Get Adobe Flash player

Author Archive

Lappeenrannasta Suomen ensimmäinen jätteetön kaupunki?

Kolme uutta suomalaiskaupunkia lähtee mukaan resurssiviisaustyöhön. Kaupunkien tavoitteena on olla kestäviä, jätteettömiä ja hiilineutraaleja viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Forssa, Lappeenranta ja Turku rakentavat kesäkuun loppuun mennessä pitkän aikavälin suunnitelmaa, kuinka ne toimivat resurssiviisaasti ja säästävät luontoa. Kevään aikana kaupungeille lasketaan resurssiviisauden indikaattorit eli päästöt, jätevirrat ja ekologinen jalanjälki. Kaupungit laativat yhteistyössä Sitran, Suomen ympäristökeskuksen ja alan asiantuntijoiden kanssa suunnitelman resurssiviisaudesta.

Lisää projektista

Tekniikka & Talous: Tässä ovat Suomen 3 ensimmäistä jätteetöntä kaupunkia

Sitra: Turku, Forssa ja Lappeenranta sitoutuvat resurssiviisaustavoitteisiin

Kaakkois-Suomessa tähdätään kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen – Biojalostamokonseptin tuotteistaminen liiketoimintaan

Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden keskittymä on lajissaan maailman suurin. Metsäteollisuuden biojalostamoliiketoiminnan kehittäminen etenee parhaiten, jos biojalostamo pystyy mahdollisimman hyvin käyttämään hyväkseen kaikki selluloosan- ja paperinvalmistuksessa syntyvät sivutuotteet: jäte- ja suodosvesien ravinteet sekä tehtaiden ja biokaasulaitoksen tuottaman hiilidioksidin ja lämmön. Teollisuuden lämpimien suodosvesien hyödyntäminen levän kasvatukseen parantaa metsäteollisuuden kannattavuutta. Teollisuuden jäteveden hyödyntäminen ravinteena levänkasvatuksessa myös alentaa vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden ravinnepitoisuutta ja vähentää kemikaalien tarvetta jätevesien käsittelyssä.

Bio Refine Tech -hankkeen aikana hankittua BioA prosessin laboratoriomittakaavan osaamista on tässä yhteishankkeessa tarkoitus laajentaa pilot-mittakaavan testaukseen. Kukin osaprojekti tuottaa kokonaisuuden kannalta toisiaan tukevaa välttämätöntä tietoa ja osaamista. Hankkeessa tutkitaan ja optimoidaan eri olosuhteisiin sopeutuvia leviä (Turun yliopisto), tutkitaan miten valitut levät kasvavat avoimessa järjestelmässä (JAmK), etsitään optimaalisia laite- ja prosessiratkaisuja (VTT ja Aalto), integroidaan koko konsepti yhdessä sellu- ja paperiteollisuuden kanssa (Aalto), rakennetaan toimivat laitteet laitevalmistajan (Kotkan Konepaja) ja Cursorin toimesta sekä luodaan BioA konseptista uutta liiketoimintaa (Cursor). Lisäksi kokonaisuutta hallinnoi Cursor.

Lisää hankkeesta >>>

Maalaiselämää robottien kanssa Taavetissa: VTT visioi elämää biotalouden aikakaudella Suomessa vuonna 2044

Millaista elämä voisi olla Suomessa öljyaikakauden jälkeen biotaloudessa? Miten biotalouteen siirrytään? VTT kokosi eri alojen asiantuntijansa miettimään kysymyksiä, ja tuloksena syntyi People in the bioeconomy 2044 -julkaisu. Se sisältää kolme arkielämän kuvausta, joiden VTT toivoo herättävän kiinnostusta ja herättävän keskustelua tulevaisuuden ratkaisuista.

”Biotalouteen siirtyminen edellyttää, että meidän on opittava käyttämään luonnonvarojamme viisaasti ja säästeliäästi. Biomassan tehokas käyttö teollisuudessa ei kaikilta osin ratkaise ongelmia ja tarvitaan muitakin raaka-ainelähteitä. Yksi sellainen on ilmakehän ja savukaasujen hiilidioksidi. Tämä kehitysvaihe on kuitenkin vielä hyvin pitkän tutkimuspolun päässä”, toteaa VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff.

VTT visioi elämää biotalouden aikakaudella Suomessa vuonna 2044
People in Biotechnology 2044 –julkaisu verkossa

HINKU-kuntien päästöt vähentyneet kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–2012 kasvihuonekaasupäästöjään keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöjään vähensivät Hanko (-34 %) ja viime vuosina voimakkaasti päästöttömän tuulivoiman tuotantoon satsannut Iin kunta (-31 %). Myös Lohja (-28 %), Raasepori (-23 %) ja Padasjoki (-22 %) onnistuivat vähentämään päästöjään yli 20 prosenttia.

