Get Adobe Flash player

Author Archive

Toimialakortit on päivitetty

Yhdeksältä toimialalta laaditut toimialakortit on päivitetty. Niistä löytyy tiiviisti yleisinfoa toimialasta, tulevaisuuden kehityspiirteistä, työllistymismahdollisuuksista ja osaamistarpeista.

Löydät ne yläpalkista, kohdasta ”toimialakortit”

Pula- ja ylitarjonta-ammatit nyt netissä

 

Ammattibarometri on tähän asti ollut vain ministeriön hallinnonalan sisäisessä käytössä. Nyt kevennetty versio löytyy myös netistäAmmattibarometrin tiedot tulevat TE-toimistoista kautta Suomen. Niissä arvioidaan 200 ammatin työmarkkinatilannetta seuraavan puolen vuoden aikana. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitystä eri ammateissa kartoitetaan kolmasti vuodessa: helmikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. Viimeisin ammattikartoitus on helmikuulta.  Sen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 13 alaa, joilla on pulaa työntekijöistä.  Lähes 40 prosenttia tarkastelluista 200 ammatista sen sijaan määriteltiin ylitarjonta-ammateiksi, joissa on liikaa työnhakijoita työvoiman kysyntään nähden. Alueellisia tietoja löytyy seutukunnittain.

 

Ammatit, joissa on pulaa työvoimasta ja joissa on työvoiman ylitarjontaa:

Yleisimmät työvoimapula-ammatit

Yleisimmät ylitarjonta-ammatit

Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät Yleissihteerit *
Ylilääkärit ja erikoislääkärit Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit *
Hammaslääkärit Johdon sihteerit ja osastosihteerit *
Myyntiedustajat Mainonnan ja markk. erityisasiantuntijat *
Yleislääkärit Elektr.- ja autom. laitteiden asentajat
Kuulontutkijat ja puheterapeutit Graafiset multimediasuunnittelijat
Sairaanhoitajat ym. Huonekalupuusepät
Sosiaalityön erityisasiantuntijat Konepuusepät
Erityisopettajat Käytön tukihenkilöt
Ylihoitajat ja osastonhoitajat Tieto- ja viestintäteknologian asentajat

* Ammateissa on suurta ylitarjontaa

 

Tutustu ammattibarometriin: www.ammattibarometri.fi

Puutuotealan, matkailun, liike-elämän palvelujen ja elintarvikealan näkymät julkaistu

TEM Toimialapalvelu on julkaissut sivuillaan katsaukset puutuotealan, matkailun, liike-elämän palvelujen ja elintarvikealan lähiajan näkymistä. Matkailukysynnän alkuvuosi on ollut haasteellinen, mutta loppuvuosi näyttää paremmalta. Viime vuoden 19,8 miljoonasta yöpymisestä ulkomaisten matkailijoiden osuus oli 29 %. Tässä on vähennystä vuoteen 2013 verrattuna 2,8 prosenttiyksikköä venäläisten matkailijoiden määrän vähentyessä 17 prosentilla. Matkailun peruskysyntä tulee jatkossakin kotimaasta, mutta pitkällä tähtäimellä yritysten kasvu voi tapahtua vain kansainvälistä kysyntää lisäämällä.

Puutuoteala kaipaa kipeästi lisää vientiä. Puurakentamisen kasvu avaa uusia mahdollisuuksia puutuotteiden valmistajille. Pasi Loukasmäen mukaan puutuoteteollisuus voisi päästä kiinni uuteen kasvuun välijalostusta kehittämällä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rakentamisessa käytettävien valmisosien ja elementtien varustelua ja rakentamista tehtaissa niin, että rakennuksen kokoaminen työmaalla on nopeaa, helppoa ja kuivaa rakentamista.

IT-alan kasvu vetää koko liike-elämän kenttää nousuun. Erityisesti ohjelmistoalan kehitys näyttää positiiviselta. Positiivisen kehityksen takana on digitalisaation leviäminen ja sen toimintaperiaatteiden soveltaminen yhä uusille aloille ja toimintoihin. Ohjelmistoalan ja teknisen konsultoinnin merkitystä korostaa niiden rooli korkeasti koulutettujen henkilöiden työllistäjänä. Tällä hetkellä alalla rekrytoivat ensisijaisesti pienet ja keskisuuret yritykset.

Elintarvikealalla talouden taantuma heikentää kulutuskysyntää ja kuluttajien ostovoimaa.  Kilpailua alalla kiristävät niin Venäjän asettamat elintarvikkeiden vientikiellot, elintarvikkeiden hintojen lasku, päivittäistavarakaupan voimakas hintakilpailu ja lisääntynyt kaupan omien tuotteiden tarjonta sekä myymälöiden tuotevalmistus, kuten leipomomyymälät tai paistopisteet. Viennin supistuttua (viime vuonna 2,2 %) on ruuan ja juomien kotimainen kysyntä elintarviketeollisuudelle ja alan työllisyydelle nyt entistä tärkeämpää.

