Get Adobe Flash player

Mitä Suomi tekee puusta 2030?

MITÄ SUOMI TEKEE PUUSTA 2030. LUT:n projektityökurssilaisten teekkariryhmä Siiri Kasurinen, Olivia Kuronen, Hanna Lento ja Joakim Pelto selvitti KAS-ELYn metsäteollisuuden erikoistumisryhmän toimeksiannosta kurssityössään metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiä nykytietämyksen perusteella. Työssä vertailtiin kahta perusskenaariota KAJA 2030 (KAikki JAtkuu ennallaan) sekä MUHO 2030.

Reilun kymmenen vuoden päästä, vuonna 2030, voidaan realistisesti odottaa, että Suomen metsäteollisuudessa on tapahtunut paljon muutoksia. Pitkän aikavälin trendi on jo osoittanut, että perinteisen painopaperin tuotanto joutuu väistymään vähenevän kysynnän ja uusien innovaatioiden vallatessa alaa. Silti metsäteollisuuden perinteiset tuotteet, paperi ja etenkin
kartonki säilyttävät sijansa tuotannossa, ja tuotantomäärien oletetaan pysyvän melko vakioina. Sellun kysynnän maailmalla ennustetaan nousevan tasaisesti, etenkin Aasian maiden ansiosta, jossa elintaso nousee ja sellukuitua tarvitaan paperin ja pakkausten valmistamiseen.

Suomen metsäteollisuuden sellutehtailla on hyvä pohja lähteä edistämään uusien biotuotteiden tuotantoa, esimerkiksi mikro- ja nanosellua. Valmiit sellutuotantolaitokset ovat helposti modifioitavissa biotuotteita valmistaviksi, niiden valmiin infran ja organisaatioiden ansiosta. Uusia sellun sovellusalueita voi olla käytännössä rajattomasti ja tuotantomahdollisuuksia pitäisikin selvittää laaja-alaisesti. Uusien kuitutuotteiden lisäksi Suomen metsäteollisuudella olisi potentiaalia ligniinin ja raakamäntyöljyn jalostamiseen. Näissä tulevaisuuden haasteena onkin poistaa tietyt epäpuhtaudet ja löytää kannattavimmat käyttökohteet. Jos ei ihan vuoteen 2030 mennessä, niin aikaa myöten uskotaan myös puupohjaisen tekstiilikuidun lyövän läpi isossa mittakaavassa. Toisaalta biotuotteissa ja -polttoaineissa riittää vielä kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia, vaikka ne täyttäisivätkin kestävyyskriteerit. Toisekseen biomateriaalien riittävyys ja raakaaineen hinta muodostavat suuren merkityksen sille, onko jonkin tuotteen valmistaminen kannattavaa. Silti yleinen suunta on massa- ja paperiteollisuuden siirtyminen toisen sukupolven biotuotteisiin. Tätä muutosta voidaan pitää lähinnä positiivisena etenkin ilmaston kannalta, sillä ihmiskunta tarvitsee korvaavia tuotteita fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tilalle.

Loppuraportti
PowerPoint-esitys
Posteri

Kirjoita vastaus