Suurimmat päästövähennykset HINKU-kunnissa saavutettiin energiasektorilla. Sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt leikkautuivat keskimäärin 27 %, fossiilisten polttoaineiden päästöt 24 % ja liikennesektorin päästöt 11 %. Peltoviljelystä ja eläintuotannosta muodostuvat maatalouden päästöt vähenivät keskimäärin 6 %. Kaatopaikoilta ja jätevesien käsittelystä koostuvat jätehuollon päästöt vähenivät keskimäärin 19 %.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Myös kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita ja tukeneet alueen työllisyyttä. Sekä kunnat, paikallinen elinkeinoelämä että asukkaat ovat toteuttaneet päästöjä vähentäviä toimenpiteitä.

Lisätietoja:

Tiedote kokonaisuudessaan Suomen Ympäristökeskuksen tiedotteissa

Hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. +358 295 251 629 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

HINKU-tiimin vetäjä, suunnitteluinsinööri Pasi Tainio, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 676, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lappeenrannan HINKU-sivu
Parikkalan HINKU-sivu

Strategia: Biotalous on talouden seuraava aalto

Hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Nämä linjaukset sisältyvät valtioneuvoston 8.5.2014 hyväksymään periaatepäätökseen, jonka tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla biotaloudessa ja cleantechissä.

Strategian neljä painopistettä ovat 1) biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö, 2) biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla, 3) biotalouden osaamisperustaa uudistetaan koulutusta ja tutkimustoimintaa kehittämällä ja 4) biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan.

Tiedote kokonaisuudessaan tästä linkistä

Kestävää kasvua biotaloudesta -julkaisu

Hietasen lista – tulevaisuuden kasvavat ja uudet toimialat

Järki-lehti kirjoitti pari viikkoa sitten työpaikkojen katoamisesta osana luonnollista yhteiskunnan kehitystä. Luova tuho hävittää vanhat ammatit, tuotteet ja yritykset parempien ja tehokkaampien tieltä. Vara- ja kehitysjohtaja Olli Hietanen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta yhtyy näkemykseen. Työpaikkojen katoamisesta uutisoidaan paljon, uusista työpaikoista ja toimialoista vähemmän. Suomessa eniten huomiota mediassa on saanut ehkä peliala menestyneen Angry Birds -brändin myötä. Hietanenkin uskoo pelialaan ja pelillisyyden levittäytymiseen mm. opetukseen suunnitteluun, tutkimukseen ja kehittämiseen, mutta se ei ole ainoa tulevaisuuden kuuma toimiala. Hietasen mukaan olennaista on positiivinen ajattelu:

“Hietasen lista” lyhyesti. Tulevaisuuden työelämän erityispiirteitä:

•Automaatio, robotiikka ja ubiteknologia, sekä niiden hallinta ja valvonta.
•Automaation päälle syntyneet uudet palveluammatit
•Vanhan teknologian kehittäminen tehokkaammaksi
•Pelimaailma ja pelillisyyden leviäminen muille aloille
•Cleantech
•3D-tulostaminen
•Älyverkot
•Internet globaalin yrittämisen peruskivenä
•Kieliteollisuus ja monikulttuurisuuden hallinta
•Uuden teknologian käyttötuki
•Virtualisaation, digitalisoitumisen ja sosiaalisen median luomat palvelut
•Finanssi- vakuutus ja lakiala
•Turvallisuusala
•Logistiikka
•Biotalous
•Vesi ja muut kriittiset luonnonvarat
•Koulutus
•Sosiaali- ja terveyspalvelut
•Monet perinteiset kädentaidot (putki-, sähkö- ja huoltomiehet yms.)
•Aurinkoenergia ja mahdollisesti monet muut uusiutuvat energiamuodot
•Lähiruoka ja -palvelut, sekä osuuskunnat ja muu piirit
•Kulttuuri, taide, viihde ja elämänhallinta
•Matkailu
•Vakaat yhteiskunnalliset olot
•Joukkoistaminen ja joukkorahoitus
•Hyvinvointivaltion heikkeneminen muiden sektorien eduksi
•Byrokratia ja hallinto
•Niukkenevien luonnonvarojen etsiminen ja kerääminen

Artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan Järki-lehden nettisivulla

Energiavuosi 2013 KAUKOLÄMPÖ: Puusta tuli kaukolämmön tärkein energianlähde

Kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 14 prosenttia.

Puu nousi vuonna 2013 kaukolämmön tärkeimmäksi energialähteeksi. Energiateollisuus ry:n (ET) laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi 29 prosenttiin. Kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, hiilineutraalin tuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta nousi jo 31 prosenttiin

– Kasvua oli peräti kuusi prosenttiyksikköä. Se on merkittävä askel kaukolämpötoiminnassa, ET:n johtaja Jari Kostama sanoo. Biopolttoaineiden käytön kasvu johti myös kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen, joskin myös edellistä vuotta pienemmällä tuotannolla oli osuutensa laskussa.

Kaukolämpötuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 6,0 miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna yli 14 prosenttia. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 175 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni lähes kahdeksan prosenttia.

