Get Adobe Flash player

Author Archive

Kaakkois-Suomessa hyvät edellytykset bioliiketoiminnalle

Kaakkois-Suomenmetsäteollisuus ja siihen linkittyvä osaaminen tarjoaa hyvät edellytykset bioliiketoimintaan etenkin puupohjaisten tuotteiden valmistuksessa. Asiaa on selvitetty Biotuli-tutkimushankkeessa, jota koordinoi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö.

Biotuli tulee sanoista Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit. Niitä kartoittaneessa hankkeessa selvitettiin uusien tuotteiden valmistus- ja käyttömenetelmiä ja myös muun muassa yritysten valmiutta biotalouden yhteistyöhön.

Tutkimushankkeessa kartoitettiin myös Kaakkois-Suomen vetovoimaa uusille alan toimijoille. Tavoitteena oli löytää suomalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä, jotka voisivat sijoittautua alueelle tai käynnistää nykyisestä sijainnistaan yhteistyön Kaakkois-Suomessa toimivien yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kyselyn tuloksia ja varsinkin kyselylomakkeen luomisessa hyödynnetyistä asiantuntijahaastatteluista nousee selkeästi esille se, että suuret yritykset – erityisesti metsäteollisuudessa – ovat kiinnostuneita suuren kokoluokan toiminnasta myös bioliiketoiminnan alalla. Esimerkki tällaisesta suuren kokoluokan toiminnasta on biodieselin valmistus. Tämä jättää pienille ja keskisuurille yrityksille tilaa paitsi pienemmässä mittakaavassa toimimiseen, myös yhteistyösuhteissa ja verkostoissa toimimiseen suurten yritysten kanssa. Näin pienemmille toimijoille löytyy bioliiketoiminnan alueelta tilaa esimerkiksi uusiutuvan energian tuottamisessa ja jalostamisessa, sekä myös monien jalostusarvoltaan korkeampien tuotteiden tuotannossa.

BIOTULI – Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit

Talouskriisi on vaikuttanut ympäristön tilaan

Vuonna 2008 alkanut talouskriisien jatkumo on vaikuttanut maamme ympäristön tilaan. Näin arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen juuri ilmestyneessä ympäristön tila -katsauksessa. Vaikutukset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä; samalla kun taantuma on vähentänyt luonnonvarojen käyttöä ja muuta kuormitusta, se on myös hidastanut monia ympäristöpolitiikan prosesseja, kuten kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

Ympäristön tila Suomessa 2013 on tiivis ja yleistajuinen katsaus maamme ympäristön tilasta, sen kehityssuunnista ja suojelutoimien riittävyydestä. Suomen ympäristökeskuksessa toimitetun valtakunnallisen katsauksen lisäksi ELY-keskukset julkaisevat 13 alueellista katsausta ympäristön tilasta. Tietolähteinä on käytetty yleisiä tilastoja, ympäristöhallinnon asiantuntijoita ja tietojärjestelmiä sekä muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Euroopan unionin ympäristötietodirektiivi velvoittaa jäsenmaat tarjoamaan kansalaisille tietoa ympäristön tilasta. Nyt julkaistu Ympäristön tila Suomessa 2013 ja alueelliset ympäristön tila -katsaukset ovat osa velvoitteen täyttämistä. Vastaavia katsauksia julkaistaan noin neljän–viiden vuoden välein. Kaikki nyt julkaistut katsaukset ja vuoden 2008 katsaukset ovat saatavilla sähköisinä julkaisuina ymparisto.fi-verkkopalvelun kautta.

Ymparisto.fi-verkkopalvelusta löytyy myös aina tuorein tieto Suomen ympäristön tilasta. SYKE on lisäksi avannut Twitter-tilin, jossa kerrotaan uusimmista ympäristön tilaan liittyvistä tilastoista, trendeistä ja tavoitteista.

LISÄTIETOJA:

Tiedote kokonaisuudessaan (SYKE)

http://www.ymparisto.fi/ymparistontila

Twitter: @ymparistontila

Ympäristön tila Suomessa 2013

Kaakkois-Suomen ympäristön tilassa näkyy teollisuuden rakennemuutos

Suomelle hyväksyttiin vuoteen 2050 ulottuva kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi 3.12.2013 kokouksessaan Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Yhteiskuntasitoumuksella edistetään kestävää kehitystä kaikkialla yhteiskunnassa ja siihen on tarkoitus saada mukaan kaikki keskeiset toimijat aina kuluttajista yrityksiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin.

