Get Adobe Flash player

Ympäristö – tausta-aineistoja

YMPÄRISTÖN TILA

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella on kolme strategista painopistettä. Yksi niistä on elinkeinoelämän monipuolistaminen ja rakennemuutoksen hallinta. Ympäristön tila-raportti kertoo osaltaan siitä, miten tätä tavoitetta kohti on Kaakkois-Suomessa kurkotettu. Metsäteollisuuden muutokset taantumassa näkyvät voimakkaasti kaikissa ympäristön tilan indikaattoreissa. Metsäteollisuuden ympäristöstrategialla yritetään uudet suunnitelmat ennakoida, niin että yllätyksiä ei tule myöskään ympäristönäkökulmassa. Taantuma näkyy kaikilla ympäristön tilan osa-alueilla. Erilaisissa päästökäyrissä taantumalla on ollut selkeästi positiivinen vaikutus, vaikkakin tehtaiden alasajot muuten lamaannuttavatkin alueen taloutta.

Toinen ELY-keskuksen strategisista tavoitteista on sijaintiedun hyödyntäminen. Se näkyy ympäristössä ja sen tilassa, esimerkiksi maakuntakaavoituksen kautta. Kauppojen suuryksiköille varataan alueita maakunta- ja muissa kaavoissa. Ympäristön tilan kannalta näissä varauksissa tulee huomioida pohjaveden- ja luonnonsuojelu ja myös erilaiset melu- ja muut ympäristövaikutukset, kuten maankäyttö- ja rakennuslaki vaativat.

Kolmas strateginen tavoite on vesien tilan parantaminen. Uusimman ekologisen luokituksen mukaan vesien tila on hyvä monilla Kaakkois-Suomen vesialueilla, mutta tehtävää riittää sekä siinä että sekä pinta- että pohjavesien tila saadaan jatkossakin pysymään hyvänä ja joitakin kipupisteitäkin vielä on.

Ympäristön tila Kaakkois-Suomessa 2013
Ympäristön tila Kaakkois-Suomessa 2008

VESISTÖT

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ihmistoiminnasta aiheutuvia vesien laatuongelmia aiheuttaa erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta johtuva hajakuormitus. Teollisuuden ja taajamien jätevesien aiheuttama pistekuormitus on nykyisellään lähinnä alueellinen tai paikallinen ongelma. Virtavesien ekologista tilaa ovat heikentäneet vesistöjen rakentaminen, kalojen vaellusesteet ja säännöstely. Rannikkoalueella suuren riskin muodostavat lisäksi lisääntyvät kemikaalien ja öljytuotteiden kuljetukset ja näistä aiheutuva onnettomuusvaara. Riskejä pohjavesien hyvälle laadulle aiheuttaa moninainen kuormittava toiminta, kuten pilaantuneet maa-alueet, maa-aineksen otto, polttoaineiden ja kemikaalien varastointi, liikenne sekä maatalous. Vuoksen vesienhoitoalueella maanviljelyn ja karjatalouden ongelmat ilmenevät selkeimmin alueilla, joilla maaperä on suotuisaa intensiiviselle maatalouden harjoittamiselle. Metsätalouden osalta ongelmia esiintyy etenkin runsaasti ojitetuilla turveperäisillä mailla. Pohjavesiä kuormittava toiminta, kuten pilaantuneet maa-alueet, maa-aineksen otto, asutus, teollinen toiminta, polttoaineiden ja kemikaalien varastointi, liikenne ja kuljetukset sekä maatalouden, haja-asutuksen ja hulevesien hajakuormitus ovat riskejä pohjavesien hyvälle laadulle. Teollisuuden ja taajamien jätevesien puhdistukseen on panostettu 1970-luvun jälkeen voimakkaasti eikä pistekuormitus pintavesiin ole nykyisellään erityisen suuri vesiensuojelullinen ongelma. Paikallisis kuormitusvaikutuksia aiheuttavat turvetuotanto, kalankasvatus ja kaivosteollisuus.

Pintavesien ekologinen tila Kaakkois-Suomessa.

Kartta pintavesien ekologisesta tilasta vuonna 2007
Kartta pintavesien ekologisesta tavoitetilasta vuonna 2027?

Vesienhoitosuunnitelmat, merenhoitosuunnitelma ja tulvariskien hallintasuunnitelmat kartalla.

Etelä-Karjalan vedenlaatutietoa (Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry)

Kymijoen vedenlaatu (Kymijoen vesi ja ympäristö ry)

Merialueen vedenlaatu (Kymijoen vesi ja ympäristö ry)

ILMANLAATU

Kaakkois-Suomen ilmanlaatu on parantunut viimeisten 20 vuoden aikana. Ongelmana ovat jokakeväiset katupölyajanjaksot sekä ajoittain edelleenkin hajukaasupäästöt, jotka ajoittain heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin.

