Eurooppalainen Suomi ikääntyy

Vaikka ikääntyminen on kansainvälinen ilmiö,
Suomessa väestö ikääntyy lähivuosina muita Euroopan maita nopeammin.
Havainnollisia kuvia Euroopan väestön ikääntymisestä saa esimerkiksi  OECD:n tilastosivuilta.

Sodanjälkeisen ajan maastamuutto sekä alentunut syntyvyys, ovat vaikuttaneet Suomen väestökehitykseen sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä. Ne selittävät osaltaan Suomen useimmista muista maista
poikkeavaa väestön ikärakennetta joka ilmenee kuntatasollakin.

Viime vuosina vuotuinen maahanmuutto Suomeen on ollut yli 10 000 henkeä, joista suurin osa on parhaassa työiässä olevia perheellisiä 20–34-vuotiaita. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteessa maahanmuuton on oletettu olevan 15 000 henkeä vuodessa. Ilman positiivista nettosiirtolaisuutta Suomen väestörakenne olisi entistä vinoutuneempi tulevaisuudessa (ks. esim. Volk & Nivalainen 2009).

Suomen aluerakennetta ajatellen, sen väestö on, tuotannon ja työpaikkojen ohella, keskittynyt viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana yhä enenevissä määrin maan etelä-osaan. Erityisesti Itä-Suomi on menettänyt väestöään. Vuosien 1975–2009 aikana väestön suhteellinen muutos on ollut positiivinen kaikilla muilla suuralueilla paitsi Itä-Suomessa, joka on menettänyt noin 7 prosenttia väestöstään. Tällä hetkellä Suomessa on lähes 5,4 miljoonaa asukasta, joista puolet asuu Etelä-Suomessa, neljäsosa Länsi-Suomessa ja loput väestöstä on jakautunut Itä- ja Pohjois- Suomeen.

Lisätietoja aluerakenteesta ja ikääntymisestä mm. Kuntaliiton sivuilta.