakunnissa kasvuvauhti oli lähes yhtä suurta. Etelä-Karjalassa työttömiä oli 6,4 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Kymenlaakson 6,6 prosentin kasvuvauhti jäi selvästi valtakunnallisen keskiarvon alle.

 

  • Kaakkois-Suomessa oli heinäkuun lopussa noin 23 500 työtöntä – työttömiä oli kaikissa seutukunnissa enemmän kuin vuosi sitten
  • Nuorten työttömyys kasvoi; seutukunnittaiset erot olivat suuret
  • Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu
  • Avoimia työpaikkoja oli Kaakkois-Suomessa 16 % enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa
  • Aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui noin 7 200 kaakkoissuomalaista

Heinäkuun 2015 työllisyyskatsaus

Suomi osaamisen kasvu-uralle – ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle julkaistu

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa koulutuksen mitoittamisesta ja suuntaamisesta valtakunnallisesti. Koulutustarjontaa koskevia tavoitteita asetetaan valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jossa päätetään koulutuksen keskeisistä laadullisista, määrällisistä ja rakenteellisista linjoista eri koulutussektoreilla. Kehittämissuunnitelmasta annetun asetuksen mukaan suunnitelma sisältää mm. koulutuksen määrälliset kehittämistavoitteet.

Koulutustarjonta 2020 -työryhmän raportti esittää vaihtoehtoisia näkökulmia koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen kansantalouden kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämisen lähtökohdista pitkällä aikavälillä. Työryhmän raportti poikkeaa kuitenkin sisällöltään ja tavoitteeltaan aikaisemmista vastaavista siinä suhteessa, että raportin tavoitteena on aikaisempaa vahvemmin koulutustarjonnan strategisten tavoitteiden asettaminen ja koulutuksen liittäminen kiinteämmin osaksi elinkeinorakenteen ja työelämän kehittämistä. Raportissa on pyritty kuvaamaan tarkkojen ja yksityiskohtaisten opintoalakohtaisten määrällisten tavoitteiden sijaan yleisempiä koulutusala- ja -astekohtaisia koulutustarjonnan tutkintotavoitteita ja niihin vaikuttavia taustatekijöitä. Raportissa on viitattu määrällisen koulutustarjonnan ohella myös osaamisen ja oppimisympäristöjen kehittämishaasteisiin, joiden arvioidaan vaikuttavan tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseen.

Raportissa esitetään koulutustarjonnan tavoitteet tutkintotarpeina aloittajamäärien sijaan, koska tutkinnot kuvaavat työmarkkinoiden näkökulmasta paremmin tulevaa työvoiman tarjontaa kuin koulutuksen aloittajamäärät. Lisäksi nykyisessä koulutuksen ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmässä tarvitaan tietoa työelämän tarpeisiin perustuvista tutkintotavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tarvittavista aloittajamääristä. Aloittaneiden ja tutkintomäärien suhde on tärkeä seurantakohde koulutuksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Jatkossa on tarpeen arvioida erityisesti koulutuksen ala- ja astekohtaista läpäisyn kehitystä ja henkilöiden moninkertaista koulutusta, jotta yhä useampi koulutuksen aloittanut suorittaisi tutkinnon ja sijoittuisi koulutustaan vastaavaan tehtävään työmarkkinoilla.

Raportissa on arvioitu erilaisten selvitysten, tutkimusten ja kyselyjen pohjalta Suomen potentiaalisia kasvualoja työllisyyden ja arvonlisän kehityspotentiaalin näkökulmista (s. 53-54). Maakuntien liitot ovat arvioineet kasvualoiksi seuraavat (taulukoituna maakunnittain raportin sivulla 58, taulukko 5.):

  • Hyvinvointi
  • Sosiaali- ja terveysala, terveysteknologia
  • Bio- ja kiertotalous, metsäteollisuus, energiaklusteri
  • Kaupan, matkailun ja ravitsemisalan palveluklusteri
  • Rakennus- ja kiinteistöklusteri
  • Kone- ja laiteklusteri (ml. meriklusteri)
  • Liike-elämän palvelut (ml. teollisuuden palvelut)
  • Kulttuuri- ja media-ala
  • Koulutus ja tutkimus
  • Cleantech
  • Elintarvikeklusteri
  • Digitalous
  • Kuljetus- ja logistiikkaklusteri
  • Kaivosklusteri
  • ICT ja elektroniikkateollisuus
  • Automatisaatio ja robotiikka
  • Turvallisuuspalvelut
  • Veneklusteri
  • Vesi ja ilma

Maakuntien liittoja pyydettiin myös arvioimaan Koulutustarjonta 2020 -prosessin yhteydessä mitä koulutus- ja osaamistarpeita on alueiden kasvuyrityksillä. Ohessa on tiivistetysti maakuntien liittojen vastaukset kasvuyritysten osaamistarpeista jaoteltuna erityisosaamiseen ja yleisosaamiseen:

Erityisosaaminen:

