Get Adobe Flash player

Author Archive

Suomi ja suomalainen vientiteollisuus maailman kärkeä ympäristöindikaattorien maavertailussa

Gaia Consulting Oy vertaili Suomen sekä suomalaisen vientiteollisuuden sijoittumista kansainvälisesti erilaisia ympäristövaikutuksia, vallitsevaa ympäristön tilaa ja luonnonvarojen saatavuutta kuvaavia indikaattoreita hyödyntäen. Selvitys toteutettiin pääasiassa OECD-tilastojen perusteella.

Selvityksessä tarkastellut teemat olivat 1) energia ja ilmastonmuutos, 2) ilma, 3) luonnonvarat, 4) toimintaympäristö ja 5) kiertotalous. Kun verrataan Suomea EU- ja OECD-maiden keskiarvoihin, on Suomen tulos keskiarvoa parempi lähes kaikkien indikaattoreiden osalta.

Vertailumaista parhaaksi Suomi ylsi useilla alueilla: pienhiukkaspäästöt energiankäyttöä kohti, metsäpinta-alan osuus ja pintaveden ekologinen tila sekä cleantech-innovaatioympäristö. Suomi ylsi selvityksessä tarkastellun yhteensä seitsemäntoista indikaattorin osalta vertailumaiden parhaaseen kolmannekseen kolmessatoista. Teemoista erityisesti ilma osoittautui Suomen vahvuudeksi vertailumaihin nähden: Suomi oli teemassa parhaassa kolmanneksessa kaikilla käytetyillä indikaattoreilla.

Suomi menestyi hyvin myös Energia ja ilmastonmuutos -teemassa. Maiden välisestä CO2-päästövertailusta käy ilmi, että Suomen energiantuotanto on vähäpäästöistä. Suomessa uusiutuvan energian osuus primäärienergian hankinnasta (32%) on merkittävästi suurempi kuin OECD:n ja EU:n keskiarvot (16-19%).

Energian tuottavuus oli ainoa indikaattori, jossa Suomi sijoittui vertailumaiden huonoimpaan kolmannekseen. Tämä bruttokansantuotteen ja primäärienergian hankinnan välistä suhdetta kuvaavan tunnusluvun heikkous oli odotettu, koska Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta, korkean primäärienergian omaavaa ydinvoimaa, pitkät kuljetusmatkat sekä kylmät talvet.

Uutinen ja raportti löytyy kokonaisuudessaan Metsäteollisuus ry:n nettisivulta (linkki uutiseen)

Kaakkois-Suomen metsäteollisuudella positiiviset näkymät keväällä 2019

Työ ja -elinkeinoministeriö julkaisi 18.4.2019 alueelliset kehitysnäkymät keväälle 2019 (tehty ennen Stora Enso Imatran YT-neuvotteluja). Alla koonto Kaakkois-Suomen metsäteollisuutta koskevista osioista.

KOUVOLAN SEUTUKUNTA

UPM Kymin tehtaaseen on investoitu 2000-luvulla noin miljardi euroa. Investointien myötä tehtaasta tuli yksi Euroopan suurimpia sellutehtaita 870 000 tonnin vuosituotannollaan. Alueen metsä- ja biotalouden näkymät ovat edelleen hyvät. Metsäyhtiö UPM peruskorjaa Kuusankosken vesivoimalan. Uusien turbiinien ja generaattoriyksikköjen myötä voimalaitoksen energiantuotanto kasvaa. Kyseessä on merkittävä, miljoonaluokan investointi. Peruskorjaus aloitetaan tänä vuonna ja se valmistuu vuonna 2022.

