Get Adobe Flash player

Author Archive

Kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2011

Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta lähes 17 prosentilla, kun verorahoituksen lisäykset eivät riittäneet kompensoimaan toimintakatteen heikkenemistä ja rahoituskulujen nettolisäystä. Vuoden 2011 vuosikate on vielä kuitenkin parempi kuin vuonna 2009.

Linkki Tilastokeskuksen tiedotteeseen, josta pääsee edelleen tilastoihin kuntien ja kuntayhtymien taloudesta ja toiminnasta.

THL ennakoi terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuutta

THL on julkaissut raportin ”Terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuksia 2012”. Se on ensimmäinen terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin keskittyvä tulevaisuusraportti Suomessa. Ennakointiraportti maalaa joukon eri näkökulmista nähtyjä tulevaisuudenkuvia terveyden ja hyvinvoinnin ilmiöistä.

Raportti toteaa monella tavalla terveyden ja hyvinvoinnin pitkän aikavälin myönteisen kehityksen, joka on pääosin jatkumassa. Varjoja tulevaisuudessa ovat esimerkiksi väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kasvu, talouden epävarma kehitys, elinympäristön muutokset ja erityisesti ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys hyvine ja huonoine hedelmineen, globalisaation eteneminen ja omien kansallisten toimien kapeneva merkitys, yhteisen arvopohjan muuttuminen kirjavammaksi sekä monien hallintorakenneuudistusten onnistumisen epävarmuus.

Erityisinä ennakointiaiheina raportissa on nostettu esiin yhtäältä ikääntymisen haasteet ja toisaalta lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointinäkymät. Niissä tulevat esiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja väestöryhmien yhä monimuotoisemmat vaatimukset.

Raportti julkaistaan jatkossa vuosittain. Raportin esite ja koko raportti.

Analyysi kuntien lausunnoista kuntarakenneselvityksestä luovutettiin 22.5.2012

Valtiovarainministeriön tiedote 22.5.2012 (108/2012):

Noin 85 prosenttia kunnista näkee jonkinlaisen kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvän uudistuksen olevan tarpeellinen joko omalla alueellaan tai valtakunnallisesti. Noin puolella eli 158 kunnalla on valmiutta kuntajaon muutoksen selvittämiseen. Näissä kunnissa asuu noin 70 prosenttia Suomen väestöstä. Työryhmän esittämiä selvitysalueita tai niitä hieman laajempia alueita kannattaa 89 kuntaa. Näistä muutama kunta pitää työryhmän esittämää aluetta mahdollisena muiden vaihtoehtojen rinnalla. Lisäksi muutama kunta pitää esitettyä suuntaa oikeana mainitsematta kuntia nimeltä. Kaikilla kunnilla ei kuitenkaan näytä olevan yhtenäistä näkemystä selvitysalueista, vaan kuntien kannat ovat hajanaisia ja sisällöltään ne ovat osittain ristiriitaisia alueiden sisällä, todetaan kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä koskevassa valtiovarainministeriön internet –sivuilla tänään 22. toukokuuta julkistetussa lausuntoanalyysissä.

Selvityksiin valmiista kunnista 37 kannattaa kuntien oman selvityksen tekemistä, 68 kuntaa valtion erityistä selvitystä ja 51 kunnalle sopii kumpikin vaihtoehto. Työryhmän esittämään erityiseen kuntajakoselvitykseen valmius olisi siis 119 kunnalla eli noin 37 prosentilla kunnista.

Uudistuksen aikataulua koskevaan kysymykseen vastanneista kunnista suurin osa kannattaa kuntaliitosten toteuttamista vuoden 2017 alusta lukien. Osalla on valmiutta liitokseen myös vuoden 2015 alusta alkaen.

Kunnat ovat esittäneet myös omia selvitysalueita, jotka usein ovat pienempiä kuin työryhmän esittämät alueet. Pienempiä selvitysalueita esittävät lähinnä selvitysalueen reunakunnat tai pienemmät kunnat.

