Get Adobe Flash player

Author Archive

Mitä Suomi tekee puusta 2030?

MITÄ SUOMI TEKEE PUUSTA 2030. LUT:n projektityökurssilaisten teekkariryhmä Siiri Kasurinen, Olivia Kuronen, Hanna Lento ja Joakim Pelto selvitti KAS-ELYn metsäteollisuuden erikoistumisryhmän toimeksiannosta kurssityössään metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiä nykytietämyksen perusteella. Työssä vertailtiin kahta perusskenaariota KAJA 2030 (KAikki JAtkuu ennallaan) sekä MUHO 2030.

Reilun kymmenen vuoden päästä, vuonna 2030, voidaan realistisesti odottaa, että Suomen metsäteollisuudessa on tapahtunut paljon muutoksia. Pitkän aikavälin trendi on jo osoittanut, että perinteisen painopaperin tuotanto joutuu väistymään vähenevän kysynnän ja uusien innovaatioiden vallatessa alaa. Silti metsäteollisuuden perinteiset tuotteet, paperi ja etenkin
kartonki säilyttävät sijansa tuotannossa, ja tuotantomäärien oletetaan pysyvän melko vakioina. Sellun kysynnän maailmalla ennustetaan nousevan tasaisesti, etenkin Aasian maiden ansiosta, jossa elintaso nousee ja sellukuitua tarvitaan paperin ja pakkausten valmistamiseen.

Suomen metsäteollisuuden sellutehtailla on hyvä pohja lähteä edistämään uusien biotuotteiden tuotantoa, esimerkiksi mikro- ja nanosellua. Valmiit sellutuotantolaitokset ovat helposti modifioitavissa biotuotteita valmistaviksi, niiden valmiin infran ja organisaatioiden ansiosta. Uusia sellun sovellusalueita voi olla käytännössä rajattomasti ja tuotantomahdollisuuksia pitäisikin selvittää laaja-alaisesti. Uusien kuitutuotteiden lisäksi Suomen metsäteollisuudella olisi potentiaalia ligniinin ja raakamäntyöljyn jalostamiseen. Näissä tulevaisuuden haasteena onkin poistaa tietyt epäpuhtaudet ja löytää kannattavimmat käyttökohteet. Jos ei ihan vuoteen 2030 mennessä, niin aikaa myöten uskotaan myös puupohjaisen tekstiilikuidun lyövän läpi isossa mittakaavassa. Toisaalta biotuotteissa ja -polttoaineissa riittää vielä kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia, vaikka ne täyttäisivätkin kestävyyskriteerit. Toisekseen biomateriaalien riittävyys ja raakaaineen hinta muodostavat suuren merkityksen sille, onko jonkin tuotteen valmistaminen kannattavaa. Silti yleinen suunta on massa- ja paperiteollisuuden siirtyminen toisen sukupolven biotuotteisiin. Tätä muutosta voidaan pitää lähinnä positiivisena etenkin ilmaston kannalta, sillä ihmiskunta tarvitsee korvaavia tuotteita fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tilalle.

Loppuraportti
PowerPoint-esitys
Posteri

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2017 tammi-kesäkuussa

Tulli, Tilastointi

Neljäntoista maakunnan viennin arvo kasvoi alkuvuonna

Vuoden 2017 tammi-kesäkuussa Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 29,7 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 30,5 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi 15 prosenttia ja tuonnin arvo 13 prosenttia vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta.

Maakunnittain tarkasteltuna viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 14 maakunnassa ja laski viidessä maakunnassa. Viennin arvo kasvoi euromääräisesti eniten Uudellamaalla, reilut 1,2 miljardia euroa eli 17 prosenttia viime vuodesta. Viennin arvo kasvoi 587 miljoonaa euroa Varsinais-Suomessa (+26 %), 376 miljoonaa euroa Keski-Pohjanmaalla (+44 %), 359 miljoonaa euroa Lapissa (+20 %) ja 339 miljoonaa euroa Pirkanmaalla (+16 %). Viennin arvo laski maakunnista eniten Kymenlaaksossa, 114 miljoonaa euroa (-6 %). Viennin arvoon tuli hieman laskua myös Satakunnassa (-2 %), Etelä-Karjalassa (-4 %), Etelä-Savossa (-7 %) ja Keski-Suomessa (-2 %).

Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä muuttuivat tammi-kesäkuussa vain vähän vuoden takaiseen verrattuna. Uudenmaan osuus kasvoi aavistuksen ja oli noin 30 prosenttia. Varsinais-Suomelle osuuden kasvu oli hieman suurempaa, ja osuudeksi tuli kymmenen prosenttia. Pirkanmaan osuus säilyi lähes entisellään, eli kahdeksassa prosentissa. Eniten laskivat Kymenlaakson, Satakunnan ja Keski-Suomen osuudet, noin prosenttiyksikön.

Uudenmaan osuus koko tavaratuonnin arvosta oli 59 prosenttia tammi-kesäkuussa. Maakunnan tuonnin arvo nousi 13 prosenttia, mutta osuus kokonaistuonnista säilyi samalla tasolla kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Tuonnin arvo kasvoi jyrkästi Kymenlaaksossa (+148 %) ja Kainuussa (+221 %). Kymenlaakson tuonnin arvon kasvu johtui erityisesti arvoltaan suuresta kaasuputkituonnista Venäjältä. Huomattavaa tuonnin kasvu oli myös Pohjanmaalla (+41 %) ja Keski-Pohjanmaalla (+39 %). Tuonnin arvo laski Manner-Suomen maakunnista ainoastaan Lapissa.

Lähde: TULLI: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2017 tammi-kesäkuussa

Alueet analysoitu yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta

​TEMin julkaisemassa Alueiden vahvuuksien analyysissä on tarkasteltu 18 maakunnan ydinvahvuuksia yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Alueiden vahvuuksien analyysissä on hyödynnetty maakunnissa tehtyä strategia- ja ohjelmatyötä.

​Työn tavoitteena on ollut yhdenmukaisella analyysimallilla kirkastaa maakuntien keskeiset ydinvahvuudet ja suhteelliset kilpailuedut. Lisäksi työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa vahvuuksista suhteessa muihin alueisiin ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuuksia muiden alueiden kanssa. Analyysiä on työstetty yhdessä laajalla joukolla maakunnissa. Alueiden vahvuuksien analyysissä on hyödynnetty maakunnissa tehtyä strategia- ja ohjelmatyötä. Keskeisenä osana ovat olleet kaikissa 18 maakunnassa toteutetut analyysityöpajat. Alueellista näkökulma on vahvistettu myös maakuntiin suunnatulla täydentävällä kyselyllä.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ydinvahvuudet

Analyysi kertoo, että Etelä-Karjalan ydinvahvuudet ovat sijainti Venäjän rajan läheisyydessä ja hyvät yhteydet sekä Pietariin että pääkaupunkiseudulle. Myös vahva Venäjä-osaaminen luetaan ydinvahvuudeksi. Kymenlaaksonkin vahvuutena nähdään sijainti eli meren ja pääkaupunkiseudun läheisyys. Metsäteollisuuden vahva perinne sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet kuuluvat myös Kymenlaakson vahvuuksiin. Vahvuuksien analysointi linkittyy maakunnalliseen kehittämistyöhön ja sen toivotaan toimivan tukena maakuntien strategisessa valmistelussa (esim. maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman päivittämisessä). Analyysistä löytyy myös eväitä valmistautumiseen seuraavaan EU-ohjelmakauteen (2021-).

Tutustu julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-224-8

Kartongin tuotanto kasvoi alkuvuonna yli kahdeksan prosenttia, paperin tuotanto pienentyi

Metsäteollisuus tuotti kartonkia alkuvuonna 830 000 tonnia. Määrä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. Myös sellun ja havusahatavaran tuotanto kasvoi alkuvuonna. Paperin tuotanto sen sijaan jatkoi pienentymistään. Metsäteollisuuden tammi–maaliskuun tuotantolukuja piristi erityisesti kartonki, mutta myös sellun tuotanto kehittyi myönteisesti. Yhtiöt tuottivat sellua alkuvuonna 1,9 miljoonaa tonnia eli 4,1 prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uudet investoinnit näkyvät sellun ja kartongin tuotantoluvuissa selvästi.

Lue koko artikkeli täältä

Rakennusalan suhdannetilanne kohenemassa

Rakennusalan liikevaihto- ja palkkasummatietojen mukaan alkuvuosi on mennyt hyvin, erityisesti maa- ja vesirakentamisessa. Paranevan kehityksen riskinä on kuitenkin kansainvälisen talouden epävakauden mahdollinen lisääntyminen ja sen vaikutukset Suomen talouteen, arvioi valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU-ryhmä) 18. syyskuuta julkaisemassaan raportissa.

Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen kokonaismäärän pysyvän vielä tänä vuonna nollatasolla. Ennustehaarukka muutokseksi vuonna 2015 on -½…+½ %. Uudistalonrakentaminen on siirtymässä rakentamisen veturiksi korjaamisvauhdin hidastuessa. Raksun arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan 26 000 – 27 000 asunnon rakentaminen. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja (ml. takauslainoitetut asunnot) on noin 8 000. Kuluvana talvena työvoiman arvioidaan kasvavan jo hieman edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2016 rakentamisen kasvu on laaja-alaisempaa. Ryhmä arvioi rakentamisen kokonaistuotannon kasvun nousevan 2-4 prosenttiin. Vuoden 2016 asuntojen aloitusennuste on 27 000 – 28 000.

Lisätietoja:

Valtionvarainministeriö: Rakennusalan suhdannetilanne kohenemassa

Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvaa tasaisesti

Suomen metsäteollisuuden kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana 1,4 % ja toisen neljänneksen vastaavasti 0,4 %. Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana sellun tuotanto kasvoi edellisvuodesta 5,4 % ja kartongin tuotanto 5,2 %. Kaakkois-Suomen paperin- ja kartongintuotanto kasvoi vuonna 2014 4 %. Sellun tuotanto kasvoi vuonna 2014 2 %, kun taas mekaanisten massojen tuotanto laski 12 %.

HaminaKotka Satamassa vienti oli elokuussa plussalla 1,5 %. Sahatavaran vienti on kasvanut alkuvuonna edellisvuodesta peräti 20,7 % ja sellun vienti 7,1 %, kun taas paperin vienti laski 3,1 %. Raakapuun tuonti on vähentynyt vastaavana ajanjaksona 25,1 %.

Suomen metsäteollisuuden tuotteiden vienti parani kesäkuussa 2015 12 prosenttia. Paperia ja pahvia vietiin viisi prosenttia, sahatavaraa neljä prosenttia ja vaneria seitsemän prosenttia vuoden 2014 kesäkuuta enemmän. Paperimassan vienti kohosi peräti 62 prosenttia lähinnä vientimäärien nousun takia. Massasta 29 prosenttia toimitettiin Kiinaan. Elokuun ennakkotilaston mukaan metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi edelleen selvästi.

Suomen kauppatase oli heinäkuussa 2015 80 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tammi-heinäkuussa kauppataseen ylijäämää on kertynyt 500 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 heinäkuussa kauppatase oli 454 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-heinäkuun vaje oli tuolloin yli 1,5 miljardia euroa.

Lähteet:

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto kesäkuussa 2015

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto heinäkuussa 2015

HaminaKotka Satama Oy:n elokuun liikennetiedote 2015

Metsäteollisuuden tuotanto neljännesvuosittain Suomessa

Kaakkois-Suomi hyödyntää jo kaikki kotitalousjätteensä

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on toimittanut eteläkarjalaisten kotitalouksien kuivajätettä energiahyötykäyttöön vuoden 2013 alusta alkaen. Kuivajätteiden energiahyötykäyttöä on lisätty vaiheittain siten, että vuonna 2013 energiana hyödynnettiin yli 40 prosenttia kotitalouksien kuivajätteistä ja vuonna 2014 jo yli 98 prosenttia. Vuonna 2015 energiahyötykäytössä tullaan pääsemään 100 prosenttiin, eli Kukkuroinmäen jätekeskuksen kaatopaikalle ei enää kotitalousjätettä sijoiteta lainkaan. Kotitalouksien kuivajätteet kuljetetaan jäteautojen kyydissä Kukkuroinmäen jätekeskuksen siirtokuormaushalliin, jossa ne lastataan rekkojen kyytiin. Jätteet kuljetetaan Riihimäelle Ekokemin jätevoimalaan, jossa ne hyödynnetään kaukolämmön- ja sähköntuotantoon. Laskennallisesti eteläkarjalaisten kotitalouksien noin 21 000 kuivajätetonnin sisältämällä energialla voidaan lämmittää yli 6000 omakotitaloa. Kotitalouksissa syntyvät biojätteet kompostoidaan Kekkilän kompostointilaitoksessa, joka sijaitsee myös jätekeskuksen alueella. Hyötyjätteet toimitetaan eteenpäin materiaalihyötykäyttöön tai hyödynnetään jätekeskuksen omassa toiminnassa.

