Get Adobe Flash player

Author Archive

Ruokamatkailu ja digitaalisuus ravitsemispalveluiden kehittämiskohteita

Ravitsemisalan toimialarapotti julkaistiin 22.1. Liikevaihto on ollut laskussa viime vuosina. Yritysten on haettava uusia liiketoiminnan muotoja, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Raportissa esille nousivat mm.

  • Ruokamatkailu on yksi nousevista ilmiöistä. Ruoan ympärille voi rakentaa elämyksellistä matkailutuotetta ja omanlaisella ruokakulttuurilla on mahdollista erottautua
  • Suomalaisten ruokapaikan valintaan vaikuttavat eniten ravintolan sijainti, ruuan laatu, edullinen hintataso, monipuolinen ruokalista sekä palvelun nopeus
  • Ravintolaruokailun tulevaisuuden trendejä ovat muun muassa ympäristöystävällisyys, vastuullisuus ja ruoan terveellisyys, jotka ovat olleet jo esillä fast casual -ilmiössä
  • Digitaalisuus ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen ovat ravitsemispalveluiden seuraavien vuosien suuria kehittämiskohteita
  • Jakamistalous eri muotoineen on myös yleistynyt alalla

 

Raportti on luettavissa www.temtoimialapalvelu.fi

 

Uusia toimialaraportteja

Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu julkaisi marras-joulukuussa toimialaraportteja (tekninen konsultointi, uusiutuva energia, huonekaluteollisuus sekä leipomoteollisuus). Lyhyet tiivistelmät näkymistä:

 

Teknisen konsultoinnin alalla odotettavissa kasvua

Teknisen konsultoinnin tulevaisuus vaikuttaa positiiviselta. Toimiala jatkaa kansainvälistymistään. Viimeisten vuosien aikana alan yritykset ovat kokeneet talouden taantuman vaikutukset. Yritykset ovat kuitenkin oppineet suuntaamaan katseensa myös Suomen ulkopuolelle ja alkaneet kilpailla esimerkiksi Euroopan markkinoiden merkittävistä suunnittelutöistä. Lisäksi muutamat hallituksen kärkihankkeet, kuten nykytiestön korjausurakat, voivat luoda työtä infrastruktuuria suunnitteleville yrityksille.

Alan uhkia ovat yrittäjien ikärakenne, osaavan henkilöstön ikääntyminen ja resurssien vähyys. Pärjätäkseen yritysten on luotava yhteistyöverkostoja ja kilpailtava erikoisosaamisella. Uusia korkeaan osaamiseen perustuvia vientimahdollisuuksia alalle tarjoavat energiatekniikka sekä v- ja ympäristötekniikka. Myös digitalisaation leviäminen vaikuttaa alan tulevaisuuteen. Se, miten alalla osataan hyödyntää uusinta tietotekniikkaa, tulee olemaan ratkaiseva tekijä varsinkin kansainvälisillä kentillä toimittaessa.

 

Aurinkosähkö ja tuulivoima kasvattavat osuuksiaan uusiutuvan energian tuotannossa

Aurinko- ja tuulivoiman osuus kasvaa, puuperäisten energialähteiden yhä ollessa merkittävin uusiutuvan energian lähde. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa lisäyksestä saadaan perinteisesti puubiomassoista. Uusiutuvan energian hintakilpailukyky paranee teknologiatason kehittyessä ja energiasisältöön sekä päästövaikutuksiin perustuvan verotuksen kiristyessä. Lähivuodet ovat merkittävän kasvun aikaa, kunhan mahdollisuuksiin tartutaan ja tehdään rohkeasti työtä koko toimialan parhaaksi

 

Sahatavaran vienti kasvaa, jalosteiden vienti yhä heikkoa

Saha- ja höylätavaran vienti kasvaa edelleen. Sen sijaan jalostettujen puutuotteiden vienti on ollut vähäistä. Yleinen taloustilanne on kääntänyt puutuotealan tilanteen hyvin epävarmaksi. Alan kannattavuus on muuta teollisuutta heikommalla tasolla, eikä merkittäviä investointeja ole viime vuosina juuri tehty.

 

Puutuote- ja sahatavarateollisuus on jatkossakin merkittävä toimiala Suomessa. Puun myönteiset ominaisuudet hiiltä sitovana raaka-aineena antavat puutuotteiden kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Myös panostukset biotalouteen tukevat tätä kehitystä. Puu on tärkein materiaali biotalousstrategian toteuttamisessa. Uusien tuotteiden kehittäminen on avainroolissa puutuotealan kehittymisessä. Jatkossa puutuotteilla voidaan korvata entistä enemmän fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Jatkossa alan yritysten olisi hankittava uutta osaamista ja panostettava tuotekehitykseen.