KOTKAN-HAMINAN SEUTUKUNTA

Kotkan seudun metsäteollisuus on uudistumassa. Kotkamills kehittää muovittomia kartonkituotteita elintarvikekäyttöön. Elintarvike- ja pakkausteollisuuden tarpei¬siin sopivat kartonkituotteet ovat muovittomia ja täysin kierrätettäviä. Kotkamillsin odotukset alkaneelle vuodelle ovat hyvät kaikilla tuotealoilla. Muovittomille tuotteille on avautumassa lisää markkinoita ympäristösääntelyn myötä, kun esimerkiksi EU on kieltämässä kertakäyttöisiä muovituotteita vuoden 2021 alussa. Kotkamills suunnittelee myös uutta päällystettä, joka on tehty sellunkeiton sivutuotteena syntyvästä ligniinistä. Stora Enson Sunilan tehtailla ligniiniä on valmistettu teollisessa mittakaavassa jo vuodesta 2015, ja 50 000 tonnin vuosituotanto nostaa Stora Enson maailman suurimmaksi ligniinin tuottajaksi. Tehtaalla tehdään jatkuvaa tuotekehitystyötä lingniinin hyödyntämiseksi. Kotkamills harkitsee uuden paperikoneen rakentamista Kotkaan. Kyseessä olisi ensimmäinen paperikoneinvestointi Suomessa 20 vuoden tauon jälkeen. Mahdollisella uudella paperikoneella halutaan varmistaa kyky vastata laminaattipaperin kasvavaan kysyntään. Päätös rakentamisesta venynee ensi syksyyn, tällä hetkellä käydään läpi ympäristövaikutuksia.

UPM:n kaavaileman Kotkan biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on tehty. UPM Kotkan biojalostamossa valmistettaisiin kehittyneitä liikenteen polttoaineita tie-, laiva- ja lentoliikenteen käyttöön useista kestävistä raaka-aineista. Tuotteilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita myös kemianteollisuudessa. Kotkaan suunnitteilla oleva biojalostamo olisi kooltaan Suomen suurin, ja erittäin iso myös Euroopan mittakaavassa. Sen vuosituotanto olisi viisinkertainen UPM:n jo olemassaolevaan Lappeenrannan biojalostamoon verrattuna. Rakennusvaiheessa biojalostamohankkeen on arvioitu työllistävän noin 1 500 henkilöä. Itse biojalostamo työllistäisi suoraan noin sata henkilöä ja epäsuorasti noin 150. Hankkeen etenemiseen vaikuttavat osaltaan myös kansalliset ja EU:n polttoaineita koskevat päätökset.

IMATRAN SEUTUKUNTA

Metsäyhtiöiden liiketulokset ovat viime aikoina kehittyneet suotuisasti. Kasvun takana ovat sellun hyvä kysyntä ja paperin hinnan nousu. Kokonaisuudessaan paperin kysyntä kuitenkin laskee. Stora Enso käynnistää säästöohjelman, jolla se tavoittelee 120 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä. Yritys kaavailee sulkevansa paperikone 6:n Imatralla. Koneen sulkeminen johtaisi korkeintaan 80 henkilötyövuoden supistamiseen ja joidenkin tehtävien uudelleenjärjestelyihin. Paperikone kuuden sulkemisen jälkeen Imatralle jää enää yksi paperikone Tainionkosken tehtaille. Säästötoimista huolimatta Stora Enso investoi 16 miljoonaa euroa Imatran tehtaansa uudistuksiin. Yhtiö uusii tehtaan lipeä- ja öljyvarastosäiliöitä, voimalaitoksen kaasukattiloiden polttimia ja vähentää kuorikattilan typenoksidien päästöjä. Tehtaan neljä kaasukattilaa varustetaan vähäpäästöisillä polttimilla. Yhtiö varautuu investoinneilla tiukentuviin ympäristölupavaatimuksiin ja parantaa kemikaaliturvallisuutta. Investoinnit toteutetaan vuosien 2019 ja 2020 aikana. Lisäksi Stora Enson Imatran kemihierrelaitokseen on käynnissä uuden hiutalekuivaimen asennus, jonka on määrä olla tuotannollisessa toiminnassa alkuvuodesta. Hiutalekuivaimen lisäksi projektissa rakennetaan uusi pulpperilinja ja laajennetaan selluvarastoa. Kyseessä on 42 miljoonan euron projekti.