Analyysin pohjalta voidaan myös havaita, että joitakin kuntia ollaan jättämässä selvitysalueiden ulkopuolelle. Perusteena on usein kunnan heikko taloudellinen tilanne. Osa kunnista ei lisäksi näe taloudellisen tilanteensa tai väestötekijöiden muutoksen merkitsevän tarvetta liitokseen.

Keskuskaupungin ja kehyskuntien erilaiset näkemykset tulivat esiin. Kehyskunnat eivät ole usein valmiita selvityksiin. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarvetta tai maankäytön, liikenteen, asumisen ja yhdyskuntarakenteen yhteensovittamista ei useissa lausunnoissa nähty perusteeksi kuntarakenteen muutoksille.

Lausunnoissa nousevat esiin myös lähipalvelut ja niiden säilyttäminen sekä tarve lähidemokratian vahvistamiselle.

Lisäksi kunnat tuovat esille tarpeen toisesta kuulemiskierroksesta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys on tehty. Vastauksissa esitetään, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneratkaisu liittyy keskeisesti kuntauudistukseen ja linjaukset tulee yhteensovittaa tai olla tiedossa ennen kuntauudistuksen jatkolinjauksia.

Hallitus linjaa kesäkuussa uudistuksen jatkoa.

Kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän laatima yhteenveto löytyy täältä.

Alueiden ennakointiseminaarin materiaalit Porista

Alueiden ennakointiseminaari järjestettiin Porissa 29.-30.3.2012 teemana Alueiden epävarma tulevaisuus?

Seminaari tarjosi ajankohtaista ennakointitietoa ja pureutui haasteisiin, joita voimistuva rakennemuutos aiheuttaa alueille. Alue- ja paikkalähtöistä ajattelutapaa lähestyttiin sekä keskushallinnon näkökulmista että esimerkein maakunnista.

Seminaarin aineistot löydät Satakunnan liiton sivuilta.

VM arvioi kuntien talouden kehittymistä 1997-2024

Kuntien talouden kehittymistä vuosina 1997-2024 on arvioitu tuoreessa Valtiovarainministeriön raportissa. Selvitys osoittaa talousvaikeuksien kohdistuvan koko kuntakenttään 2020-luvulla. Ainakin kolmasosa kunnista on tuolloin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kunnat joutuvat sopeuttamaan, ts. saneeraamaan toimintaansa. Kuntien väliset erot kasvavat ja niiden välisen lojaalisuuden nähdään heikkenevän.

Nykyiset kunnat jakautuvat selvityksen mukaan tulevaisuudessa

  1. vaikeutuvan talouskehityksen kuntiin
  2. kasvavien kaupunkiseutujen kuntiin
  3. toimintaansa jo sopeuttaneisiin kuntiin
  4. kuntaliitoskuntiin ja
  5. valtionosuusjärjestelmästä riippuvaisiin kuntiin

Terveysnettipalvelu Hyvis on avattu

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on avannut uuden sähköisen terveys- ja hyvinvointipalvelun.  Hyvis on kaikille Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Kymenlaakson asukkaille tarkoitettu verkkosivusto. Lue lisää »

Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa -tutkimusraportti

Paras-ARTTU -ohjelman tutkimusraportissa (kirjoittajat Alisa Puustinen ja Vuokko Niiranen) tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjausta, päätöksenteko- ja toimintarakenteita sekä palvelujen käyttöä 40 ARTTU-tutkimuskunnassa. Tutkimuksen kohteena ovat kuntien perusterveydenhuollon palvelut, vanhuspalvelut ja lapsiperheiden palvelut.

Perusterveydenhuollossa tarkastellaan palvelun tuotantotavan ja kustannusten lisäksi erityisesti päivystyspalveluja ja terveyskeskuksen palveluvalikoimaa. Vanhuspalveluissa selvitetään palveluprofiilia laitoshoidon ja kotihoidon osalta sekä palveluiden kustannuksia. Lasten ja perheiden palveluissa tarkastelun kohteeksi valittiin päivähoito sekä lastensuojelu, siinä erityisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimet sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijaishuolto. Tutkimuksessa kuvataan pääasiassa vuosien 2009-2011 tilannetta sekä vuosien 2006-2009 aikana tapahtunutta kehitystä.

Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 16

Kaupunkiseutujen kasvukivut -tutkimus kuntien maankäyttöpolitiikasta ja suunnitteluyhteistyöstä

Kasvavien kaupunkiseutujen kunnat hakevat yhä yhteistyömuotojaan maankäytössä, selviää Aalto-yliopiston ja Kuntaliiton yhteisraportista. Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Turun ja Vaasan kaupunkiseudulla ei pääsääntöisesti vielä toteuteta syvää, yhteiseen tahtotilaan perustuvaa yhteistyötä, vaan seudullisen kehittämisen onnistumista arvioidaan sen mukaan, mikä sen hyöty on omalle kotikunnalle. Lue lisää »

VATT on tarkastellut ikääntymisen vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen maakunnissa ja erityisesti Keski-Suomen seutukunnissa

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on julkaissut raportin Ikääntymisen vaikutukset taloudelliseen kehitykseen Suomen maakunnissa ja Keski-Suomen seutukunnissa – kuinka vastata kuntatalouden menopaineiden kasvuun?

VATT:n tutkimuksessa  (167/2011) on tarkasteltu julkisten menojen alueellista kehitystä laskennallisen yleisen tasapainon mallin avulla. Tutkimuksessa pyritään ennakoimaan kuntatalouden rahoitustilanteen kehityksen alueellisia eroja vuosina 2010–2020. Tutkimuksessa arvioidaan toimenpiteitä, joilla rahoitusasemaa voitaisiin vahvistaa kunnallisverotuksen tai valtion kunnille suuntaamien tulonsiirtojen avulla. Tarkastelu on toteutettu pääosin maakuntatasolla VATT:n alueellisella, dynaamisella VERM-mallilla. Hanke on kuitenkin toiminut myös pilottina maakuntatasoa hienojakoisemmalle tarkastelulle. Tässä pilotissa on keskitytty erityisesti Keski-Suomeen, jonka osalta tarkastelu on viety seutukuntatasolle asti.

Julkisen kulutuksen alueellista kehitystä selittää ensisijaisesti väestön kasvu ja väestörakenteissa tapahtuvat muutokset. Simulointitulosten perusteella vajeiden rajoittamisesta aiheutuisi aikavälillä verraten suuria vaikutuksia kansantuotteeseen. Vaikutusten suuruus riippuu siitä, käytetäänkö rajoittamiseen valtionverotuksen vai kunnallisverotuksen kiristämistä.

Valtionverotuksen tapauksessa kustannukset ovat koko talouden tasolla hieman suurempia, mutta heikommassa asemassa olevien maakuntien tilanne on suhteellisesti parempi kuin kunnallisverotuksen vaihtoehdossa.

Valtionverotuksen ja valtionosuuksien käyttäminen tasaa siis alueille kertyviä kustannuksia, mutta siitä aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannuksia. Toisin sanoen julkisen sektorin rahoituksesta päätettäessä joudutaan valitsemaan tasapainoisemman aluekehityksen ja taloudellisen tehokkuuden väliltä.

Kuntien tehtävät kartoitetaan

Valtiovarainministeriö on 24.11. asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on määrittää kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä hallitusohjelman mukaisesti arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen valtiovarainministeriöstä ja työryhmän määräaika on 30.5.2014.

Kuntien tehtävien arvioinnin työryhmän tulee tehdä kokonaisarvio kuntien nykyisistä tehtävistä ja siitä, tulisiko kuntien tehtäviä vähentää ja muuttaa osana kuntauudistusta. Kuntien ja valtion tuottamien palvelujen suhteen uudelleen arviointia tarvitaan tilanteessa, jossa kuntien kokonaisvastuu kansalaisten hyvinvoinnista korostuu. Uudet elinvoimaiset kunnat mahdollistavat tehtävämuutoksia valtion ja kuntien välillä.

VM:n tiedote