 

Leipomoalan haasteena kannattavuuden parantaminen

Leipomoala kamppailee vaatimattoman kannattavuuden kanssa. Kotimaisten leipomotuotteiden kysyntä on laskenut ja korvautunut osittain ulkomaisilla tuotteilla. Haasteita tuovat myös alan kireä kilpailutilanne, kova hintakilpailu, perinteisille leipomotuotteille vaihtoehtoisten tuotteiden lisääntyminen ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Suurten yritysten kilpailukyky perustuu tehokkuuteen. Erikoistuotteet taas tarjoavat pienille ja keskisuurille yrityksille menestymisen mahdollisuuksia. Pienten leipomoiden menestystekijöitä ovat paikallisuus, tuoreus, erikoistuotteet ja monikanavaisuus.

Kuluttajien kasvaneet vaatimukset ja ruuan valintaan vaikuttavat kulutussuuntaukset ovat muuttaneet kulutuskäyttäytymistä. Myymälöissä ja ravintoloissa paistettujen leipomovalmisteiden osuus kulutuksesta kasvaa edelleen, kun taas pakattujen leipomotuotteiden osuus pienenee. Samanaikaisesti leipomotuotteiden tuonti kasvaa. Leipomoteollisuus on jatkossakin merkittävä toimija Suomessa.

Matkailu ja ravitsemustoiminnan raportti julkaistaan 22.1. 2016. Kokonaisuudessaan raportit ovat luettavissa TEM Toimialapalvelujen sivuilta.

Tulevaisuuskoulutusta verkossa

Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa kansalliselle ennakointiverkostolle kuusi verkossa tapahtuvaa kaikille avointa luentoa. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää verkostoa ennakoinnin ja niissä käytettävien menetelmien uusimpiin virtauksiin ja tutkimustuloksiin.

Koulutuksen alustavia aiheita ja luennoitsijoita ovat:
1) ”Hybridimenetelmät ennakoinnissa”; professori Petri Tapio
2) ”Maailma perintönä – kestävä kehitys. Kulttuurinen tulevaisuusnäkökulma”; FT Katriina Siivonen
3) ”Tulevaisuuden energiaratkaisut”; tutkimusjohtaja Jyrki Luukkanen / professori Sirkka Heinonen
4) ”Paikallisen ruuan tulevaisuus Suomessa”; tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen
5) ”Organisaatioiden resilienssin vahvistaminen”; professori Markku Wilenius
6) ”Simulaatiot ja pelit tulevaisuuden oppimisessa ja urasuunnittelussa”; koulutuspäällikkö Leena Jokinen

Ensimmäinen luento hydridimenetelmistä pidetään alustavasti joulukuun 15. päivä klo 13:30-14.30. Esityksen kesto on 45 minuuttia ja 15 minuuttia on varattu kysymyksille ja kommenteille. Loput luennot pidetään ensi kevään aikana. Luennot jäävät myös talteen ja katseltavaksi foresight.fi-sivustolle. Tarkemmat tiedot luennon seuraamisesta ja osallistumisesta myöhemmin foresight.fi-sivuilta

Toimialojen näkymiä valotetaan viidessä julkaistavassa raportissa

 

Marras-joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016 julkaistaan jälleen viisi toimialaraporttia ja lisäksi uutena julkaisusarjana pk-toimialabarometrit, joissa tarkastellaan elintarviketeollisuuden, puualan, uusiutuvan energian, matkailun ja liike-elämän palvelujen suhdanteita ja kehitysnäkymiä. Ensimmäisenä julkaistaan teknisen konsultoinnin toimialaraportti ja liike-elämän palvelujen pk-toimialabarometri Helsingissä 20. marraskuuta. Julkaisut tuottavat työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu ja ELY-keskukset yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Tekesin ja Finpron kanssa.