  • Biotalous; johon sisältyy hallitusohjelman mukaisesti niin alkutuotannon resurssit kuin teollisen tuotannon synnyttämä prosessi- ja tekninen osaaminen (ravinto, biokemia, biomassa, geeniteknologia yms.)
  • Energiatehokkuuden merkitys; kiertotalouden mahdollisuudet ja energian käytön tehostaminen (vesi, jätehuolto, infrastruktuuri, vähähiilisyys yms.)
  • Hyvinvointipalveluiden teknologinen kehitys vaikuttaa osaltaan hyvinvointialan osaamisen toimintakenttään
  • Digitalisaatio teollisessa- ja palveluympäristössä; uuden teknologisen kehityksen hyödyntäminen
    tuotannon sekä palveluiden tuloksen parantamiseen (3D-mallennus, robotiikka, peli- ja ohjelmisto-osaaminen yms.)
  • Ympäristön sekä rakentamisen osaamisen kehittäminen; liikennesuunnittelun sekä kaupungistumisen yhdistäminen ympäristön ja hiilineutraalisuuden kautta asukasviihtyvyyteen johon yhdistyy hyvinvointipalveluiden muutoksen tuomat mahdollisuudet mm. terveysteknologian kautta, samalla korostuu lähiruokatuotannon merkitys taajamien läheisyydessä
  • Korkeanjalostusasteen teollisen tuotannon tarpeet; automatisaatio ja robotiikan kehittyminen lisää tarvetta toimintaympäristön parempaan ymmärtämiseen ja osaamisen soveltamiseen (langattomat tietoverkot, tuotannon tehokkuuden vaatimukset, sähkötekninen osaaminen yms.)
  • Perusteollisuuden tarpeet; metallurgian osaaminen sekä materiaalitekniikan ja nanoteknologian soveltaminen myös perusteollisuuden tarpeiden mukaiseksi vaatii osaamisen kehittämistä
  • Yleisesti esille nousevat teemat; digitalisaatio, robotiikka, vähähiilisyys ja biotalouden merkitys korostuvat erityisosaamisen osalta. Edellä mainitut osa-alueet liittyvät jatkossa vahvasti kaikkiin opetusaloihin riippumatta koulutustasosta tai maakunnallisesta alueesta.

Yleisosaaminen (liiketoiminta- ja toimintaympäristöosaaminen):

  • Johtamistaidon ja esimiestyöskentelyn osaaminen
  • Johtamisen osaamisen kehittämishaasteina mainitaan mm. muutosjohtaminen, yrittäjäosaaminen ja kasvuhakuisen yritysjohtamisen osaamiskapeikko
  • Kansainvälistymisen haasteet; liiketoimintaosaaminen, asiakasrajapinnan tunteminen, kulttuuriosaaminen, mainonnan ja markkinointitaidon osaaminen
  • Liiketoiminnan haasteet; liiketoiminta- ja toimintaympäristön ymmärtämisen haasteet, asiakaspalveluosaaminen sekä brändi-ajattelu eli tuotteistamisen osaamishaaste.

Kasvualojen lisäksi alueiden on luonnollisesti turvattava nykyisten vahvojen toimialojen uudistuminen, joka mahdollistaa työpaikkatarjonnan säilymisen. Koulutuksen järjestäjien jatkuva vuorovaikutus työelämän ja koulutuksen järjestäjien kanssa mahdollistaa parhaat edellytykset vastata työvoimatarjonnan uudistumiskykyyn. Myös riittävä joustavuus ja monimuotoisuus koulutuksessa luo edellytykset sille, että työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamisen tarpeisiin kyetään vastaamaan.

Suomi osaamisen kasvu-uralle – Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle

 

Yhteinen näkemys kestävästä tulevaisuudesta resurssiviisaustiekartoilla

Forssa, Lappeenranta ja Turku laativat kevään 2015 aikana Sitran tuella resurssiviisaustiekartat, joissa linjataan pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Tiekartoista käy ilmi, mitä tavoite kestävästä kaupungista edellyttää alueilta – esimerkiksi energiantuotannon ja -kulutuksen sekä yhdyskuntarakenteen osalta. Samalla kaupungit sitoutuivat myös luomaan toimintatapoja, jotka säästävät luonnonvaroja, vähentävät päästöjä ja lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia.

Tiekarttatyö on osa resurssiviisaan kaupungin toimintamallia, joka on kehitetty Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteishankkeessa vuosina 2013–2015. Resurssiviisaaksi tähtäävän kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön sekä kuluttaa luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajat huomioiden viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Toimintamalli kokoaa kaupungin kaikki kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi, luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen ja tiekartan sinne pääsemiseksi.

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen – tavoitetila 2050

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Sitran kotisivulta

Kaakkois-Suomessa nuoria työttömiä noin 2600

Toukokuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli noin 2 600 alle 25-vuotiaista työtöntä työnhakijaa. Edellisvuoteen verratuna työttömiä oli 4 % enemmän. Kymenlaaksossa ikäryhmän työttömiä oli 3 % vähemmän kuin viime vuoden toukuussa, kun taas Etelä-Karjalassa määrä oli noususuuntainen (+ 15 %). Muita huomioita:

  • lasku kohdistuu pääasissa Kouvolaan, myös joissain pienissä Etelä-Karjalan kunnissa on vähemmän työttömiä kuin vuosi sitten
  • nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta on suurin Kotkassa ja pienin Miehikkälässä
  • suurin osa alle 25-vuotiaista työttömistä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneita
  • ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli  yli  viidennes
  • virta yli 3 kk:n työttömyyteen väheni Kymenlaaksossa

 

Nuorisotakuutilastoja Kaakkois-Suomesta