Teknologiateollisuuden kehitysnäkymät Kaakkois-Suomessa    

Teknologiateollisuuden kehitysnäkymät sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi olivat toimialojen ennakointien sarjan aiheena ELY-keskuksella 23.4. Puheenvuoroissa käsiteltiin seuraavanlaisia aiheita:
- Teollinen perinne ja ulkomaankauppa näkyvät vahvana koko Kaakkois-Suomessa. Teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on 60 %.
- Tapahtuuko metalliteollisuudessa keskittymiskehitystä: esim. suuret kansainväliset konsernit saattavat ostaa markkinoilta muita toimijoita?
- Suomalaisten yhtiöiden ulkomaiset toiminnot kasvavat. Suomalaisissa tytäryhtiöissä työskentelee ulkomailla n. 0,5 miljoonaa henkilöä, joista suuri osa on teollisuuden palveluksessa.
- Työmarkkinoiden rekrytoinnissa on uusi tilanne, kun eläkkeelle poistuma on suurempaa kuin takavuosina: se antaa mahdollisuuden miettiä henkilöstön määrää ja työtehtäviä aiempaa laajemmin. Henkilöstö voi tässä tilanteessa pienentyä, mikä tuotannon ehkä pysyessä ennallaan tai kasvaessa asettaa painetta miettiä töiden järjestelyä ja työviihtyvyyttä teknologiakehityksen ohella
- Poistumia tarkasteltaessa vuoteen 2025 asti ala ei kummassakaan maakunnassa ole eniten työntekijöitään menettävien toimialojen joukossa. Työntekijät ovat keskimäärin nuorempia kuin useilla muilla aloilla.
- VATT näkee tilapäisen kasvun työllisyydessä lähivuosina, mutta laskua sen jälkeen; ETLA ei ennusta lähivuosien kasvua. ETLA:n arvion perusteella koulutusta pitäisi lisätä vain vähän lähivuosina.
- Foredatan ennusteen mukaan koulutus riittää täyttämään uudet työpaikat ja poistuman myötä syntyvät työpaikat Kaakkois-Suomessa vuoteen 2020. Muilla aloilla syntyy sen mukaan työllisistä hieman ylitarjontaa, paitsi Kymenlaaksossa koneiden ja laitteiden valmistuksessa tarjontaa on liian vähän.
- Tilaajat vaativat yrityksiltä virallisia järjestelmiä (ISO 9001, ISO 14001, ISO 18001, ISO 3834-2, AD2000, PED 97/23/EY, ym.)
- Yritykset miettivät, rekrytoidako vai ottaako vuokratyövoimaa. Myös kone- ja laitehankinnoille on tarvetta.
- CE-merkintä tulee pakolliseksi rakennustuotteissa 1.7.2013 EU:n jäsenmaissa. Asetus edellyttää teräsrakenteiden CE-merkintää, jos rakenteelle on olemassa harmonisoitu EN-standardi, jonka siirtymäaika on ummessa (EN 1090 1.7.2014). Merkintä on tehtävä, mikäli tuote on myynnissä Suomessa tai muualla EU:ssa. Ilman CE-merkintää tuote ei voi määräajan jälkeen olla markkinoilla.
- Suurelle osalle yrityksistä CE-sertifiointi on haaste. LUT aloittaa syksyllä pilottihankkeen 30 yrityksen kanssa.
- Kaakkois-Suomessa alan erityispiirteitä on vähäinen suunnittelijakoulutus, pieni sertifioitujen toimintajärjestelmien määrä, omien tuotteiden pieni määrä yrityksissä, vähäinen investointihalukkuus (hitsaus)laitteisiin, automatisointi, mekanisointi, yritysten välisen yhteistyön vähäisyys sekä yritysten huono sitoutuminen koulutus- ja kehittämishankkeisiin
- Yhteistyötarvetta on yrityksillä, oppilaitoksilla ja projekteilla.

Päivän puheenvuorot ovat luettavissa ELY-keskuksen sivuilla.