 

Raportit ja pk-toimialabarometrit julkistetaan pääosin alueilla järjestettävien seminaarien yhteydessä seuraavasti:

Tekninen konsultointi ja liike-elämän palvelujen pk-toimialabarometri 20.11.2015, Helsinki

Seminaari klo 9.00–12.00 Kansallissali, Aleksanterinkatu 44, Helsinki: ilmoittautuminen päättyy jo 13.11, mutta mukaan mahtuu vielä. (webcast-lähetys)

Kutsu ja ohjelma: Teknisen_konsultoinnin_toimialaraportti_20.11.2015

 

Uusiutuva energia ja pk-toimialabarometri 25.11.2015, Turku

Seminaari klo 9.00–12.00 Valtion virastotalossa, Itsenäisyyden aukio 2, Turku

Ilmoittautuminen päättyy 19.11, mutta mukaan mahtuu vielä. (webcast-lähetys)

Kutsu ja ohjelma: Uusiutuvan energian toimialaraportin 25.11.2015

 

 

Puutuoteteollisuus ja pk-toimialabarometri 26.11.2015, Helsinki

Wanhassa Satamassa, Pikku Satamakatu 3–5, Helsinki

Puupäivä-tapahtuman ja puumarkkinaseminaarin yhteydessä.

Kutsu ja ohjelma: Puupäivät 27.11.2015

 

Leipomoteollisuus ja elintarvikealan pk-toimialabarometri 8.12.2015, Helsinki

Seminaari klo 9.30–16.00 Säätytalossa, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki

Kutsu ja ohjelma: Leipaa ja lahiruokaa 8.12.2015 (webcast-lähetys)

 

Ravitsemustoiminta 22.1.2016, Helsinki

Toimialaraportin julkistaminen 22.1.2016 Matkamessujen 21.–24.1.2016 yhteydessä, Messukeskuksessa, Messuaukio 1, Helsinki.

Julkistamisseminaarin ohjelma varmistuu myöhemmin.

 

Syksyn 2015 toimialojen katsaukset julkaistu

TEM Toimialapalvelu on julkaissut sivuillaan katsaukset elintarviketeollisuuden, kaivosalan, liike-elämän palvelujen, luonnontuotealan, matkailun, puutuoteteollisuuden sekä uusiutuvan energia-alan lähiajan näkymistä.

Suomen elintarvikesektorin markkinatilanne jatkuu vaikeana ja vaikuttaa alan liiketoiminnan kannattavuuteen. Siitä huolimatta elintarvikeyritykset hakevat kannattavaa kasvua. Kasvu kotimaassa on rajallista ja sen vuoksi vienti kiinnostaa alan teollisuutta yhtenä kasvumahdollisuutena. Tuotannon tehokkuutta ja uusiutumista on haettu tuotekehityksestä ja tuotantoinvestoinneista.

Kaivosalan tilanne on vaikea raaka-aineiden hintojen edelleen laskiessa. Kaivostuotannon ei odoteta kasvavan merkittävästi vuoteen 2020. Monilla suurillakin kaivosyhtiöillä on taloudelisesti tiukkaa. Kaivoksia, joissa on korkeat tuotantokustannukset, laitetaan ylläpitoon odot-tamaan raaka-aineiden hintojen nousua. Uusiin kaivoshankkeisiin investoidaan hyvin varovaisesti. Yhtiöt karsivat edelleen hankesalkkuja. Odotettavissa on omistusten uudelleenjärjestelyjä. Kaivosyhtiöt keskittyvät kustannussäästöihin.

Liike-elämän palveluiden suunta on ylöspäin tulevan vuoden aikana. Kansantaloutemme kannalta merkittävien alojen kuten ohjelmistoalan ja teknisen konsultoinnin, tuleva suunta ennakoi lisäksi laajemmin talouteen kasvua. Myös työvoimaa välittävien yritysten edessä ovat kasvavat markkinat.

Syksyn 2015 yritysbarometrin mukaan luonnontuotealan tulevaisuudennäkymät ovat varovaisen positiiviset. Uusia pienyrityksiä syntyy, ja jo toimivat yritykset hakevat aktiivisesti kasvua. Epävarma taloustilanne kuitenkin jarruttaa kehitystä: biotalouden mahdollisuuksiin uskotaan, mutta samalla kasvulle nähdään esteitä.

Kokonaismatkailijamäärät ovat pienessä laskussa, vaikka kotimaan matkailijoiden määrä kasvoikin. Venäläisten matkailu vähenee edelleen, mutta kiinalaisten ja keskieurooppalaisten matkailu on kasvussa. Koko matkailuklusteriin kuuluvien yritysten liikevaihto on kevään 2014 notkahduksen jälkeen lähtenyt lievään nousuun ja sen odotetaan edelleen jatkuvan maltillisena. Matkailuyritykset hyödyntävät markkinoinnissaan sähköisen liiketoiminnan eri välineitä voimakkaasti, erityisesti on korostunut sosiaalisen median hyödyntäminen. Myös majoitus-kapasiteetin lisäämiseen aiotaan investoida vähintään 550 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Biotalousajattelu avaa merkittäviä kehittämismahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle. Markkinatilanne sen sijaan on edelleen vaikea ja vain pientä valoa on näkyvissä ensi vuoden puolella.

Uusiutuvan energian osalta aurinkoenergian investoinnit ovat viriämässä nopeasti investointien hintatason laskiessa. Pääosa aurinkosähköhankkeista perustuu yritysten oman energian kulutuksen kattamiseen omalla sähköntuotannolla. Vuoden 2014 tavallista lämpimämpi sää sekä sähkön nettotuonnin lisääntyminen vähensivät fossiilisten polttoaineiden kulutuksen lisäksi puun energiakäyttöä. Muutokseen on vaikuttanut myös kokonaisenergiankulutuksen jo pitkään jatkunut laskusuuntaus.

Katsaukset ovat verkossa TEM Toimialapalvelun sivuilla osoitteessa:

http://www.temtoimialapalvelu.fi/toimialojen_nakymat/toimialojen_nakymat_-katsaukset_2015

 

 

 

 

Talouskehitys eri puolella Suomea jatkuu lähiajat edelleen alavireisenä

Talouden epävarmuus jatkuu edelleen, vaikka keväällä jo ajateltiin, että käänne parempaan on tapahtunut. Kotimarkkinoihin tukeutuvien kaupan ja yksityisten palvelujen näkymät ovat heikot, mikä huonontaa kokonaisnäkymää alueilla. Sen sijaan teollisuudessa on tietyillä alueilla vihdoin nähtävissä heikkoja myönteisiä merkkejä.

Alueelliset kehitysnäkymät -raportti tarkastelee alueellisia kehitysnäkymiä 67 seutukunnan alueella. Raportin mukaan vain 14 seutukunnan elinkeinoelämän tilanne on tällä hetkellä parempi kuin vuosi sitten. Tilanne on pysynyt ennallaan 33 seutukunnassa ja heikentynyt 20 seutukunnassa. Seuraavan puolen vuoden aikana elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan vain 14 seutukunnassa.

Työttömyys on edelleen kasvussa useimmilla alueilla, tosin aiempaa hitaammin. Työttömyyden pitkittyminen on yhä suurempi ongelma. Korkeasti koulutettujen, erityisesti vastavalmistuneiden työllistyminen on vaikeutunut. Lähimmän kuuden kuukauden kuluessa työttömyyden ennakoidaan vaikeutuvan 35 seutukunnassa ja helpottuvan vain viidessä seutukunnassa 67:stä.

 

Huomioita Kaakkois-Suomesta:

  • Uusia yrityksiä perustettiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna
  • Barometri- ja suhdanneodotukset varovaisia
  • Metsäteollisuuden näkymät ovat luottavaiset (biotalous, usko sellun maailmanmenekkiin ja uusiin käyttötarkoituksiin näkyy)
  • Kuljetus ja varastointialan näkymät vaisuja
  • Metalli viime aikoina piristynyt – tilauskannat edelleen lyhyet. Parhaiten pärjäävät yritykset, jotka valmistavat erikoistuneita tuotteita kansainvälisille markkinoille.
  • Rakennusalan suhdannenäkymät pysyneet heikkona etenkin Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa keskustarakentaminen piristää alaa
  • Kauppa ja palvelut eivät ole piristyneet
  • Ulkomaisten matkailijoiden määrät vähentyneet Kymenlaaksossa 23 % ja Etelä-Karjalassa 44 % alkuvuonna
  • Positiivista on, että suomalaisten matkailijoiden määrä on noussut etenkin Etelä-Karjalassa
  • Matkailun uusia tuotteita (esim. Rauhan hääbrändi) kehitellään koko ajan
  • Kymenlaakson suuriin investointeihin liittyy vielä epävarmuutta (esim. Kotkan Old Port, Iitin Kymiring)
  • Kaupan alan investointeja tehdään edelleen, mutta niitä myös jäädytetään parempaa taloustilannetta odotellessa
  • Alkutuotanto aikaisempaa heikommassa asemassa
  • ICT selkeä kysyntäpiikki Etelä-Karjalassa
  • Uusia avauksia mm. lääketuotannossa, 3D-tulostuksessa, laserhitsauksessa

Alueelliset kehitysnäkymät on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, jossa tiivistyy aluekehittäjien näkemykset seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Syksyn 2015 raportti ja videotallenne julkistamistilaisuudesta löytyvät verkosta  osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi

Alueelliset kehitysnäkymät syksy 2015 (pdf) (1.7 MB) (temtoimialapalvelu.fi)

