Get Adobe Flash player

Ekotehokkuus

Alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmä – ECOREG 2017

ECOREG-hankkeessa luodun alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän indikaattoreille tehtiin vuoden 2016 ja kevään 2017 aikana yhdestoista vuosipäivitys molempia maakuntia koskevana.

Vuosiraportoinnissa esitetään Kaakkois-Suomen ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen indikaattorikohtaisesti valittuina aikasarjoina. Vuosiyhteenveto-osioissa on tuotu esille keskeisiä maakuntien kehitykseen vaikuttaneita asioita, kuten liikenne- ja metsäteollisuussektorin vaikutusta kummallekin maakunnalle.

Kuukausitason indikaattorit

Metsäteollisuustuotteiden vientitonnit

Kaakkois-Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne

Transitotonnit satamissa

Konttiliikenne satamissa

Itään suuntautuva maantietransito

Raskaat ajoneuvot raja-asemilla

Kevyet ajoneuvot raja-asemilla

Rajanylitysliikenne

Raakaöljyn hinta

Ilmanlaatu

Liikenneonnettomuudet (määrä) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Liikenneonnettomuudet (henkilövahingot) : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Öljyvahingot : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Kemikaalionnettomuudet : Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Vuositason indikaattorit: YMPÄRISTÖ JA ENERGIA, TALOUS, HYVINVOINTI,.

Indikaattorikartat: Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Vuosiraportit löytyvät tältä sivulta.

Yhteenvetosivut: Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Ekotehokkuusarvioita (arvonlisä, BKT/ympäristövaikutukset): Kymenlaakso, Etelä-Karjala .

Lisätietoja: Kehitysinsinööri Mika Toikka
Kaakkois-Suomen ELY-keskus,  p. 0295 029 253
etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

Uusimmat artikkelit

  • Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2017 tammi-kesäkuussa Tulli, Tilastointi Neljäntoista maakunnan viennin arvo kasvoi alkuvuonna Vuoden 2017 tammi-kesäkuussa Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 29,7 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 30,5 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi 15 prosenttia ja tuonnin arvo 13 prosenttia vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta. Maakunnittain tarkasteltuna viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 14 maakunnassa ja laski viidessä ...
  • Alueet analysoitu yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta ​TEMin julkaisemassa Alueiden vahvuuksien analyysissä on tarkasteltu 18 maakunnan ydinvahvuuksia yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Alueiden vahvuuksien analyysissä on hyödynnetty maakunnissa tehtyä strategia- ja ohjelmatyötä. ​Työn tavoitteena on ollut yhdenmukaisella analyysimallilla kirkastaa maakuntien keskeiset ydinvahvuudet ja suhteelliset kilpailuedut. Lisäksi työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa vahvuuksista suhteessa muihin alueisiin ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuuksia muiden alueiden kanssa. Analyysiä ...
  • Kartongin tuotanto kasvoi alkuvuonna yli kahdeksan prosenttia, paperin tuotanto pienentyi Metsäteollisuus tuotti kartonkia alkuvuonna 830 000 tonnia. Määrä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. Myös sellun ja havusahatavaran tuotanto kasvoi alkuvuonna. Paperin tuotanto sen sijaan jatkoi pienentymistään. Metsäteollisuuden tammi–maaliskuun tuotantolukuja piristi erityisesti kartonki, mutta myös sellun tuotanto kehittyi myönteisesti. Yhtiöt tuottivat sellua alkuvuonna 1,9 miljoonaa tonnia eli 4,1 prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ...
  • Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvaa tasaisesti Suomen metsäteollisuuden kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana 1,4 % ja toisen neljänneksen vastaavasti 0,4 %. Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana sellun tuotanto kasvoi edellisvuodesta 5,4 % ja kartongin tuotanto 5,2 %. Kaakkois-Suomen paperin- ja kartongintuotanto kasvoi vuonna 2014 4 %. Sellun tuotanto kasvoi vuonna 2014 2 %, kun taas mekaanisten massojen tuotanto laski ...
  • Kaakkois-Suomi hyödyntää jo kaikki kotitalousjätteensä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut eteläkarjalaisten kotitalouksien kuivajätettä energiahyötykäyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Kuivajätteiden energiahyötykäyttöä on lisätty vaiheittain siten, että vuonna 2013 energiana hyödynnettiin yli 40 prosenttia kotitalouksien kuivajätteistä ja vuonna 2014 jo yli 98 prosenttia. Vuonna 2015 energiahyötykäytössä tullaan pääsemään 100 prosenttiin, eli Kukkuroinmäen jätekeskuksen kaatopaikalle ei enää kotitalousjätettä sijoiteta lainkaan. Kotitalouksien kuivajätteet kuljetetaan ...