Kaakkois-Suomen reaaliaikainen ilmanlaatutieto

Etelä-Karjalan ilmanlaatu (Imatran seudun ympäristötoimi)

Etelä-Kymenlaakson ilmanlaatu (Kotkan kaupunki)
Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaatu (Kouvolan kaupunki)

MAAPERÄ

Maaperän tilan tietojärjestelmässä on tietoja alueista, joiden maaperään on voinut päästä haitallisia aineita, joiden tilaa ei ole selvitetty tai jotka ovat jo puhdistettu. Kaakkois-Suomessa tällaisia maa-alueita on noin 1 700 kpl ja koko maassa noin 20 000. Kaakkois-Suomen alueelle sijoittuu Salpausselän raunamuodostelmat, joiden yhteydessä on laajoja 1. luokan vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita. Tietojärjestelmässä olevista kohteista 22 % sijoittuu 1. luokan pohjavesialueille. Noin 40 % pohjavesialueilla sijaitsevista kohteista liittyy polttonesteiden jakelu- tai varastointitoimintaan. Tietojärjestelmässä olevista kohteista noin 50 %:ssa toiminta on lopetettu.

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuspäätökset Kaakkois-Suomessa

Pohjavesien tila

Maaperälle riskiä aiheuttavia kohteita Kaakkois-Suomessa?.

MELU

Kouvolan kaupunki on teettänyt meluselvityksen, joka sisältää laskennallisen arvion tie- ja raideliikenteen sekä erilliskohteiden (teollisuusalueet, ratapiha-alueet, moottoriurheiluradat sekä ampumaradat) aiheuttamista ympäristömelutasoista.

Kouvolan kaupungin meluselvitys ja meluntorjuntasuunnitelmat

YMPÄRISTÖN KUORMITUS

Kaakkois-Suomessa suurimman kuormituksen ilmaan aiheuttaa Kotkaan, Lappeenrantaan, Kuusankoskelle ja Imatralle keskittyvä selluteollisuus ja energiantuotanto. Selluteollisuuden merkittävimpiä ilmaan johdettavia päästöjä ovat energiantuotannossa syntyvät typen ja rikin oksidit sekä prosesseista peräisin olevat pelkistyneet rikkiyhdisteet. Lisäksi sellutehtailta kulkeutuu ilmaan hiukkasia, kuten natriumsulfaattia, kalsiumoksidia ja kalsiumkarbonaattia. Suurin osa päästöistä on peräisin soodakattiloista ja meesauuneista. Teollisuuden jätevesipäästöt Kaakkois-Suomessa ovat pysyneet 2000-luvulla suhteellisen tasaisina. Edellisvuosiin verrattuna fosforin määrää on saatu hiukan vähenemään. Fosfori ja kemiallinen hapenkulutus ovat pysyneet viime vuosien tapaan vesiensuojelun tavoiteohjelmatasossa. Typen osalta tavoitetasoa ei vielä ole saavutettu. Vaativien paperilaatujen tuotantoon siirtyminen on lisännyt vetyperoksidin ja lipeän käyttöä metsäteollisuudessa, mikä näkyy kuormituksessa. Myös tehtaiden laitteistojen ikä alkaa näkyä.

Mitä ympäristönsuojeluinvestointeja metsäteollisuus on tehnyt v. 1990 – 2012?.

Päästöt ilmaan

Merkittävimpien kuormittajien rikin oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden ja hiukkasten päästöt vähenivät voimakkaasti 1980-luvun loppupuolella. Päästöjen supistuminen johtui muun muassa energiantuotannon ja teollisuuden uusista polttoaineratkaisuista, öljyn ja kivihiilen suosion hiipumisesta, maakaasun käytön yleistymisestä ja kaukolämpöverkoston laajenemisesta. Haisevien rikkiyhdisteiden päästövähenemä on ollut paikallisilla sellu- ja paperitehtailla toteutettujen ilmansuojeluinvestointien ansiota. Typenoksidien päästömäärissä ei sen sijaan ole tapahtunut samanlaista vähenemistä kuin muilla päästöillä. Niiden päästömääriin ovat vaikuttaneet erityisesti selluteollisuuden ja energiantuotannon käyntiasteiden sekä satamien alusliikenteen vaihtelut.

Miten metsäteollisuuden ilmapäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun alusta ja mikä tilanne oli vuonna 2010?.

