Get Adobe Flash player

Ammatillisen peruskoulutuksen alueelliset ja alakohtaiset tarjontatavoitteet vuosille 2013-2016 julkistettiin

OKM:n tiedote 9.11.2012:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut ehdotuksensa ammatillisen peruskoulutuksen alueellisiksi ja alakohtaisiksi tarjontatavoitteiksi vuosille 2013-2016. Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella.

– Seuraavat vuodet ovat ratkaisevan tärkeitä siinä, että jokainen nuori saadaan peruskoulun jälkeen koulutukseen. Nuorisotakuun toteuttamiseksi koulutuksen tarjonta nyt paranee koko maassa. Paikkoja myös kohdennetaan entistä paremmin sinne, missä tarve on suurin, jotta alueellisia eroja nuorten mahdollisuuksissa voidaan kaventaa, opetusministeri Jukka Gustafsson linjaa.

Ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta varmistetaan ja kohdennetaan alueellisen tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että vuonna 2016 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa noin 2 200 opiskelijaa vähemmän kuin vuonna 2009. Vuoteen 2016 mennessä 16-18 -vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee lähes 7 800:lla, joten vähennystavoitteesta huolimatta ammatillisen koulutuksen tarjonta ja saatavuus nuorisoikäluokkaan suhteutettuna paranee valtakunnallisesti sekä kaikilla maan suuralueilla. Valtakunnallisesti vuonna 2016 paikka opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta koulutuksesta löytyy 81,3 prosentille ikäluokasta kun osuus vuonna 2009 oli 75,2 prosenttia.

Suuralueista merkittävimmät parannukset koulutuksen saatavuudessa suhteessa nuorisoikäluokkaan sijoittuvat metropolialueelle ja lounaisrannikolle, joilla koulutuksen saatavuus on ollut erityisen niukkaa suhteessa maan keskitasoon. Pienin suhteellinen parannus tapahtuu Pohjanmaan suuralueella, jolla koulutuksen saatavuus oli 2009 maan paras.

Ammatillisen koulutuksen saatavuus suhteessa ikäluokkaan paranee 13 maakunnassa. Koulutuksen saatavuus paranee erityisesti maakunnissa, joissa koulutustarjonta on ollut niukkaa ja ilman tutkintoa koulutuksen ulkopuolelle jääminen keskimääräistä yleisempää. Suurimmat suhteelliset parannukset tapahtuvat Kainuussa, jossa saatavuus paranee 18,4 prosenttiyksikköä suhteessa ikäluokkaan, ja Etelä-Karjalassa, jossa saatavuus nousee 17 prosenttiyksikköä suhteessa ikäluokkaan.

Nyt esitettävien muutosten jälkeen runsain ammatillisen koulutuksen tarjonta suhteessa ikäluokkaan olisi Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Keski-Suomen maakunnissa. Niukin tarjonta suhteessa ikäluokkaan olisi yhä Uudellamaalla. Maakuntien väliset erot koulutuksen tarjonnassa pienenevät olennaisesti. Vuonna 2009 tarjontaa suhteessa ikäluokkaan on maakunnittain 62,7–99,4 prosentille ikäluokasta. 2016 osuus olisi maakunnittain välillä 76,1–88,2 prosenttia.

Aloittajatavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärää vähennetään noin 7 350 opiskelijalla vuoteen 2016 mennessä. Tämä vastaa vajaan viiden prosentin vähennystä verrattuna vuoden 2013 opiskelijamääriin.

– Huolimatta siitä, että saatavuus paranee joka puolella maata, kohdistuu monille alueille myös määrällisesti merkittäviä opiskelijamäärävähennyksiä. Vaikka näiden vähennysten taustalla on nuorisoikäluokkien pieneneminen, asettavat ne koulutuksen järjestäjille merkittäviä haasteita. Uskon ja toivon, että haasteista huolimatta joka puolella maata nähdään, että taloudellisen niukkuuden oloissa koulutustarjonta täytyy kohdentaa suhteessa alueelliseen tarpeeseen ja alueiden tulee olla keskenään tasavertaisessa asemassa, ministeri painottaa.

Koulutusaloilla ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli – ja energiatekniikassa. Tarjontaa on tarpeen vähentää merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkäsittelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla.

Koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi on asetettu koulutustakuun toteutuminen osana nuorisotakuuta. Tässä tarkoituksessa ministeriö jakoi kesäkuussa 2012 yhteensä 1 700 opiskelijapaikkaa metropolialueelle ja eräiden muiden kasvukeskusten koulutuksen järjestäjille. Nämä koulutustakuun toteuttamiseen liittyvät opiskelijamäärälisäykset ovat osa ammatillisen koulutuksen tarjonnan uudelleenkohdentamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan alueellisiksi tavoitteiksi perustuu hallitusohjelman ja valtioneuvoston vuosille 2011-2016 vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman koulutustarjontaa koskeviin linjauksiin, valtioneuvoston vuosille 2013-2016 päättämiin valtiontalouden kehyksiin sekä kehittämissuunnitelman yhteydessä valmisteltuun ennakointityöhön sekä laajaan indikaattoriaineistoon.

– Ehdotusta on valmisteltu perusteellisesti. Taustalla on laaja koulutustarpeen ennakointi, josta on keskusteltu maakuntien kanssa jo aiemmin. Nyt tarkastelussa mennään yksityiskohtaisemmin maakuntatasolle ja jatkovalmistelussa alueellinen palaute on hyvin tärkeässä roolissa. Alueelliset tarpeet otetaan mahdollisimman kattavasti huomioon, ottaen toki huomioon myös mm. nuorisotakuun vaatimukset, Gustafsson avaa tilannetta.

Ministeriön ehdotukseen pyydetään palaute koulutuksen järjestäjiltä ja muilta ammatillisen koulutuksen sidosryhmiltä vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuoden 2013 maaliskuussa valmistellaan koulutuksen järjestäjäkohtaiset opiskelijamäärätavoitteet. Myös koulutuksen järjestäjäkohtaiseen ehdotukseen tullaan pyytämään laajasti palautetta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on päättää ammatillisen peruskoulutuksen vuosien 2014-2016 opiskelijamääristä sekä rakenteellisen kehittämisen toimista touko-kesäkuussa 2013.

Ministeriön ehdotus ja tausta-aineistot ovat luettavissa ammatillisen koulutuksen verkkosivuilta.

 

Kirjoita vastaus