Vuosiraportit
ECOREG-hankkeessa luodun alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän indikaattoreille tehtiin vuoden 2010 aikana viides vuosipäivitys vuosina 2005-2007 kehitetyn toimintamallin mukaisesti. ECOREGin tuorein vuosiraportti on julkaistu keväällä 2011. Raportti koskee vuoden 2010 päivitettyjä indikaattoritietoja.
LATAA VUOSIRAPORTTI TÄÄLTÄ: Vuosiraportti 2010
Tässä raportissa esitetään Kaakkois-Suomen ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen indikaattorikohtaisesti valittuina aikasarjoina. Indikaattorien lisäksi raportissa käydään läpi vuosiraportoinnin käytännöt ja aikataulut sekä päivitysprosessin aikana esiin tulleet kehitystavoitteet. Lisäksi raportissa esitetään myös indikaattoriryhmäkohtaiset yhteenvedot sekä arviot alueellisen ekotehokkuuden kehittymisestä ja tilasta Kaakkois-Suomessa. Asiantuntija-arvioiden yhteenvedot indikaattorien kehityssuunnista ja tasoista kansalliseen tasoon verrattuna on esitetty sekä mallissa kehitettyjen tilaosoittimien, että sanallisten kuvausten avulla.
Kaakkois-Suomen yleistä kehitystä leimasivat vuonna 2010 talouden elpyminen ja sen seurauksena kasvanut teollisuustuotanto sekä kylmä ja kuiva vuosi, mikä on näkynyt päästökehityksessä. Metsäteollisuuden tuotannonnoususta johtuen alueen teollisuuden ilmapäästöt kasvoivat, samoin raskaan liikenteen kasvu näkyi selvästi myös tieliikenteen päästöissä.
Etelä-Karjalan maakunnan taloudessa metsäteollisuudella on edelleen merkittävä rooli työllistäjänä ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on Etelä-Karjalassa suurin koko maassa. Kymenlaaksossakin paperiteollisuuden ja teollisuutta palvelevan liikenteen osuudet alueen työpaikoista ovat edelleen moninkertaiset koko maan vastaaviin osuuksiin nähden; paperiteollisuuden osuuden laskua kompensoi lisääntyvän transiton mukanaan tuoma liikennealan vahva kasvu. Kotimaisen kysynnän lisäksi mm. venäläisten matkailijoiden palvelutarve on lisännyt alan mahdollisuuksia etenkin Etelä-Karjalassa. Tieto- ja kommunikaatioteknologian kehitys on ollut kummassakin maakunnassa melko vaatimatonta. Alueelle tyypillinen sekä raskaan että kevyen liikenteen volyymi valtateillä kääntyi edellisvuoden laskun jälkeen voimakkaaseen nousuun.
Sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuuri-indikaattorien kehitys etenkin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavalta osalta on Kymenlaaksossa heikentynyt entisestään sekä valtakunnalliseen tasoon että kehitykseen nähden. Etelä-Karjalassa pääosa sosiaalis-kulttuurista kehitystä kuvaavista indikaattoreista kehittyi myönteisesti, mutta tasossa jäätiin valtakunnan keskiarvosta.
Talouden kehitys on indikaattorien mukaan ollut maakunnissa melko positiivista lamasta huolimatta; taso oli kuitenkin yleensä kansallisen tason alapuolella. Ympäristön osalta tilanne kehittyi edelleen yleensä positiivisesti. Teollisuuden päästövähennykset tosin johtuivat suurelta osin vähentyneestä tuotannosta. Otetun soran ja kallioiden määrä laski voimakkaasti vuonna 2009 kummassakin maakunnassa.
Vuotta 2010 koskevassa raportissa on tuttuun tapaan esitetty päivitetyt viimeisimmät saatavilla olevat tilastotiedot. Raportin yhteenveto-osioissa on tuotu esille keskeisiä maakuntien kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Kummatkin maakunnat ovat edelleen nettomaksajan roolissa. Muutokset edellyttävät sekä valtakunnallisilta että alueellisilta päätöksentekijöiltä panostusta alueen hyvinvointiin ja ihmisten terveyteen, työllisyyteen sekä ilmastomuutokseen maakuntien kehityksen turvaamiseksi ja ekotehokkuuden parantamiseksi.
ECOREG-projektin yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson Liitto ja Etelä-Karjalan liitto.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 31/2012. 142 s. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ISBN 978-952-257-493-0 (painettu), ISBN 978-952-257-494-7 (verkkoj.).
Lisätietoja
Kehitysinsinööri Mika Toikka
p. 029 502 9294
mika.toikka(at)ely-keskus.fi
Aikaisemmat vuosiraportit:
Kirjoita vastaus
