Kulttuurialan kehitysnäkymät sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi

Kulttuurialan kehitysnäkymiä tarkasteltiin 27.4. ELY-keskuksella Kouvolassa. Tällä hetkellä alueellinen taidehallinto on muutoksessa. Kulttuuriala on myös kunnissa hallinnon muuttuessa helposti karsittavien alojen joukossa. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan välille tulisi saada luontevaa yhteistyötä esim. esiintyjien vaihdon kautta. Myös Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon kanssa olisi edellytykset yhteistyöhön. Kaakkois-Suomi eli vanha Suomi on ainutlaatuinen paikka historiallisesti, joka tulisi tuotteistaa paremmin. Esim. pop-up -gallerioista olisi mahdollisuudet myydä venäläisille matkailijoille taidetta pysähdyspaikoissa. Opiskelijoiden ja kulttuurituottajien yhteistyö eri muodoissa on tärkeää.

Viestinnän koulutus on lakkaamassa Kouvolasta, vaikka 90 % valmistuneista työllistyy ensimmäisen vuoden aikana valmistumisestaan. KYAMK on panostanut kulttuurialan koulutuksen kehittämiseen mm. teollisen muotoilun, peliteollisuuden ja ensi syksynä aloittavan esiintymisasusuunnittelun kautta. LCCE-malli on oppimisen ekosysteemi, joka perustuu työelämäläheiseen ja aidoissa toimintakäytänteissä oppimiseen. Kouvolassa on Suomen kolmanneksi suurin kulttuurialan koulutuksen keskittymä Suomessa.

Suurena haasteena on, miten saada koulutetut nuoret ja aikuiset yrittämään Kaakkois-Suomessa. Yrittäjyyskasvatuksen ytimenä tulisi olla kouluttaa nuoret uskaltamaan yrittää. Luovuuden edistäminen ei tulisi olla vain taideaineisiin liittyvää, vaan kaiken koulutuksen lähtökohta. Kilpailukykyisyyttä tavoitellessa on mahdollisuutena tehdä asioita halvemmalla kuin muut, paremmin kuin muut tai eri lailla kuin muut. Olisikin tavoiteltava uutta etsivää ja virheitä pelkäämätöntä yhteisöä.

Kulttuuriyrittäjän näkökulmasta yrittäjän tarvitsemia ominaisuuksia ovat mm. avoimuus, joustavuus, ketteryys, ennakkoluulottomuus, organisointikyky, sosiaaliset taidot, ideointikyky, sitkeys, ennakointikyky ja epävarmuuden sietokyky. Elinikäinen oppiminen on tärkeää. Kulttuurialan yrittäjän on oltava valmis olemaan osa porukkaa, jonka kanssa tekee töitä, osallistumaan myös talkoisiin jne.

Päivän puheenvuoroihin voi tutustua ELY-keskuksen sivuilla. 

Logistiikan kehitysnäkymät sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi

Logistiikan toimialan kehitysnäkymiin paneuduttiin 20.4 ELY-keskuksella Kouvolassa. Tilaisuuden puheenvuoroissa ja keskusteluissa käsiteltiin mm. seuraavia aiheita.

- Koulutuksen merkitys alalla kasvaa. Uusia kuorma-autonkuljettajia koskee EU:n direktiivin mukainen perustason ammattipätevyysvaatimus ja kaikkia C-luokan ajo-oikeuden haltijoita jatkokoulutusvaatimus. Jatkokoulutus on oltava suoritettuna syyskuuhun 2014 mennessä. Keskeisinä teemoina koulutuksessa ovat turvallisuus, ympäristö ja kuljettajan hyvinvointi.

- Puolustusvoimat ja SKAL ovat yhteistyössä niin, että puolustusvoimien kuljettajakoulutus antaa pätevyyden toimia kuljettajan tehtävissä varusmiespalveluksen jälkeen. Työnantajan näkökulmasta henkilöllä, joka on ennen varusmiespalvelusta suorittanut kuljetusalan koulutuksen ja saa sen lisäksi puolustusvoimissa, on hyvät edellytykset alalle.

- Työvoima-, polttoaine- ja pääomakustannukset ovat alalla suuria kustannustekijöitä, jotka ovat nousseet viime vuosina.

- Kymenlaaksoa on totuttu pitämään logistiikkamaakuntana. Mikäli näin halutaan edelleen, sen eteen on tehtävä töitä. Mitä kaikkea tulisi sisältyä logistiikkaan – se nähdään usein hyvin operatiivisesti.

- Logistiikan koulutuksen vetovoimaisuus vaihtelee alueellamme. KYAMK:iin on ollut hakijoita; ammatillisessa koulutuksessa on jossakin vaikea saada kokoon innostunutta ryhmää.

- Koulutuksessa haasteita asettavat tarve opettajan moniosaajuudelle, uudenlaiset asiakkaat sekä kasvavat vaatimukset mm. valmistumisajoissa, yritysyhteistyössä ja kansainvälisyydessä.

- Kuljettajan käytännön työssä tarvittavia taitoja, jotka kannattaisi huomioida koulutussisällöissä, ovat mm. asiapapereiden käsittely ja erilaisten käytäntöjen hallitseminen (satamaturvallisuus, tullaus, TIR-Carnet). Kuljettajan työ on myös asiakaspalvelutyötä, minkä vuoksi asiakaspalveluasenne on tärkeä. Yleinen muutosvalmiuteen oppiminen kasvattaa merkitystään.

- Oppilaitos-yritysyhteistyössä on monia mahdollisuuksia, jotka avaavat opiskelijalle tärkeän näköalan työelämään mm. yritykselle tehtävien projektien, selvitysten ja kiireavun kautta. Mm. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu kehittää logistiikan koulutusta yritys- ja kansainvälisessä ympäristössä.

Tilaisuuden puheenvuoroihin voi tutustua ELY-keskuksen sivuilla.

Kaupan alan kehitysnäkymät sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi 

Kaupan toimialanäkymiä tarkasteltiin ELY-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa vuoden 2011 lopulla. ETLA:n ennusteen mukaan kaupan työllisten määrä on Etelä-Karjalassa kasvussa vuoteen 2015 asti. Nykytilanteeseen verrattuna myös Kymenlaaksossa määrä on hieman kasvava. Työlliset ovat alalla keskimäärin nuorempia kuin muilla aloilla. Venäjän ostosmatkailu antaa Kaakkois-Suomelle merkittävän ominaispiirteen, erityisesti Etelä-Karjalassa. Tulevaisuudessa ostosmatkailun volyymiin voi vaikuttaa se, miten Pietarin alueen kauppa kehittyy. Maailmantalous heijastuu vahvasti alueen tuotantoon sekä ostovoimaan. Suuntaus on, että alalla haetaan mittakaavaetuja suurista yksiköistä.

Suurin osa kaupan alan yritysten rekrytointitarpeesta kohdistuu ammatillisiin perustutkintoihin ja siellä nimenomaan liiketalouteen. Myös tekniikan ja liikenteen, logistiikan ja marata-aloilta rekrytoidaan. Vähittäiskaupan osaamistarpeita ovat mm. asiakaspalvelu, vahva myynti- ja tuoteosaaminen, kielitaito (englanti, venäjä, ruotsi) ja kulttuurituntemus, kaupan riskienhallinta ja turvallisuus, tietotekniikka, toimintaympäristön tuntemus, arvoketjuajattelu sekä moniosaaminen.

Erikoiskaupassa korostuu toimialaspesifisyys, jota esitellään Kaupantekijät 2015 –julkaisussa. Yrittäjän puheenvuorossa tuotiin esille erikoiskauppojen tahdin tiivistyminen, kun pyritään yhä enemmän taloudellisuuteen ja tehokkuuteen. Asiakkaalla on mahdollisuus syventää tietojaan tuotteesta ennen hankintaa eri kanavien kautta, mutta liikkeessä saatu hyvä palvelu auttaa erottautumaan kilpailijoista. Sosiaalisen kanssakäymisen hallinta – kohtaaminen, tarvekartoitus ja tarpeiden huomioiminen, tarjonta, kaupan päätös – on välttämätöntä asiakastilanteessa.

Tutustu tilaisuuden puheenvuoroihin kokonaisuudessaan ELY-keskuksen sivuilla.

Etelä-Karjalan Tax-free myynnin kasvu jatkuu vahvana

Kaupan ja sen palvelujen työllistävä vaikutus Etelä-Karjalassa on korostunut matkailuelinkeinon vetoimussa. Tax-Free myynnin luvut vuonna 2011 ovat jatkuvasti kasvaneet edellisestä vuodesta. Lappeenrannan osuus Suomen Tax-free myynnistä on yksin yli kolmanneksen. Koko Etelä-Karjalan osuus on lähes puolet Tax-free myynnistä kuluvana vuonna. Esitys on osa TAK Oy:n 3.12. 2011 pidetyn Venäjä-seminaarin aineistoa.

Palveluja liike-elämälle ja kotitalouksille tuottavien yritysten liikevaihdon kasvu taittui Kymenlaaksossa

Kymenlaakson toimialakatsauksen mukaan (2/2011) liike-elämän ja kotitalouksien palveluja tuottavien yritysten liikevaihto on Kymenlaaksossa noin 570 milj. € ja henkilöstömäärä 8 800. Kymenlaaksossa alan yritysten henkilöstöstä 31 % toimii kiinteistöpalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa ja suunnilleen saman verran kotitalouksien palveluissa (taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelutoiminta). Konsultointipalveluiden (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta) osuus on 22 %. Informaatio- ja viestintäalan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuudet ovat 8 %. Lisää aiheesta.

 Palvelualoilla ennakoidaan tulevia ruuhkavuosia

SOTE-ennakointi   valtakunnallinen ESR-hanke, jossa ennakoidaan sosiaali- ja terveysalan sekä pienten lasten päivähoidon tulevaisuuden muutoksia, niiden vaikutuksia palvelurakenteisiin ja -prosesseihin sekä henkilöstön työnjakoon, tehtäviin ja osaamisvaatimuksiin. Hanketta toteuttaa Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Näiden muutosten pohjalta ennakoidaan em. alojen ammatillisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa opetussuunnitelmien ja -sisältöjen kehittämistarpeita.

Alan tulevaisuuden megatrendit liittyvät asiakaslähtöisyyden korostumiseen palvelurakenteen ja prosessien uudistamisessa, terveyskeskustyön uudistamiseen erikoissairaanhoidon palveluja sinne lisäämällä ja lääkäri-hoitaja-pari-/tiimityöskentelyä sekä hoitajavastaanottoja lisäämällä. Tehtävänsiirtoja toteutetaan lääkäreiltä hoitajille. Palvelurakennetta suunnataan nyt voimakkaammin ennaltaehkäisevään ja varhaisen puuttumisen suuntaan sekä moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa ylitetään entisiä tulosalueiden, organisaatioiden ja sektoreiden rajoja tavoitteena palvelun laadun paraneminen samalla kun kustannustehokkuus lisääntyy.

Turvallisuusalan kehitysnäkymät sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi

Turvallisuusalan kehitysnäkymiä tuotiin esille ELY-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa. Tällä hetkellä Suomessa työskentelee koko turvallisuusalalla yli 40 000 henkilöä ja yksityisellä noin 15 000. Ala on kasvanut nopeasti viime vuosina ja työllisyystilanne on hyvä.

Kasvua odotetaan myynnin ja markkinoinnin lisäämisestä, uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä sekä viennistä. Nähtävissä on turvallisuuspalveluiden monipuolistuminen ja laajeneminen erikoistumisen, kokonaisratkaisujen ja yhden luukun palvelumallien kautta. Vartiointipalveluiden piiriin ovat tulleet nykyisin yksityiskodit ja arvokuljetustoiminta on eräs kasvavista alueista.

Toisaalta alan kehitystä hidastaa kovasta hintakilpailusta johtuva korkea laskutettavuusaste, mikä heikentää yritysten mahdollisuuksia panostaa toimintansa kehittämiseen. Julkinen koulutustarjonta ei myöskään aina vastaa yritysten todellisia tarpeita. Turvallisuusalan tilastollinen tietopohja on heikko. Taantuma hidastaa myös turvallisuusalan kasvua.

Tulevaisuuden osaamisessa korostuvat palvelualan ammattitaito sekä asiakaspalvelutaidot. Työstä 90 % todettiin olevan asiakaspalvelua. Realistista käsitystä vartijan työstä tulisikin painottaa, sillä esim. voimankäyttötilanteet eivät ole toivottavia. Myös kielitaitovaatimukset, toimiminen monikulttuurisessa yhteisössä sekä kansainvälistyminen tulevat lisääntymään. Turvatekniikan ja – järjestelmien käyttö lisääntyy entisestään. Uusina koulutustarpeita mainittiin esimerkiksi

• viranomaisten avustaminen / viranomaistehtävien yksityistäminen? (mm. pysäköinninvalvonta)  
• uudet palvelutarpeet ikääntyville
• uuden teknologian tehokkaampi hyödyntäminen
• työperäinen maahanmuutto ja turvallisuusala
• viranomaistehtävistä poistuvan osaamisen ja työpanoksen hyödyntäminen

Uusia ammatteja voisivat olla esimerkiksi turvallisuusauditoija, turvallisuusjärjestelmien / palvelutason arvioija, yksityinen palotarkastaja, paloilmoitinlaitteiden tarkastaja tai turvasuojaaja.

Alalla tulee olemaan alueellisesti vaihteleva, mutta pysyvä työvoimapula. Haasteita tuo erityisesti työvoiman ikärakennemuutos. Alan kilpailukykyä ja kiinnostavuutta olisikin lisättävä työvoiman saannin turvaamiseksi esimerkiksi tehtävien monipuolistamisen ja sisällön kautta. Tilannetta auttaisi joustavuus saada koulutuksia nopeastikin ja pienillekin ryhmille.

Nykyinen turvallisuusalan koulutus ei anna tarpeeksi työkaluja asiakaspalveluun. Neljän kuukauden vartijakortin koulutuksessa ensiaputaitojen ja hätätilanteessa toimimisen valmiuksia ei sisälly tarpeeksi opetukseen. Myös voimakäyttökoulutus on lakisääteisen peruskoulutuksen ensimmäisessä osassa hyvin lyhyt.

Tilaisuuden puheenvuorot ovat luettavissa ELY-keskuksen sivuilla.