Katsaukset ovat verkossa TEM Toimialapalvelun sivuilla osoitteessa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/toimialapalvelu/toimialojen_nakymat_-katsaus

Alueiden kehitysnäkymissä viriämässä varovaista toiveikkuutta

Alueilla odotetaan, että pitkään jatkunut talouden alamäki on vihdoin päättymässä. Ilmassa on aiempaa enemmän toiveikkuutta, vaikka epävarmuus jatkuu edelleen ja työttömyys pysyy korkeana kuluvan vuoden ajan.

 

Myönteisten näkymien taustalla on erityisesti euron heikentyminen ja öljyn hinnan lasku. Positiivisuutta luovat myös suuret investointihankkeet muun muassa Äänekoskelle ja Varkauteen sekä laivateollisuuden saamat uudet tilaukset. Näkymiä varjostavat eniten Venäjän vaikeudet ja kotitalouksien heikentynyt ostovoima.  Nämä arviot sisältyvät 12.3.2015 julkaistuun Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2015 -raporttiin. Raportti julkistettiin tällä kertaa Rovaniemellä.

 

Alueiden näkymät hivenen aiempaa paremmat

 

Raportissa tarkastellaan 67 seutukuntaa, joissa elinkeinoelämän tilanne on tällä hetkellä vain kuudessa seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Tilanne on pysynyt ennallaan 33:ssä ja heikentynyt 28 seutukunnassa.

 

Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan 24 seutukunnassa, pysyvän nykytasolla 36 seutukunnassa ja heikkenevän seitsemässä seutukunnassa. Vuoden päähän ulottuvien arvioiden mukaan suhdanteet kääntyvät silloin vielä selvemmin parempaan suuntaan.

 

Kasvuodotuksia on esimerkiksi Keski-Suomen pohjoisissa seutukunnissa, joissa odotusten taustalla on Äänekoskelle suunniteltu biotuotetehdas, josta odotetaan päätöstä kevään 2015 aikana. Varkauden seudulla on suurten investointien myötä kehitys kääntynyt positiiviseen suuntaan. Metsäteollisuuteen ja biotalouteen kohdistuu monilla muillakin alueilla odotuksia. Turun seudulla näkymät ovat kirkastumassa uusien laivatilausten myötä. Positiivisia näkymiä on myös Raahen, Itä-Lapin ja Kemi-Tornion seuduilla.

 

Vaisuimmalta lähitulevaisuus näyttää Kaakkois-Suomessa, Kainuussa sekä Koillis-Savossa. Venäläisten matkailun romahdus iskee erityisesti Kaakkois-Suomen matkailuun ja kauppaan. Kainuussa huolestuttaa Talvivaaran kaivoksen tilanne ja Koillis-Savon odotuksissa näkyy huoli alueen suurten työnantajien tulevaisuudesta. Maaseutualueilla tilanne on vaikeutunut maatalouden tuottajahintojen laskun johdosta. Lue lisää raportista.

 

Julkistamistilaisuuden videoon ja kartta-aineistoihin voi tutustua täällä.

Työttömyys kasvaa edelleen, mutta koko maata hitaammin

 

Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 23 176 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 6,7 % edellisvuoden tammikuuhun verrattuna.  Kasvu oli koko maata (9,8 %) maltillisempaa. Kymenlaaksossa työttömyyden kasvu on Etelä-Karjalaa vähäisempää. Seutukunnista työttömyyden kasvu on nyt nopeinta Imatralla. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys kasvavat kokonaistyttömyyttä nopeammin.

Tammikuun työllisyyskatsaus

 

Uusi julkaisu: Kaakkois-Suomen työmarkkinat vuosina 2008-2014 – mitä taloustaantumassa on tähän mennessä tapahtunut

Vuoden 2008 lopulla kansainvälisestä finanssikriisistä Suomeen levinnyt taloustaantuma on jatkunut pienen nousuvaiheen jälkeen eikä vuosi 2014 ole tuonut merkittävää elpymistä.

Julkaisussa on pohdittu Kaakkois-Suomessa tapahtuneita työmarkkinoiden muutoksia nykyisen taantuman ajalta ja verrattu niitä koko maan keskimääräiseen kehitykseen sekä aiemmin tapahtuneeseen rakennemuutokseen. Raportissa on seurattu väestön työmarkkinoilla toimimista, eri toimialojen työllisten määrien muutoksia sekä työttömyyden määrän ja piirteiden kehitystä.