Lue tiedote kokonaisuudessaan Energiateollisuus ry:n tiedotteesta

Kaakkois-Suomessa hyvät edellytykset bioliiketoiminnalle

Kaakkois-Suomenmetsäteollisuus ja siihen linkittyvä osaaminen tarjoaa hyvät edellytykset bioliiketoimintaan etenkin puupohjaisten tuotteiden valmistuksessa. Asiaa on selvitetty Biotuli-tutkimushankkeessa, jota koordinoi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö.

Biotuli tulee sanoista Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit. Niitä kartoittaneessa hankkeessa selvitettiin uusien tuotteiden valmistus- ja käyttömenetelmiä ja myös muun muassa yritysten valmiutta biotalouden yhteistyöhön.

Tutkimushankkeessa kartoitettiin myös Kaakkois-Suomen vetovoimaa uusille alan toimijoille. Tavoitteena oli löytää suomalaisia ja eurooppalaisia yrityksiä, jotka voisivat sijoittautua alueelle tai käynnistää nykyisestä sijainnistaan yhteistyön Kaakkois-Suomessa toimivien yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kyselyn tuloksia ja varsinkin kyselylomakkeen luomisessa hyödynnetyistä asiantuntijahaastatteluista nousee selkeästi esille se, että suuret yritykset – erityisesti metsäteollisuudessa – ovat kiinnostuneita suuren kokoluokan toiminnasta myös bioliiketoiminnan alalla. Esimerkki tällaisesta suuren kokoluokan toiminnasta on biodieselin valmistus. Tämä jättää pienille ja keskisuurille yrityksille tilaa paitsi pienemmässä mittakaavassa toimimiseen, myös yhteistyösuhteissa ja verkostoissa toimimiseen suurten yritysten kanssa. Näin pienemmille toimijoille löytyy bioliiketoiminnan alueelta tilaa esimerkiksi uusiutuvan energian tuottamisessa ja jalostamisessa, sekä myös monien jalostusarvoltaan korkeampien tuotteiden tuotannossa.

BIOTULI – Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit

Talouskriisi on vaikuttanut ympäristön tilaan

Vuonna 2008 alkanut talouskriisien jatkumo on vaikuttanut maamme ympäristön tilaan. Näin arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen juuri ilmestyneessä ympäristön tila -katsauksessa. Vaikutukset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä; samalla kun taantuma on vähentänyt luonnonvarojen käyttöä ja muuta kuormitusta, se on myös hidastanut monia ympäristöpolitiikan prosesseja, kuten kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

Ympäristön tila Suomessa 2013 on tiivis ja yleistajuinen katsaus maamme ympäristön tilasta, sen kehityssuunnista ja suojelutoimien riittävyydestä. Suomen ympäristökeskuksessa toimitetun valtakunnallisen katsauksen lisäksi ELY-keskukset julkaisevat 13 alueellista katsausta ympäristön tilasta. Tietolähteinä on käytetty yleisiä tilastoja, ympäristöhallinnon asiantuntijoita ja tietojärjestelmiä sekä muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Euroopan unionin ympäristötietodirektiivi velvoittaa jäsenmaat tarjoamaan kansalaisille tietoa ympäristön tilasta. Nyt julkaistu Ympäristön tila Suomessa 2013 ja alueelliset ympäristön tila -katsaukset ovat osa velvoitteen täyttämistä. Vastaavia katsauksia julkaistaan noin neljän–viiden vuoden välein. Kaikki nyt julkaistut katsaukset ja vuoden 2008 katsaukset ovat saatavilla sähköisinä julkaisuina ymparisto.fi-verkkopalvelun kautta.

Ymparisto.fi-verkkopalvelusta löytyy myös aina tuorein tieto Suomen ympäristön tilasta. SYKE on lisäksi avannut Twitter-tilin, jossa kerrotaan uusimmista ympäristön tilaan liittyvistä tilastoista, trendeistä ja tavoitteista.

LISÄTIETOJA:

Tiedote kokonaisuudessaan (SYKE)

http://www.ymparisto.fi/ymparistontila

Twitter: @ymparistontila

Ympäristön tila Suomessa 2013

Kaakkois-Suomen ympäristön tilassa näkyy teollisuuden rakennemuutos

Suomelle hyväksyttiin vuoteen 2050 ulottuva kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi 3.12.2013 kokouksessaan Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Yhteiskuntasitoumuksella edistetään kestävää kehitystä kaikkialla yhteiskunnassa ja siihen on tarkoitus saada mukaan kaikki keskeiset toimijat aina kuluttajista yrityksiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin.

”Yhteiskuntasitoumuksella vahvistetaan Suomelle tavoitteet, jotka toteuttamalla varmistamme, että tulevaisuuden Suomi on hyvinvoiva ja kasvaa luonnon kantokyvyn rajoissa. Globaalissa maailmassa on selvää, että meidän on edistettävä kestävää kehitystä myös kansainvälisesti. Suomalaisella osaamisella ja asiantuntijuudella on kysyntää, jonka hyödyntäminen edistää yhteisiä kestävän kehityksen tavoitteita ja luo samalla uutta kasvua Suomelle”, sanoo Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Ympäristöministeriön tiedote kokonaisuudessaan

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus