Get Adobe Flash player

Vuosiraportit

ECOREG-hankkeessa luodun alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän indikaattoreille tehtiin vuoden 2015 aikana yhdestoista vuosipäivitys vuosina 2005-2007 kehitetyn toimintamallin mukaisesti. ECOREGin tuorein vuosiraportti julkaistiin toukokuussa 2016.  Raportti koskee pääosin vuoden 2014 päivitettyjä indikaattoritietoja.

LATAA UUSIN VUOSIRAPORTTI TÄSTÄ LINKISTÄ.

Tässä raportissa esitetään Kaakkois-Suomen ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen indikaattorikohtaisesti valittuina aikasarjoina. Indikaattorien lisäksi raportissa käydään läpi vuosiraportoinnin käytännöt ja aikataulut sekä päivitysprosessin aikana esiin tulleet kehitystavoitteet. Lisäksi raportissa esitetään myös indikaattoriryhmäkohtaiset yhteenvedot sekä arviot alueellisen ekotehokkuuden kehittymisestä ja tilasta Kaakkois-Suomessa. Asiantuntija-arvioiden yhteenvedot indikaattorien kehityssuunnista ja tasoista kansalliseen tasoon verrattuna on esitetty sekä mallissa kehitettyjen tilaosoittimien, että sanallisten kuvausten avulla.

Seuranta- ja arviointijärjestelmä on vakiintunut, mutta seuraa kuitenkin ajan trendejä: Raporttiin on lisätty taustatietona ETLA:n alueellinen BKT-käyrä. Vuotta 2014 koskeviin indikaattoreihin tehtiin vain vähäisiä muutoksia. Tilaosoittimien (ns. liikennevalot) arviointi perustuu edelleen trendisuoran matemaattiseen määrittämiseen viimeisen viiden vuoden kehityksen perusteella. Hankkeesta julkaistaan edellisvuoden tapaan ECOREG-nettisivusto Kaakkois-Suomen ennakointisivustolle osoitteessa www.aavistus.fi/ecoreg. Raportti sisältää tiedot kansallisista ympäristöindikaattoreista ja niiden kehityksestä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Indikaattorit, yhteensä 61 kappaletta, antavat kattavan kuvan maakuntien kehitystilanteesta. Tilanne paranee edelleen, kun uudistetut veden- ja ilmanlaatuindikaattorit otetaan käyttöön seuraavan toimialainventaarion jälkeen. Indikaattoreiden tekstiosioissa kuvataan yksityiskohtaisesti kehitykseen vaikuttavia syitä.

Kaakkois-Suomen yleistä kehitystä leimasi vielä vuoden 2014 puolelle ulottunut talouden elpyminen. Vuoden 2013 tietojen mukaan erityisesti Etelä-Karjalassa asukasta kohden laskettu bruttokansantuote kasvoi voimakkaimmin koko maassa. Myös Kymenlaaksossa kehitys oli maan keskitasoa nopeampaa. Venäläisten matkailijoiden palvelutarve lisäsi alan mahdollisuuksia etenkin Etelä-Karjalassa. Ukrainan kriisi ja siitä johtuvat talouspakotteet ovat kuitenkin heikentäneet loppuvuodesta 2014 alkaen kummankin maakunnan matkailun ja kaupan kehitystä. Metsäteollisuuden näkymät on arvioitu kohtalaisen hyviksi johtuen teollisuudenalan uusiutumisesta ja panostuksista esimerkiksi biojalostukseen. Uusi biojalostamo Kaukaalla otettiin tuotantokäyttöön tammikuussa 2015. Kymenlaaksossa metsäteollisuudentuotanto on pysynyt lähes ennallaan. Etelä-Karjalan maakunnan taloudessa metsäteollisuudella on edelleenkin merkittävä rooli työllistäjänä ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on Etelä-Karjalassa selkeästi suurin koko maassa. Kymenlaaksossakin paperiteollisuuden ja liikennettä palvelevan teollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat edelleen moninkertaiset koko maan vastaaviin osuuksiin nähden. Uusiutuvien energialähteiden osuus Etelä-Karjalassa oli vuonna 2014 75,9 % (maan suurin) ja Kymenlaaksossakin 62,2 %.

Vuotta 2014 koskevassa raportissa on tuttuun tapaan esitetty päivitetyt viimeisimmät saatavilla olevat tilastotiedot. Ekotehokkuuskehitys on jatkunut sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa edellisvuosien tapaan myönteisesti: Ympäristöindikaattoreista Etelä-Karjalassa 53 % kehittyi positiivisesti ja Kymenlaaksossa 70 %, sosiaalis-kulttuuristen indikaattoreiden kehitysluvut olivat vastaavasti 54 ja 45 %, eli ympäristöindikaattorien kehitys on ollut Kymenlaaksossa Etelä-Karjalaa parempaa, mutta sosiaalis-kulttuuristen kehityssuunta on Kymenlaaksossa kääntynyt huonompaan suuntaan. Etelä-Karjalan talous kehittyy hiukan Kymenlaaksoa paremmin (tiedot pääosin vuodelta 2013). Raportin yhteenveto-osioissa on tuotu esille keskeisiä maakuntien kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Kummassakin maakunnassa pääosa indikaattoreista osoittaa aiempaan tapaan valtakunnallisesti keskimääräistä alhaisempaa tasoa, vaikka kehitys on ollut positiivista. Panostusta tarvitaan erityisesti asioihin, joiden sekä taso että kehitys ovat valtakunnan tilannetta huonompaa. Indikaattoreiden mukaan tilaanne on edelleen haastavin alueen hyvinvointiin ja etenkin ihmisten terveyteen liittyvissä kysymyksissä, mutta edelleen myös T&K-toiminta kaipaa edelleen voimakasta panostusta maakuntien hyvinvoinnin parantamiseksi.

ECOREG-projektin yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson Liitto ja Etelä-Karjalan liitto.

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 31/2012. 142 s. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ISBN 978-952-257-493-0 (painettu), ISBN 978-952-257-494-7 (verkkoj.).

Lisätietoja

Kehitysinsinööri Mika Toikka
p. 029 502 9294
mika.toikka(at)ely-keskus.fi

Aikaisemmat vuosiraportit (vuosiraportin perässä oleva vuosiluku kuvaa sitä vuotta, minkä vuoden tietoja raportti pääasiassa sisältää):

Vuosiraportti 2013

Vuosiraportti 2012

Vuosiraportti 2011

Vuosiraportti 2010

Vuosiraportti 2009

Vuosiraportti 2008

Vuosiraportti 2007

Vuosiraportti 2006

Vuosiraportti 2005

Vuosiraportti 2004

Annual report 2004 (in English)

Kirjoita vastaus