Terveys- ja sosiaaliala, koulutus
Tälle sivulle kootaan terveys- ja sosiaalialaan sekä koulutukseen liittyviä aineistoja. Muiden kauppa- ja palvelualojen aineistot ovat toisella alasivulla.
Yksityisen sektorin rooli terveyspalveluissa kasvaa
Terveyspalveluyrityksistä ja -järjestöistä ei voida enää puhua pelkästään kuntien terveyspalvelutuotantoa täydentävinä toimijoina. Esimerkiksi terveyskeskuspalveluissa yksityisen palveluntuotannon osuus on yli 30 prosenttia. Hammashuollossa yksityisen palveluntuotannon osuus on jo suurempi kuin julkinen tuotanto. Nämä tiedot ilmenevät 8.12.2011 julkaistusta terveyspalveluiden toimialaraportista. Raportti on luettavissa osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi
Sosiaali- ja terveysalan kehitysnäkymät sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi
Sosiaali- ja terveysalan kehitysnäkymiä ennakoitiin ELY-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa 10.5.2011. Sote-toimialan nykyisiä kehityspiirteitä ovat mm. tuottavuuden etsintä, yksityissektorin kasvu, suurten yksiköiden yleistyminen ja tuotantomarkkinoiden eriarvoistuminen. Työvoiman rekrytointitarvetta ennakoitaessa on huomioitava työllisyyden nettomuutos ja alalta poistuma. Kaakkois-Suomessa poistumaksi v. 2008–2015 on arvioitu 605 hlöä ja v. 2016–2025 570 hlöä. Yhteenlasketuksi rekrytointitarpeeksi saadaan tulevina vuosina n. 700 hlöä vuodessa, kun se aiempina vuosina on ollut n. 730 hlöä.
Yhtenä teemana käsiteltiin kysymystä ”onko pula työntekijöistä vai ammattitaitoisesta henkilöstöstä”. Tehyn jäsenkyselyn tulokset kertovat, että työntekijät kokevat työnsä palkitsevana, mutta se ei riitä kattamaan työn kuormitustekijöitä. Henkilöstön toiveissa on palkkaus työn vaativuuden mukaan, riittävä henkilöstömitoitus ja sijaisten palkkaaminen. Työnantajan näkökulmasta tulevaisuuden työntekijältä puolestaan odotetaan eettisesti suurta vastuullisuutta, korkeaa työmoraalia, tarmoa asioiden tekemiseen ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista.
Kesäkuussa on päättymässä valtakunnallinen SOTE-ennakointi -hanke, jossa on määritelty alan tulevaisuuden visio, muutossuunnat ja haasteet. Alan koulutusta ja yrittäjyyttä edistävät alueella yhteistyössä mm. oppilaitokset, SOCOM ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan yksityisten terveydenhuoltoyritysten lupahakemukset ovat lisääntyneet koko 2000-luvun.
Tilaisuuden puheenvuoroihin voi tutustua tarkemmin ELY-keskuksen sivulta.
Osaava lähihoitaja 2020
Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen strategiatyössä on osaamistarpeiden ennakoinnilla tuotettu tietoa lähihoitajan tulevaisuuden osaamistarpeista.
Lähihoitajan perustehtävänä säilyy asiakkaan tai potilaan päivittäisissä toiminnoissa tukeminen, mutta tulevaisuuden työn lähtökohtana on voimakkaasti asiakkaan tai potilaan tarpeiden arviointiin perustuva suunnitelmallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tulevaisuuden osaamistarpeissa painottuu laaja-alaisuus. Erikoistuneemman osaamisen tarpeet määräytyvät asiakas- ja toimintaympäristökohtaisesti. Osaamistarpeiden osa-alueita ovat ammatillinen kasvu ja oppiminen, ammattieettinen osaaminen, ammatillinen vuorovaikutus ja kestävää kehitystä edistävä hoito-, huolenpito- ja kasvatustyö. Raportin sisältämiä osaamistarpeiden kuvauksia oppilaitokset voivat käyttää omien opetussuunnitelmiensa kehittämisessä.
Palvelualoilla ennakoidaan tulevia ruuhkavuosia
SOTE-ennakointi valtakunnallinen ESR-hanke, jossa ennakoidaan sosiaali- ja terveysalan sekä pienten lasten päivähoidon tulevaisuuden muutoksia, niiden vaikutuksia palvelurakenteisiin ja -prosesseihin sekä henkilöstön työnjakoon, tehtäviin ja osaamisvaatimuksiin. Hanketta toteuttaa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Näiden muutosten pohjalta ennakoidaan em. alojen ammatillisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa opetussuunnitelmien ja -sisältöjen kehittämistarpeita.
Alan tulevaisuuden megatrendit liittyvät asiakaslähtöisyyden korostumiseen palvelurakenteen ja prosessien uudistamisessa, terveyskeskustyön uudistamiseen erikoissairaanhoidon palveluja sinne lisäämällä ja lääkäri-hoitaja-pari-/tiimityöskentelyä sekä hoitajavastaanottoja lisäämällä. Tehtävänsiirtoja toteutetaan lääkäreiltä hoitajille. Palvelurakennetta suunnataan nyt voimakkaammin ennaltaehkäisevään ja varhaisen puuttumisen suuntaan sekä moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa ylitetään entisiä tulosalueiden, organisaatioiden ja sektoreiden rajoja tavoitteena palvelun laadun paraneminen samalla kun kustannustehokkuus lisääntyy.