”Yhteiskuntasitoumuksella vahvistetaan Suomelle tavoitteet, jotka toteuttamalla varmistamme, että tulevaisuuden Suomi on hyvinvoiva ja kasvaa luonnon kantokyvyn rajoissa. Globaalissa maailmassa on selvää, että meidän on edistettävä kestävää kehitystä myös kansainvälisesti. Suomalaisella osaamisella ja asiantuntijuudella on kysyntää, jonka hyödyntäminen edistää yhteisiä kestävän kehityksen tavoitteita ja luo samalla uutta kasvua Suomelle”, sanoo Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Ympäristöministeriön tiedote kokonaisuudessaan

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Uusi blogi jatkaa keskustelua energia- ja ilmastotiekarttatyön suunnasta

Työ- ja elinkeinoministeriö avasi 18.11.2013 blogin, jossa julkaistaan asiantuntijakirjoituksia ja keskustellaan energia- ja ilmastotiekartta 2050 -hankkeesta. Marraskuun blogisteja ovat Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä, Gaia Consultingin Juha Vanhanen, Fortumin Esa Hyvärinen ja WWF:n Hanna-Liisa Kangas.

Tiekartta 2050 -blogiin toivotaan vilkasta keskustelua ja kommentointia julkaistavista kirjoituksista.

Blogi löytyy osoitteesta: www.tem.fi/tiekartta2050

Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriön Ajankohtaista-osiosta

Maailman suurimmat biomassan teolliset käyttäjät koottu yhteen raporttiin

Brasilia, Yhdysvallat ja Intia ovat suurimpia biomassaa teollisesti energialähteenä käyttäviä maita. Suomi sijoittui tällä listalla sijalle 12. Biomassaa polttoaineiksi ja energiaksi jalostavia suuria laitoksia puolestaan on eniten Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa. Tiedot selviävät Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) kansainvälisen energiajärjestön (IEA) bioenergiaverkostolle tekemästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin maailman suurimpia biomassaa eri tavoilla polttoaineiksi prosessoivia laitoksia sekä laitoksia, jotka käyttävät biomassaa polttoaineena energiantuotannossa.

Laitoskohtaista tietoa maailman suurimmista biomassan käyttäjistä energiasektorilla ei ole aiemmin ollut saatavilla. Tuoreessa raportissa on suurimpien biomassan käyttäjien kartoittamisen lisäksi tehty yleiskatsaus biomassan hyödyntämisen nykytilanteesta energiateollisuuden ja liikenteen aloilla.

”Tutkimus antaa viitteitä siitä, miten biomassojen käyttö tulee lähivuosina laitostasolla kehittymään ja mille sektoreille uusia laitoksia on tulossa. Suomalaiset leijukerros- ja soodakattilavalmistajat ovat vahvasti mukana globaaleissa bioenergia-alan hankkeissa nyt ja myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti hyvin toimivat energiabiomassan markkinat takaavat myös suomalaisten voimalaitosten ja biojalostamoiden raaka-ainehankinnan sekä edesauttavat laitosinvestointien toteutumista ja tätä kautta luovat kysyntää suomalaiselle energiateknologialle”, toteaa projektipäällikkö Jussi Heinimö LUT:ista.

Large industrial users of energy biomass -raportti on toteutettu IEA:n bioenergiasopimuksen Task 40:n ”Sustainable International Bioenergy trade: securing supply and demand” puitteissa. Kolmen hengen tutkimusryhmään kuuluivat myös professori Esa Vakkilainen ja nuorempi tutkija Katja Kuparinen. Suomen edustajina Task 40:ssa toimivat Jussi Heinimö ja professori Tapio Ranta LUT:sta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) uutinen kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Large Industrial users of energy biomass -raportti on ladattavissa IEA Bioenergy Task 40:n sivuilta, www.bioenergytrade.org .

Metsäsektorin suhdannekatsaus 2013−2014: Metsäsektorin näkymät paranemassa

Suomen metsäteollisuuden tuotteista sahatavaran, vanerin, kartongin ja sellun viennin arvo on alkuvuonna noussut ja parantanut samalla tuotannon kannattavuutta. Kehitys on heijastunut myönteisesti myös muualle metsäsektoriin. Raakapuun kysynnän kasvu on lisännyt hakkuita. Kantohinnat ovat nousseet ja parantaneet yksityismetsätalouden kannattavuutta ja tulosta viime vuodesta. Riskit metsäsektorin kehityksen suunnasta ensi vuodelle ovat kuitenkin suuret, koska Euroopan talouskasvu jatkuu epävarmana. Kehitys riippuu paljolti siitä, miten vienti vetää Euroopan ulkopuolisille markkinoille.

Vuonna 2014 sahatavaran kysynnän kasvun ennakoidaan hidastuvan Aasiassa. Vastaavasti Euroopassa ja kotimaassa rakentaminen elpyy hitaasti. Sahatavaran ja vanerin tuotanto ja vienti kasvavat edelleen hieman kuluvasta vuodesta. Myös yksikköhinnat nousevat hieman tänä ja ensi vuonna.

Vuonna 2014 massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden maailmanmarkkinakysyntä näyttää hyvin samanlaiselta kuin kuluvana vuonna. Suomen paperin tuotanto ja vienti supistuvat edelleen, mutta kartongin ja sellun tuotanto ja vienti kasvavat. Paperin hintoja lukuun ottamatta viennin yksikköhinnat nousevat myös hieman kuluvan vuoden tasosta.

Vuonna 2014 kannattavuuskehitys tasaantuu, koska metsäteollisuustuotteiden viennin kasvu hidastuu. Tämä näkyy etenkin puutuoteteollisuudessa, jossa Aasian kysynnän kasvun ja hintakehityksen hidastuminen hillitsevät kannattavuuden kokonaiskehitystä. Massa- ja paperiteollisuuden kannattavuus kohenee edelleen, koska sellun ja kartongin kysyntä pysyy hyvänä. Paperin tuotannossa kannattavuuden alamäki jatkuu, sillä vientihinnat alenevat edelleen. Vuonna 2014 metsäteollisuuden työllisyys pysyy kuluvan vuoden tasolla.

Metsäntutkimuslaitoksen tiedote

Metsäntutkimuslaitos: Metsäsektorin suhdannekatsaus 2013-2014

Metsäsektorin työvoimatarpeet arvoitu uudelleen vuoteen 2020

Metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeet on arvioitu uudelleen Metsäsektorin työvoimatarve – Savotta 2020 -hankkeessa. Metsäalan työvoimatarve kasvaa ja puutuote- sekä massa- ja paperialan työvoimatarpeet vähenevät vuoteen 2020 asti ulottuvalla tarkastelujaksolla.

Metsäalan työvoimatarve kasvaa nykyisestä 19 700 henkilöstä 900–2 300 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Lisätarve kohdistuu metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajiin. Metsurien tarve vähenee metsänhoitotöiden koneellistumisen myötä. Puutuotealan työvoiman (26 000 henkilöä) arvioidaan vähenevän aiempaa hitaammin. Uutta työvoimaa tarvitaan alalle keskimäärin 420–620 henkilöä vuodessa. Massa- ja paperialan työvoiman (22 000 henkilöä) vähenemisen arvioidaan hidastuvan. Uutta työvoimaa tarvitaan keskimäärin 290–590 henkilöä vuodessa.

Lue tiedote kokonaisuudessaan Metsäteho ry:n tiedotteesta

Fossiiliset polttoaineet hallitsevat maailman energiankulutusta

Kivihiili, maakaasu ja öljy kattoivat maailman primäärienergian kulutuksesta 87 prosenttia viime vuonna. Fossiilisten painoarvo kasvoi hitusen maailman primäärienergiapaletissa vuonna 2012, kun maailman energiankulutus kokonaisuudessaan oli hidastuneen talouskehityksen vuoksi laskussa, toteaa Worldwatch Institute katsauksessaan.

Katsauksen mukaan kansainvälinen energiavirasto IEA ennustaa, että vuoteen 2017 mennessä hiili syrjäyttää öljyn maailman käytetyimpänä energialähteenä. Vielä viime vuonna öljyn osuus oli 33,1 prosenttia ja hiilen osuus 29,9 prosenttia.

Maailman öljy- ja kaasumarkkinoita muovaa uusiksi tällä hetkellä liuskekaasun ja – öljyn vallankumous Yhdysvalloissa. USA tuotti öljyä ennätysmäisesti vuonna 2012 ja tänä vuonna sen odotetaan ohittavan Venäjän yhteen lasketussa öljyn ja maakaasun tuotannossa.