LAPPEENRANNAN SEUTUKUNTA

Kokonaisuutena bio-, metsä- ja pakkausteollisuudella menee hyvin. Tuotantomäärät ovat kasvussa, metsäteollisuus investoi ja uusiutuu. UPM Kaukaan sellutehtaalla on tehty muutaman vuoden aikana kymmenien miljoonien eurojen investoinnit. Kaukaan biojalostamon biopolttoaineiden menekki on ollut hyvä. Metsä Groupin muutama vuosi sitten Joutsenossa tekemä investointi tuottaa hyvää tulosta. Tehdas siirtyi muutama vuosi sitten polysulfidikeittoon, jolloin puusta saadaan enemmän lujia selluloosakuituja talteen. Sellun kysyntä on kovaa etenkin Aasiassa ja Välimeren alueella. Kuorimon kapasiteetin kasvattamiseen investoidaan noin 30 miljoonaa euroa lisää. Kuorimon laajennustyöt käynnistyvät tänä vuonna ja valmistuu keväällä 2020. Investointi mahdollistaa aiempaa suurempien kuitupuumäärien käsittelyn. Kuorimon laajennuksen jälkeen tehtaan havupuun kuorintakapasiteetti kasvaa kolmanneksella ja mahdollistaa osaltaan sellutuotannon lisäämisen tulevaisuudessa.

Uutinen kokonaisuudessaan TEM:n sivulla linkki.

Mitä Suomi tekee puusta 2030?

MITÄ SUOMI TEKEE PUUSTA 2030. LUT:n projektityökurssilaisten teekkariryhmä Siiri Kasurinen, Olivia Kuronen, Hanna Lento ja Joakim Pelto selvitti KAS-ELYn metsäteollisuuden erikoistumisryhmän toimeksiannosta kurssityössään metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiä nykytietämyksen perusteella. Työssä vertailtiin kahta perusskenaariota KAJA 2030 (KAikki JAtkuu ennallaan) sekä MUHO 2030.

Reilun kymmenen vuoden päästä, vuonna 2030, voidaan realistisesti odottaa, että Suomen metsäteollisuudessa on tapahtunut paljon muutoksia. Pitkän aikavälin trendi on jo osoittanut, että perinteisen painopaperin tuotanto joutuu väistymään vähenevän kysynnän ja uusien innovaatioiden vallatessa alaa. Silti metsäteollisuuden perinteiset tuotteet, paperi ja etenkin
kartonki säilyttävät sijansa tuotannossa, ja tuotantomäärien oletetaan pysyvän melko vakioina. Sellun kysynnän maailmalla ennustetaan nousevan tasaisesti, etenkin Aasian maiden ansiosta, jossa elintaso nousee ja sellukuitua tarvitaan paperin ja pakkausten valmistamiseen.

Suomen metsäteollisuuden sellutehtailla on hyvä pohja lähteä edistämään uusien biotuotteiden tuotantoa, esimerkiksi mikro- ja nanosellua. Valmiit sellutuotantolaitokset ovat helposti modifioitavissa biotuotteita valmistaviksi, niiden valmiin infran ja organisaatioiden ansiosta. Uusia sellun sovellusalueita voi olla käytännössä rajattomasti ja tuotantomahdollisuuksia pitäisikin selvittää laaja-alaisesti. Uusien kuitutuotteiden lisäksi Suomen metsäteollisuudella olisi potentiaalia ligniinin ja raakamäntyöljyn jalostamiseen. Näissä tulevaisuuden haasteena onkin poistaa tietyt epäpuhtaudet ja löytää kannattavimmat käyttökohteet. Jos ei ihan vuoteen 2030 mennessä, niin aikaa myöten uskotaan myös puupohjaisen tekstiilikuidun lyövän läpi isossa mittakaavassa. Toisaalta biotuotteissa ja -polttoaineissa riittää vielä kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia, vaikka ne täyttäisivätkin kestävyyskriteerit. Toisekseen biomateriaalien riittävyys ja raakaaineen hinta muodostavat suuren merkityksen sille, onko jonkin tuotteen valmistaminen kannattavaa. Silti yleinen suunta on massa- ja paperiteollisuuden siirtyminen toisen sukupolven biotuotteisiin. Tätä muutosta voidaan pitää lähinnä positiivisena etenkin ilmaston kannalta, sillä ihmiskunta tarvitsee korvaavia tuotteita fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tilalle.