Nuorten työttömyys kasvoi Kaakkois-Suomessa; seutukunnittaiset erot olivat suuret

Kausivaihtelut näkyvät nuorten työttömyysluvuissa – kesäkuukausina nuorten työttömyysluvut ovat korkeita. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli heinäkuun lopussa 3 587. Vuositasolla nuoria työttömiä oli 8 %  enemmän (koko maa + 10 %)

 

Muita huomiota:

  • Kouvolan seudulla nuorten työttömien määrä pieneni (- 2 %). Lappeenrannan seudulla kasvuvauhti oli +10 %, Imatran seudulla + 13 % ja Kotka-Haminan seudulla + 14 % edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna
  • Nuorten työttömien osuus (alle 25 – vuotiaasta) työvoimasta on koko maata korkeampi eli 26,3 %. Osuudet vaihtelivat Lappeenrannan seudun 22,8 ja Kotka-Haminan 31,7 prosentin välillä (koko maa 20,9 %)
  • virta yli 3 kuukauden työttömyyteen pienentyi Kouvolan seutukunnassa, mutta kasvoi muissa seutukunnissa
  • pelkän perusasteen varassa oli 24 % Kymenlaakson ja 20 % Etelä-Karjalan alle 25-vuotiaista työttömistä

Työttömiä 6,5 % enemmän kuin vuosi sitten

 

Heinäkuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 23 453 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 6,5 % edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Määrällisesti kasvu merkitsee 1 438 henkilön lisäystä työttömyystilastoissa. Kasvu oli koko maata (8,9 %) vähäisempää. Työttömistä lomautettuja oli alle 6 % eli 1 367 henkilöä. Maakunnissa kasvuvauhti oli lähes yhtä suurta. Etelä-Karjalassa työttömiä oli 6,4 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Kymenlaakson 6,6 prosentin kasvuvauhti jäi selvästi valtakunnallisen keskiarvon alle.

 

  • Kaakkois-Suomessa oli heinäkuun lopussa noin 23 500 työtöntä – työttömiä oli kaikissa seutukunnissa enemmän kuin vuosi sitten
  • Nuorten työttömyys kasvoi; seutukunnittaiset erot olivat suuret
  • Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu
  • Avoimia työpaikkoja oli Kaakkois-Suomessa 16 % enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa
  • Aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui noin 7 200 kaakkoissuomalaista

Heinäkuun 2015 työllisyyskatsaus

Kaakkois-Suomessa nuoria työttömiä noin 2600

Toukokuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli noin 2 600 alle 25-vuotiaista työtöntä työnhakijaa. Edellisvuoteen verratuna työttömiä oli 4 % enemmän. Kymenlaaksossa ikäryhmän työttömiä oli 3 % vähemmän kuin viime vuoden toukuussa, kun taas Etelä-Karjalassa määrä oli noususuuntainen (+ 15 %). Muita huomioita:

  • lasku kohdistuu pääasissa Kouvolaan, myös joissain pienissä Etelä-Karjalan kunnissa on vähemmän työttömiä kuin vuosi sitten
  • nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta on suurin Kotkassa ja pienin Miehikkälässä
  • suurin osa alle 25-vuotiaista työttömistä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneita
  • ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli  yli  viidennes
  • virta yli 3 kk:n työttömyyteen väheni Kymenlaaksossa

 

Nuorisotakuutilastoja Kaakkois-Suomesta

 

Kymenlaaksossa työttömyys kasvaa Etelä-Karjalaa hitaammin

Toukokuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli 20 680 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä kasvoi 5,5 % edellisvuoden toukokuuhun verrattuna.  Kasvu oli koko maata (9 %) vähäisempää. Kymenlaaksossa työttömyyden kasvu oli Etelä-Karjalaa hieman pienempää. Kymenlaaksossa työttömiä oli 5 % enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Etelä-Karjalan kuuden prosentin kasvuvauhti jäi selvästi valtakunnallisen keskiarvon alle. Muita trendejä:

  • Kouvolan seutukunnassa työttömiä oli vähemmän kuin vuosi sitten
  • Kaakkoissuomalaisten nuorten työttömyys kasvoi hieman; Kouvolan seudulla myös alle 25-vuotiaita työttömien määrä väheni
  • Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu
  • Avoimia työpaikkoja oli Kaakkois-Suomessa selvästi enemmän kuin viime vuoden toukokuussa – kasvu painottui Kymenlaaksoon
  • Aktivointiasteeseen laskettaviin työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistui noin 8 700 kaakkoissuomalaista

Toukokuun 2015 työllisyyskatsaus