Jätevedet

Kemiallinen puunjalostusteollisuus tarvitsee tuotannossaan paljon vettä, josta pääosa tuotantoprosessin läpikäytyään palautetaan puhdistuslaitosten kautta takaisin vesistöön. Tuotantoprosessien aikana veteen liuenneiden ja vesistöön joutuessaan mahdollisesti haittaa aiheuttavien aineiden määrää on saatu vähennettyä parantamalla sekä vedenkäytön, että jätevesien puhdistuslaitosten tehokkuutta ja toimintatapoja. Tuotantotonnia kohti lasketut jätevesipäästöt ovat tällä hetkellä selvästi 1990-luvun alun tasoa pienemmät.

Miten metsäteollisuuden jätevesipäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun alusta ja mikä tilanne oli v. 2010?.

Jätehuolto

Vuosittain Kaakkois-Suomessa tuotetaan noin 122 000 tonnia kiinteitä yhdyskuntajätteitä. Asukasta kohden jätteitä syntyy noin 380 kg vuodessa. Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin vuonna 2009 noin 75 %. Kaakkois-Suomessa toimii kaksi alueellista jätehuoltoyhtiötä, Kymenlaakson Jäte Oy Anjalankoskella ja Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Joutsenossa. Jäteyhtiöiden yhteydessä toimii Kaakkois-Suomen yhdyskuntajätettä vastaanottavat kaatopaikat. Teollisuudella on Kaakkois-Suomessa käytössään yhteensä 13 kaatopaikkaa. Teollisuudenaloista on selvitetty massa- ja paperi-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä energiantuotannon jätteiden määrää ja niiden hyödyntämistä. Yhteensä näiltä aloilta muodostuu jätteitä vuosittain noin 995 000 tonnia, mistä massa- ja paperiteollisuuden jätteet muodostavat merkittävän osan. Teollisuuden jätteistä hyödynnetään noin 75 %.

Miten paljon kaakkois-suomalaiset tuottavat jätteitä ja mihin jätteet menevät?.

Etelä- ja Länsi-Suomen jätehuollon tavoitetila vuoteen 2020: 1. Jätteen synnyn ehkäisyssä on edistytty: Yhdyskuntajätteen määrä on vuonna 2020 alhaisempi asukasta kohden kuin vuonna 2007. Maarakentamisen jätettä syntyy 10 % vähemmän suhteessa maarakentamisen arvoon vuonna 2020 kuin 2007. Uudisrakentamisessa syntyy 50 % vähemmän jätettä suhteessa rakentamisen arvoon vuonna 2020 kuin 2007. Korjausrakentamisessa syntyy 25 % vähemmän jätettä suhteessa rakentamisen arvoon vuonna 2020 kuin 2007. Pilaantuneiden maiden kunnostuksissa suositaan in situ- ja on site-kunnostuksia. 2. Jätteiden hyötykäyttö on lisääntynyt: Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste on 90 % ja kaatopaikalle sijoitetuista jätteistä korkeintaan puolet on biohajoavaa. Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteistä hyödynnetään 100%. 3. Jätehuolto on suunnitelmallista: Varaudutaan suunnitelmallisesti alueellinen riski huomioiden poikkeuksellisten tilanteiden (esim. öljyalusonnettomuudet, säteilytilanteet, eläintautiepidemiat, tulvat) jätehuoltoon. Maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon jätehuollon aluetarpeet. Tuhkia ja kuonia sekä puhdistettuja pilaantuneita maa-aineksia hyödynnetään suunnitelmallisesti.

ILMASTONMUUTOS

I Ilmastonmuutoksen arvioituja vaikutuksia kaakkois-Suomessa

• Itämeren alue lämpenee muita alueita nopeammin
• Ääri-ilmiöt lisääntyvät: rankkasateiden, kelirikkojen ja talvitulvien riski lisääntyy
• Merenpinta nousee 20 – 60 cm, pahimmissa skenaarioissa jopa 180 cm
• Itämeren jääpeite vähenee 50 – 80 %
• Hellepäivät lisääntyvät: Kaakkois-Suomessa erinomaiset olosuhteet kesälomailuun
• Viljasadot paranevat aluksi ja lehtipuut yleistyvät, mutta myös tuhohyönteiset lisääntyvät tehokkaammin
• Uusia lajeja kotiutuu
• Saimaan norpan elinmahdollisuudet heikkenevät
• Lämmityksen tarve vähenee, mutta ilmastoinnin tarve kasvaa
• Kasvavat sademäärät lisäävät Kaakkois-Suomessa merkittävää vesivoimantuotantoa
• Tuulisuuden kasvu luo edellytyksiä tuulivoimantuotannon lisäämiselle
• Sähkön jakeluhäiriöt lisääntyvät erityisesti haja-asutusalueilla
• Tarve teiden liukkaudentorjunnalle kasvaa. Auraustarve ei muutu; vaikka kokonaislumisuus vähenee, niin lyhyet ja voimakkaat lumisateet yleistyvät
• Roudan heikkeneminen lisää puiden kaatumisriskiä junaradalle tai ajojohtimelle. Myös lyhytaikaisten, raideliikennettä haittaavien lumisateiden voimakkuus kasvaa. Sulamis-jäätymissyklien muutokset puolestaan lisäävät tarvetta liukkaudentorjunnalle raideliikenteessä
• Veneilykausi pitenee ja veneilyn suosio kasvaa. Myrskytuulet ja ukkospuuskat lisäävät veneilyn riskejä. Sateisuuden lisäääntyminen aiheuttaa paikallisia tulvia ja virtaamien kasvua, mikä voi merkitä rajoituksia siltojen alituskorkeuksiin. Kuivien kausien vedenpinnan lasku voi rajoittaa suurempien veneiden kulkua

II Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen vauhdittaminen

• Metsäenergian käytön uusiin haasteisiin varautuminen ja käyttövaihtoehtojen selvittäminen
• Toisen sukupolven biojalostamon toimintaedellytysten luominen
• Haminan tuulienergiaklusterin kehittäminen
• Tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueiden kartoitus (sisämaan kohteet)
• Biopolttoaineiden kestävä tuotannon ja käytön edistäminen
• Biopolttoaineiden saatavuuden ja hankintalogistiikan parantaminen
• Aaltoenergiaosaamisen kehittäminen
• Uusiutuvan energialähteiden potentiaalikartoitukset ja tuloksien hyödyntäminen

Yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen – päästöjen vähentäminen ja sopeutuminen

• Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen edistäminen
• Liikenteen ja asumisen järjestelyjen ekotehokas kehittäminen
• Julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen
• Kestävän logistiikkajärjestelmän kehittäminen
• Asutusten ja loma-asutuksen ekotehokkaiden energiaratkaisujen edistäminen
• Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
• Alueellisen rannikkostrategian työstäminen

Ympäristöosaamisen kehittäminen

• Metsä- ja logistiikka-alan energiatehokkuuden kehittäminen
• Merenkulun päästöjen vähentäminen
• Ympäristöteknologian liiketoiminnan kehittäminen
• Ympäristöosaamisen ja hallintajärjestelmien edistäminen erityisesti pk –yrityksissä ja julkishallinnossa
• Energiatehokkuussopimuksien edistäminen
• Tietotekniikan mahdollisuuksien huomioon ottaminen palvelujen järjestämisessä ja muuttuessa
• Ympäristötietoisuus, ympäristökasvatus ja ympäristöjohtaminen
• Hajautetun energiatuotannon edistäminen
• Jätehuoltotekniikan tutkimustoiminnan edistäminen (EKOPARK)
• Nolla- tai plusenergiatalotekniikan kehittäminen / käytön edistäminen

Jätehuollon kehittäminen ja -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

• Jätehuollon osaamisen kehittäminen

Ekotehokkuuden seuranta

• Maakunnallisen ekotehokkuuden seuranta
• Energia ja ilmastostrategioiden laatiminen

Alueelliset ilmasto- energia ja luonnonvarastrategiat

• Alueellisten tai seudullisten ilmasto- (ja energia- / luonnonvarastrategioiden) laatimisen
tukeminen (ml. valmiussuunnitelmat, turvallisuussuunnitelmat)
• Valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian mukaan valtioneuvosto
edellyttää, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmasto ja energiastrategiansa
sekä niiden toteutusohjelmat valtakunnallisen ilmasto- ja energiastrategian pohjalta.

Itämeri

• Ravinnehuuhtoutumisen ja rehevöitymisen vähentäminen
• Aaltoenergian hyödyntäminen
• Meriekosysteemiin liittyvien ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkiminen

III Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Tulvariskien hallinta ja merenpinnan nousu

• Tulvariski ja tulvavaara-alueiden kartoittaminen ja huomioiminen
• Taajamien hulevesihallinnan parantaminen
• Yhdyskuntatekniikkaturvallisuusriskien ehkäiseminen
• Kosteikkojen hyväksikäyttö tulvariskien hallinnassa
• Ravinteiden huuhtoutumisriskien ehkäisy

Sopeutuminen lämpenemiseen

• Matkailullisten hyötyjen selvittäminen
• Hyönteistuhojen ja kasvitautiriskien hallinnan arvioinnin edistäminen
• Maa- ja metsätalouden mahdollisuuden selvittäminen

Sopeutuminen sadannan vaihteluihin

• Vaikutusten selvitäminen

Itämeri

• Meren lämpötilan nousun ja jääpeitteen vähentämisen vaikutusten selvittäminen (merenkulku, matkailu)

Yhdyskuntarakenne

• Varautuminen ilmastopakolaisuuteen. Ilmaston lämpenemisen odotetaan merkittävästi lisäävän ilmastopakolaisuutta tulevaisuudessa. On arvioitu, että ympäristöpakolaisia voi olla koko maailmassa 200 miljoonaa vuoteen 2050 mennessä.

Lappeenrannassa toteutettuja ilmastotekoja

Parikkalassa toteutettuja ilmastotekoja

ENERGIA

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat energiaintensiivisiä maakuntia. Kaakkois-Suomen energiatasetta dominoi metsäteollisuus, mikä kasvattaa uusiutuvan energian osuutta ja teollisuuden yhteistuotantosähkön tuotantomääriä alueella. Kaakkois-Suomen energiantuotannon rakennetta on osaltaan muokanneet jo vuodesta 1974 maakuntia halkonut maakaasuputki sekä pitkän historian omaava vesivoiman tuotanto. Energiankulutuksen kasvu taittui 2000-luvun alkupuolella metsäteollisuuden vähennettyä tuotantoaan. Sähkön kulutus on kasvanut tuotantoa nopeammin ja esim. vielä 1980-luvun lopussa sähkön suhteen yliomavarainen Etelä-Karjala hiipui 1990-luvun alkupuolella sähkön nettotuojaksi. Viime aikoina tapahtuneet tehtaiden ja tuotantolinjojen alasajot näkyvät energiataseessa, mutta metsäteollisuus on edelleen alueen merkittävin energiankuluttaja.

Kaakkois-Suomen energiataseet 2007

Kaakkois-Suomen energiataseet 2010

Energiaskenaarioita vuoteen 2050

Energiateollisuus julkaisi oman visionsa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan tueksi maaliskuussa 2010. Vision tavoitteena on taloudellista kasvua tukeva hiilidioksidineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuonna 2050.
Moni visiossa ennakoitu seikka on toteutunut arvioitua aiemmin. Esimerkiksi öljyn ja maakaasun hinta on noussut nopeasti maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Toisaalta ydinenergian tuotantoa tarkastellaan nyt Euroopassa post-Fukushima näkökulmasta. Perusnäkemykset eivät kuitenkaan ole muuttuneet.
Visiossa tavoitellaan yhtäältä mahdollisimman alhaisia päästöjä sähkön ja lämmön tuotannolle ja toisaalta fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamista sähköllä ja kaukolämmöllä asumisessa, liikenteessä ja elinkeinoelämässä. Toimia tarkastellaan aina myös hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn sekä kotimaisuuden ja toimitusvarmuuden näkökulmista.
Vision työstämiseen osallistuivat ja työtä ohjasivat LUT:n professori Jarmo Partanen ja professori Samuli Honkapuri.
Tulevaisuusprosessissa päädyttiin neljään tulevaisuusskenaarioon, joilla pyritään kuvaamaan erilaisia kehitysvaihtoehtoja. Pohjatyön tuloksena syntyi loppuraportti: Energiaskenaarioita vuoteen 2050.
Suomi on energiaintensiivinen maa. Runsasta energiankäyttöä selittävät teollisuusrakenne, pohjoinen sijainti ja ilmasto, yhdyskuntarakenne sekä korkea elintaso. Energiaan liittyvät muutokset vaikuttavatkin Suomeen enemmän kuin muihin maihin.
Energiaan liittyvät suuret muutostekijät vaikuttavat energiatoimialan tulevaisuuteen. Kansainvälisen tutkijayhteisön mielestä kasvihuonekaasupäästöjä on maailmanlaajuisesti vähennettävä vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmastonmuutoksen riskit voitaisiin pitää kohtuullisina. Teollisuusmaiden tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80—95 prosenttia.
Energian osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 80 prosenttia, josta sähkön ja kaukolämmön tuotannon osuus on lähes puolet. Runsaasti energiaa käyttävässä Suomessa energianteollisuuden on kannettava osuutensa kasvihuonekaasujen vähentämisestä. Energiateollisuuden tavoitteena on hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuonna 2050.

Lisää energia alan visioita Energiateollisuuden sivulla.

Kirjoita vastaus