Loppuraportti
PowerPoint-esitys
Posteri

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2017 tammi-kesäkuussa

Tulli, Tilastointi

Neljäntoista maakunnan viennin arvo kasvoi alkuvuonna

Vuoden 2017 tammi-kesäkuussa Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 29,7 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 30,5 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi 15 prosenttia ja tuonnin arvo 13 prosenttia vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta.

Maakunnittain tarkasteltuna viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 14 maakunnassa ja laski viidessä maakunnassa. Viennin arvo kasvoi euromääräisesti eniten Uudellamaalla, reilut 1,2 miljardia euroa eli 17 prosenttia viime vuodesta. Viennin arvo kasvoi 587 miljoonaa euroa Varsinais-Suomessa (+26 %), 376 miljoonaa euroa Keski-Pohjanmaalla (+44 %), 359 miljoonaa euroa Lapissa (+20 %) ja 339 miljoonaa euroa Pirkanmaalla (+16 %). Viennin arvo laski maakunnista eniten Kymenlaaksossa, 114 miljoonaa euroa (-6 %). Viennin arvoon tuli hieman laskua myös Satakunnassa (-2 %), Etelä-Karjalassa (-4 %), Etelä-Savossa (-7 %) ja Keski-Suomessa (-2 %).

Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä muuttuivat tammi-kesäkuussa vain vähän vuoden takaiseen verrattuna. Uudenmaan osuus kasvoi aavistuksen ja oli noin 30 prosenttia. Varsinais-Suomelle osuuden kasvu oli hieman suurempaa, ja osuudeksi tuli kymmenen prosenttia. Pirkanmaan osuus säilyi lähes entisellään, eli kahdeksassa prosentissa. Eniten laskivat Kymenlaakson, Satakunnan ja Keski-Suomen osuudet, noin prosenttiyksikön.

Uudenmaan osuus koko tavaratuonnin arvosta oli 59 prosenttia tammi-kesäkuussa. Maakunnan tuonnin arvo nousi 13 prosenttia, mutta osuus kokonaistuonnista säilyi samalla tasolla kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Tuonnin arvo kasvoi jyrkästi Kymenlaaksossa (+148 %) ja Kainuussa (+221 %). Kymenlaakson tuonnin arvon kasvu johtui erityisesti arvoltaan suuresta kaasuputkituonnista Venäjältä. Huomattavaa tuonnin kasvu oli myös Pohjanmaalla (+41 %) ja Keski-Pohjanmaalla (+39 %). Tuonnin arvo laski Manner-Suomen maakunnista ainoastaan Lapissa.

Lähde: TULLI: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2017 tammi-kesäkuussa

Alueet analysoitu yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta

​TEMin julkaisemassa Alueiden vahvuuksien analyysissä on tarkasteltu 18 maakunnan ydinvahvuuksia yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Alueiden vahvuuksien analyysissä on hyödynnetty maakunnissa tehtyä strategia- ja ohjelmatyötä.

​Työn tavoitteena on ollut yhdenmukaisella analyysimallilla kirkastaa maakuntien keskeiset ydinvahvuudet ja suhteelliset kilpailuedut. Lisäksi työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa vahvuuksista suhteessa muihin alueisiin ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuuksia muiden alueiden kanssa. Analyysiä on työstetty yhdessä laajalla joukolla maakunnissa. Alueiden vahvuuksien analyysissä on hyödynnetty maakunnissa tehtyä strategia- ja ohjelmatyötä. Keskeisenä osana ovat olleet kaikissa 18 maakunnassa toteutetut analyysityöpajat. Alueellista näkökulma on vahvistettu myös maakuntiin suunnatulla täydentävällä kyselyllä.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ydinvahvuudet

Analyysi kertoo, että Etelä-Karjalan ydinvahvuudet ovat sijainti Venäjän rajan läheisyydessä ja hyvät yhteydet sekä Pietariin että pääkaupunkiseudulle. Myös vahva Venäjä-osaaminen luetaan ydinvahvuudeksi. Kymenlaaksonkin vahvuutena nähdään sijainti eli meren ja pääkaupunkiseudun läheisyys. Metsäteollisuuden vahva perinne sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet kuuluvat myös Kymenlaakson vahvuuksiin. Vahvuuksien analysointi linkittyy maakunnalliseen kehittämistyöhön ja sen toivotaan toimivan tukena maakuntien strategisessa valmistelussa (esim. maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman päivittämisessä). Analyysistä löytyy myös eväitä valmistautumiseen seuraavaan EU-ohjelmakauteen (2021-).

Tutustu julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-224-8

Kartongin tuotanto kasvoi alkuvuonna yli kahdeksan prosenttia, paperin tuotanto pienentyi

Metsäteollisuus tuotti kartonkia alkuvuonna 830 000 tonnia. Määrä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. Myös sellun ja havusahatavaran tuotanto kasvoi alkuvuonna. Paperin tuotanto sen sijaan jatkoi pienentymistään. Metsäteollisuuden tammi–maaliskuun tuotantolukuja piristi erityisesti kartonki, mutta myös sellun tuotanto kehittyi myönteisesti. Yhtiöt tuottivat sellua alkuvuonna 1,9 miljoonaa tonnia eli 4,1 prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uudet investoinnit näkyvät sellun ja kartongin tuotantoluvuissa selvästi.

Lue koko artikkeli täältä

Rakennusalan suhdannetilanne kohenemassa

Rakennusalan liikevaihto- ja palkkasummatietojen mukaan alkuvuosi on mennyt hyvin, erityisesti maa- ja vesirakentamisessa. Paranevan kehityksen riskinä on kuitenkin kansainvälisen talouden epävakauden mahdollinen lisääntyminen ja sen vaikutukset Suomen talouteen, arvioi valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU-ryhmä) 18. syyskuuta julkaisemassaan raportissa.

Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen kokonaismäärän pysyvän vielä tänä vuonna nollatasolla. Ennustehaarukka muutokseksi vuonna 2015 on -½…+½ %. Uudistalonrakentaminen on siirtymässä rakentamisen veturiksi korjaamisvauhdin hidastuessa. Raksun arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan 26 000 – 27 000 asunnon rakentaminen. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja (ml. takauslainoitetut asunnot) on noin 8 000. Kuluvana talvena työvoiman arvioidaan kasvavan jo hieman edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2016 rakentamisen kasvu on laaja-alaisempaa. Ryhmä arvioi rakentamisen kokonaistuotannon kasvun nousevan 2-4 prosenttiin. Vuoden 2016 asuntojen aloitusennuste on 27 000 – 28 000.

Lisätietoja:

Valtionvarainministeriö: Rakennusalan suhdannetilanne kohenemassa

Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvaa tasaisesti

Suomen metsäteollisuuden kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana 1,4 % ja toisen neljänneksen vastaavasti 0,4 %. Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana sellun tuotanto kasvoi edellisvuodesta 5,4 % ja kartongin tuotanto 5,2 %. Kaakkois-Suomen paperin- ja kartongintuotanto kasvoi vuonna 2014 4 %. Sellun tuotanto kasvoi vuonna 2014 2 %, kun taas mekaanisten massojen tuotanto laski 12 %.

HaminaKotka Satamassa vienti oli elokuussa plussalla 1,5 %. Sahatavaran vienti on kasvanut alkuvuonna edellisvuodesta peräti 20,7 % ja sellun vienti 7,1 %, kun taas paperin vienti laski 3,1 %. Raakapuun tuonti on vähentynyt vastaavana ajanjaksona 25,1 %.

Suomen metsäteollisuuden tuotteiden vienti parani kesäkuussa 2015 12 prosenttia. Paperia ja pahvia vietiin viisi prosenttia, sahatavaraa neljä prosenttia ja vaneria seitsemän prosenttia vuoden 2014 kesäkuuta enemmän. Paperimassan vienti kohosi peräti 62 prosenttia lähinnä vientimäärien nousun takia. Massasta 29 prosenttia toimitettiin Kiinaan. Elokuun ennakkotilaston mukaan metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi edelleen selvästi.

Suomen kauppatase oli heinäkuussa 2015 80 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tammi-heinäkuussa kauppataseen ylijäämää on kertynyt 500 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 heinäkuussa kauppatase oli 454 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-heinäkuun vaje oli tuolloin yli 1,5 miljardia euroa.

Lähteet:

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto kesäkuussa 2015

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto heinäkuussa 2015

HaminaKotka Satama Oy:n elokuun liikennetiedote 2015

Metsäteollisuuden tuotanto neljännesvuosittain Suomessa

Kaakkois-Suomi hyödyntää jo kaikki kotitalousjätteensä

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut eteläkarjalaisten kotitalouksien kuivajätettä energiahyötykäyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Kuivajätteiden energiahyötykäyttöä on lisätty vaiheittain siten, että vuonna 2013 energiana hyödynnettiin yli 40 prosenttia kotitalouksien kuivajätteistä ja vuonna 2014 jo yli 98 prosenttia. Vuonna 2015 energiahyötykäytössä tullaan pääsemään 100 prosenttiin, eli Kukkuroinmäen jätekeskuksen kaatopaikalle ei enää kotitalousjätettä sijoiteta lainkaan. Kotitalouksien kuivajätteet kuljetetaan jäteautojen kyydissä Kukkuroinmäen jätekeskuksen siirtokuormaushalliin, jossa ne lastataan rekkojen kyytiin. Jätteet kuljetetaan Riihimäelle Ekokemin jätevoimalaan, jossa ne hyödynnetään kaukolämmön- ja sähköntuotantoon. Laskennallisesti eteläkarjalaisten kotitalouksien noin 21 000 kuivajätetonnin sisältämällä energialla voidaan lämmittää yli 6000 omakotitaloa. Kotitalouksissa syntyvät biojätteet kompostoidaan Kekkilän kompostointilaitoksessa, joka sijaitsee myös jätekeskuksen alueella. Hyötyjätteet toimitetaan eteenpäin materiaalihyötykäyttöön tai hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa.

Kymenlaakson Jäte Oy ohjaa suurimman osan kymenlaaksolaisten asumisessa syntyvistä yhdyskuntajätteistä käsiteltäväksi tietyn jätemateriaalin käsittelyyn erikoistuneisiin käsittelylaitoksiin. Vaaralliset jätteet ja erilaiset hyötyjätteet ohjataan niiden käsittelyyn erikoistuneille yrityksille. Biojäte kuljetetaan biokaasulaitokseen, jossa siitä tuotetaan energiaa ja lannoitetta lähiseudun pelloille. Jäljelle jäävä loppuosa ajetaan jätevoimalaan Kotkan Energialle. Kymenlaakson Jäte Oy otti v. 2014 vastaan asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntynyttä loppujätettä 34 928 tonnia. Loppujätteestä ohjattiin energiahyödyntämiseen Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaan yhteensä 99,7 %.

Lähteet:

Etelä-Karjalan jätehuollon vuosikertomus 2014

Etelä-Karjalan kotitalouksien kuivajätettä ei enää lainkaan kaatopaikalle

Kymenlaakson Jäte Oy:n vuosikertomus 2014

Jätehuollon suuri käänne tapahtui jo – artikkeli kymenlaaksolaisesta ja suomalaisesta jätehuollosta

Yhteinen näkemys kestävästä tulevaisuudesta resurssiviisaustiekartoilla

Forssa, Lappeenranta ja Turku laativat kevään 2015 aikana Sitran tuella resurssiviisaustiekartat, joissa linjataan pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Tiekartoista käy ilmi, mitä tavoite kestävästä kaupungista edellyttää alueilta – esimerkiksi energiantuotannon ja -kulutuksen sekä yhdyskuntarakenteen osalta. Samalla kaupungit sitoutuivat myös luomaan toimintatapoja, jotka säästävät luonnonvaroja, vähentävät päästöjä ja lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia.

Tiekarttatyö on osa resurssiviisaan kaupungin toimintamallia, joka on kehitetty Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteishankkeessa vuosina 2013–2015. Resurssiviisaaksi tähtäävän kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön sekä kuluttaa luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajat huomioiden viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Toimintamalli kokoaa kaupungin kaikki kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi, luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen ja tiekartan sinne pääsemiseksi.

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen – tavoitetila 2050

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Sitran kotisivulta