Kymenlaakson Jäte Oy ohjaa suurimman osan kymenlaaksolaisten asumisessa syntyvistä yhdyskuntajätteistä käsiteltäväksi tietyn jätemateriaalin käsittelyyn erikoistuneisiin käsittelylaitoksiin. Vaaralliset jätteet ja erilaiset hyötyjätteet ohjataan niiden käsittelyyn erikoistuneille yrityksille. Biojäte kuljetetaan biokaasulaitokseen, jossa siitä tuotetaan energiaa ja lannoitetta lähiseudun pelloille. Jäljelle jäävä loppuosa ajetaan jätevoimalaan Kotkan Energialle. Kymenlaakson Jäte Oy otti v. 2014 vastaan asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntynyttä loppujätettä 34 928 tonnia. Loppujätteestä ohjattiin energiahyödyntämiseen Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaan yhteensä 99,7 %.

Lähteet:

Etelä-Karjalan jätehuollon vuosikertomus 2014

Etelä-Karjalan kotitalouksien kuivajätettä ei enää lainkaan kaatopaikalle

Kymenlaakson Jäte Oy:n vuosikertomus 2014

Jätehuollon suuri käänne tapahtui jo – artikkeli kymenlaaksolaisesta ja suomalaisesta jätehuollosta

Yhteinen näkemys kestävästä tulevaisuudesta resurssiviisaustiekartoilla

Forssa, Lappeenranta ja Turku laativat kevään 2015 aikana Sitran tuella resurssiviisaustiekartat, joissa linjataan pitkän aikavälin kestävän hyvinvoinnin tavoitetila sekä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Tiekartoista käy ilmi, mitä tavoite kestävästä kaupungista edellyttää alueilta – esimerkiksi energiantuotannon ja -kulutuksen sekä yhdyskuntarakenteen osalta. Samalla kaupungit sitoutuivat myös luomaan toimintatapoja, jotka säästävät luonnonvaroja, vähentävät päästöjä ja lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia.

Tiekarttatyö on osa resurssiviisaan kaupungin toimintamallia, joka on kehitetty Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteishankkeessa vuosina 2013–2015. Resurssiviisaaksi tähtäävän kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön sekä kuluttaa luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajat huomioiden viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Toimintamalli kokoaa kaupungin kaikki kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi, luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen ja tiekartan sinne pääsemiseksi.

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen – tavoitetila 2050

Lue artikkeli kokonaisuudessaan Sitran kotisivulta

Kouvolaan 200 miljoonan investointi – Suomen suurimmalla ratapihalla voi vaihtaa kontit autosta junaan

Kouvolan ratapiha on Euroopan laajuisen liikenneverkon solmukohta. Se aiotaan muuttaa intermodaaliterminaaliksi, jossa konttien vaihto autosta junaan ja päinvastoin on sujuvaa.

Kouvolan Rail-Road -hanke on yksi verkon projekteista. Sille on haettu 3,6 miljoonaa suunnittelu- ja 40 miljoonan toteutusrahaa. EU-tuen osuus on 50 prosenttia suunnittelukustannuksista ja 20 prosenttia toteutuskustannuksista. Pelkästään näistä kertyy yli 200 miljoonan investointi.

Lue Tekniikka & Talous-lehden artikkeli kokonaisuudessaan tästä >>>

Metsäteollisuus investoi nyt voimakkaasti Suomeen!

Metsäteollisuudella on Suomessa suunnitelmissa tai valmisteilla miljardien eurojen edestä investointeja:

– Keväällä julkistettiin metsäteollisuuden siihen asti suurin investointisuunnitelma. Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan arvo olisi toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa. Päätöstä investoinnin toteuttamisesta odotetaan keväällä 2015.
– Lappeenrantaan valmistui maailman ensimmäinen, puupohjoista uusiutuvaa dieseliä valmistava biojalostamo. Biojalostamo aloitti kaupallisen tuotannon tammikuussa 2015.
– Kymin sellutehtaan laajennus käynnistyi vuonna 2014, ja sen arvioidaan olevan valmis vuonna 2015.
– Varkaudessa hienopaperikone muunnetaan pakkauskartongin raaka-aineen valmistukseen soveltuvaksi. Muutoksen arvioidaan olevan valmis vuonna 2015.
– Helmikuussa 2015 ilmoitettiin uudesta, 43 milj. euron investoinnista puisten rakennuselementtien tuotantolinjaan Varkaudessa. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2016 toisella neljänneksellä.
– Finnpulp Oy kertoo suunnittelevansa Sorsasaloon 1,1 miljoonaa tonnia havusellua tuottavaa sellutehdasta. Vuodesta 2012 lähtien valmistellun hankkeen kustannusarvio on 1,4 miljardia euroa.

Metsäteollisuus vuonna 2014: Tilanne päämarkkinoilla Euroopassa jatkui haasteellisena – metsäteollisuus ilmoitti mittavista investoinneista Suomeen
Finnpulp Oy:n puhelimet alkoivat soimaan urakalla