 

Kaakkois-Suomessa jo ennen nykyistä taantumaa muutoksia oli tietyillä toimialoilla. Muun muassa suomalaisen massa- ja paperiteollisuuden piirissä tuotantoa alettiin supistaa suuria tuotantoyksiköitä sulkemalla. Samalla mm. satamien vientitoiminta hiljeni. Tässä rakennemuutos käynnistyi jo ennen nykyistä taantumaa ja heijastuu alueelle niin että Kaakkois-Suomen taantuman aikaiset työllisyysmuutokset ovat jo tapahtuneiden vaiheiden jälkeen jääneet hieman maan keskimäärää pienemmiksi.

 

Naiset ovat pärjänneet taantumassa vuoteen 2012 saakka kohtalaisen hyvin ja miehiä paremmin. Eräät myöhemmät kehityksen piirteet (mm. työttömyys) näyttävät naisten tilanteen kääntymistä huonompaan suuntaan. Työttömyysluvut seuraavat talouden suhdanteita yleensä ajallisesti jäljempänä. Talouden uusi laskuvaihe näkyy työttömyyden nopeana kasvuna vuosina 2013 ja 2014. Monien tuotannonalojen hiljentyneen kysynnän ohella työttömyyteen on alkanut vaikuttaa mm. julkisen sektorin lisääntynyt pyrkimys pienentää työvoimaansa. On ollut kaikkineen vähän toimialoja, joissa työllisten nettomäärä kasvaa ja entistä vähemmän toimialoja, jotka korvaavat eläkkeelle siirtyvät palkkaamalla vastaavan määrän uusia työntekijöitä. Tämä vaikeuttaa nuoren, ammattiin valmistuneen työvoiman sijoittumista työmarkkinoille.

 

Linkki raporttiin

Valtakunnallinen ennakointiseminaari Lappeenrannassa 19.-20.3.2015

 

Etelä-Karjalan liitto järjestää yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ENERGIAA ENNAKOINTIIN 2015 -seminaarin. Muita kumppaneita ovat Kaakkois-Suomen ennakointiverkostoon kuuluvat Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kymenlaakson liitto.

Seminaari pidetään 19.–20.3.2015 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, luentosalissa 2310.

Osoite: Skinnarilankatu 34, Lappeenranta.

Ohjelma, lisätietoa tapahtumasta sekä ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät täältä.

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014

Kaakkois-Suomen työttömyys kasvaa edelleen, mutta hitaammin kuin koko maassa keskimäärin. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa lähes 24 000. Työttömistä lomautettuja oli hieman alle 9 % eli 2076 henkilöä. Lomautettujen määrä on kasvanut noin 2 % edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Kaakkois-Suomessa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 8,5 % (koko maa 10,1 %). Kymenlaaksossa työttömyyden kasvu on Etelä-Karjalaa pienempää. Kymenlaaksossa työttömiä oli 7,3 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Etelä-Karjalan 10,2 prosentin kasvuvauhti oli hyvin lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys kasvavat kokonaistyöttömyyttä enemmän.

 

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Selvitysmies ehdottaa koko Kymenlaakson kattavaa ammatillisen koulutuksen järjestäjää

Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista varten. Selvitysmies ehdottaa, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haettaisiin selvitysmiehen ehdotuksessa uuden osakeyhtiön nimiin, jos se on aikataulullisesti mahdollista, ja siinä yhteydessä otettaisiin huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset. Selvitysmies ehdottaa harkittavaksi luonnonvara-alan koulutuksen keskittämistä Harjun oppimiskeskukseen, käsi- ja taideteollisuuden koulutuksen keskittämistä Kouvolan seudun ammattiopistoon sekä kone- ja metallitekniikan ammatillisen peruskoulutuksen keskittämistä Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoon sekä taloudellisesta että osin myös työllistymiseen liittyvistä syistä.

Loppuraportti: Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja järjestäjäverkon uudistaminen

Uusia toimialaraportteja

 

Toimialaraportit on analyyttinen ja vuosittain päivitettävä julkaisusarja eri toimialojen liiketoiminnan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Lähiaikoina ilmestyneitä raportteja:

Ohjelmistoala: Digitalisaatio on luonut pohjan luovien alojen kasvulle (+ tähän liittyvä luovien alojen raportti)

Matkailuala: Matkailualan kasvu jatkuu maailman kriiseistä huolimatta

Uusiutuva energia: Aluetalouteen uutta nostetta uusiutuvasta energiasta

Puutuoteteollisuus: Biotalous on puunjalostuksen mahdollisuus

Kaivosteollisuus: Kaivosalan suhdannevaihtelut näkyvät koko arvoketjussa