Toisaalta Yhdysvallat tuo enenevissä määrin sekä öljyä että kaasua, kun se käyttää kotimaassa tuotettua kaasua entistä enemmän sähköntuotantoon. Tämä on johtanut huomattavaan hintaeroon USA:n ja Euroopan kaasumarkkinoilla, mikä on taas saanut eurooppalaiset tuottamaan entistä enemmän hiilisähköä.
Hiilen käyttöä dominoi tällä hetkellä kuitenkin Kiina, jonka osuus vuonna 2012 oli ensimmäisen kerran yli puolet maailman hiilenkulutuksesta.

Jukka Kortelainenpuh. (09) 5305 2104, 050 5841611

Lähde: Energiateollisuus ry.

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puulla työllistää ja vahvistaa kuntien taloutta

Sitran selvityksen mukaan kivihiilen korvaaminen biopolttoaineella tarkoittaa kunnille useiden miljoonien eurojen vuosittaisia lisätuloja.

”Kotimaisessa uusiutuvassa energiassa on valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Myös kansalaisten oma energiantuotanto auringon, tuulen, maalämmön ja biomassan avulla on helpottumassa Suomessa”, sanoo johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön liittyy positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia erityisesti kunta- ja aluetalouden kannalta. Tämä ilmenee tuoreesta Sitran Gaia Consultingilla teettämästä tutkimuksesta, joka analysoi energiainvestointien taloudellisia vaikutuksia. Vaikka kivihiili vaikuttaa energiayhtiöiden kannalta houkuttelevalta ja edulliselta polttoaineelta, kivihiiltä käytettäessä menetetään alueella useiden miljoonien eurojen vuosittaiset lisätulot.

Tässä tutkimuksessa on selvitetty, olisiko taloudellisesti perusteltua nopeuttaa fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaamista kotimaisilla polttoaineilla. Tätä kysymystä on tarkasteltu energiantuotannon näkökulmasta arvioimalla eri tuotantoratkaisujen alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia.

Energiainvestointien alue- ja kansantaloudellinen kannattavuustarkastelu

Vesien tila arvioitu entistä kattavammin. Missä kunnossa oma mökkijärvesi on?

Pintavesien ekologinen tila on nyt arvioitu toistamiseen ja tällä kertaa arvio on tehty Kaakkois-Suomessa myös pienemmistä vesistä. Lähes kaikki yli 0,5 km2:n kokoiset järvet, valuma-alueeltaan yli 50 km2:n kokoiset joet sekä rannikkovedet on luokiteltu. Kokonaiskuva pintavesien tilasta tarkentui ja samalla selkenivät keskeisimmät ongelmakohteet ja toisaalta myös missä ovat luonnontilaisimmat vesistömme. Seuraavan puolen vuoden aikana arvioidaan vesienhoidon toimenpiteet, joilla vesistöt olisi mahdollista saada kuntoon suunnitellussa aikataulussa – viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Valmistunut tila-arvio perustuu pääasiassa vuosien 2006–2012 tuloksiin.

Koko EU:n alueella on yhteinen vesienhoidon tavoite ”kaikki vesistöt hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä”. Tavoitteeseen on vielä matkaa, sillä noin 30% Kaakkois-Suomen järvistä ja 65% joista sekä koko Suomenlahti on edelleen hyvää huonommassa tilassa. Vesien tilaa heikentävät haja- ja pistekuormitus sekä erityisesti vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta heikentävät padot ja vanhat perkaukset. Hajakuormituksen suhteellinen merkitys onkin kasvanut, koska teollisuuden ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden suuret ympäristöinvestoinnit viime vuosikymmeninä ovat vähentäneet merkittävästi pistekuormitusta.

Nykyisin pintavesiä luokitellaan niiden ekologisten muutosten perusteella – mitä vähäisempi ihmisen vaikutus on, sitä parempi on vesistön ekologinen tila. Luokittelu ottaakin vedenlaadun lisäksi huomioon myös vesieliöstön. Vesistöjen ravinnepitoisuuksia, kalastoa ja esim. vesikasvillisuutta verrataan luonnontilaan. Myös vaellusesteiden tai säännöstelyn vaikutukset huomioidaan.

Koko artikkeli luettavissa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedotteesta.