Get Adobe Flash player

Suomi ja suomalainen vientiteollisuus maailman kärkeä ympäristöindikaattorien maavertailussa

Gaia Consulting Oy vertaili Suomen sekä suomalaisen vientiteollisuuden sijoittumista kansainvälisesti erilaisia ympäristövaikutuksia, vallitsevaa ympäristön tilaa ja luonnonvarojen saatavuutta kuvaavia indikaattoreita hyödyntäen. Selvitys toteutettiin pääasiassa OECD-tilastojen perusteella.

Selvityksessä tarkastellut teemat olivat 1) energia ja ilmastonmuutos, 2) ilma, 3) luonnonvarat, 4) toimintaympäristö ja 5) kiertotalous. Kun verrataan Suomea EU- ja OECD-maiden keskiarvoihin, on Suomen tulos keskiarvoa parempi lähes kaikkien indikaattoreiden osalta.

Vertailumaista parhaaksi Suomi ylsi useilla alueilla: pienhiukkaspäästöt energiankäyttöä kohti, metsäpinta-alan osuus ja pintaveden ekologinen tila sekä cleantech-innovaatioympäristö. Suomi ylsi selvityksessä tarkastellun yhteensä seitsemäntoista indikaattorin osalta vertailumaiden parhaaseen kolmannekseen kolmessatoista. Teemoista erityisesti ilma osoittautui Suomen vahvuudeksi vertailumaihin nähden: Suomi oli teemassa parhaassa kolmanneksessa kaikilla käytetyillä indikaattoreilla.

Suomi menestyi hyvin myös Energia ja ilmastonmuutos -teemassa. Maiden välisestä CO2-päästövertailusta käy ilmi, että Suomen energiantuotanto on vähäpäästöistä. Suomessa uusiutuvan energian osuus primäärienergian hankinnasta (32%) on merkittävästi suurempi kuin OECD:n ja EU:n keskiarvot (16-19%).

Energian tuottavuus oli ainoa indikaattori, jossa Suomi sijoittui vertailumaiden huonoimpaan kolmannekseen. Tämä bruttokansantuotteen ja primäärienergian hankinnan välistä suhdetta kuvaavan tunnusluvun heikkous oli odotettu, koska Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta, korkean primäärienergian omaavaa ydinvoimaa, pitkät kuljetusmatkat sekä kylmät talvet.

Uutinen ja raportti löytyy kokonaisuudessaan Metsäteollisuus ry:n nettisivulta (linkki uutiseen)

Kaakkois-Suomen metsäteollisuudella positiiviset näkymät keväällä 2019

Työ ja -elinkeinoministeriö julkaisi 18.4.2019 alueelliset kehitysnäkymät keväälle 2019 (tehty ennen Stora Enso Imatran YT-neuvotteluja). Alla koonto Kaakkois-Suomen metsäteollisuutta koskevista osioista.

KOUVOLAN SEUTUKUNTA

UPM Kymin tehtaaseen on investoitu 2000-luvulla noin miljardi euroa. Investointien myötä tehtaasta tuli yksi Euroopan suurimpia sellutehtaita 870 000 tonnin vuosituotannollaan. Alueen metsä- ja biotalouden näkymät ovat edelleen hyvät. Metsäyhtiö UPM peruskorjaa Kuusankosken vesivoimalan. Uusien turbiinien ja generaattoriyksikköjen myötä voimalaitoksen energiantuotanto kasvaa. Kyseessä on merkittävä, miljoonaluokan investointi. Peruskorjaus aloitetaan tänä vuonna ja se valmistuu vuonna 2022.

KOTKAN-HAMINAN SEUTUKUNTA

Kotkan seudun metsäteollisuus on uudistumassa. Kotkamills kehittää muovittomia kartonkituotteita elintarvikekäyttöön. Elintarvike- ja pakkausteollisuuden tarpei¬siin sopivat kartonkituotteet ovat muovittomia ja täysin kierrätettäviä. Kotkamillsin odotukset alkaneelle vuodelle ovat hyvät kaikilla tuotealoilla. Muovittomille tuotteille on avautumassa lisää markkinoita ympäristösääntelyn myötä, kun esimerkiksi EU on kieltämässä kertakäyttöisiä muovituotteita vuoden 2021 alussa. Kotkamills suunnittelee myös uutta päällystettä, joka on tehty sellunkeiton sivutuotteena syntyvästä ligniinistä. Stora Enson Sunilan tehtailla ligniiniä on valmistettu teollisessa mittakaavassa jo vuodesta 2015, ja 50 000 tonnin vuosituotanto nostaa Stora Enson maailman suurimmaksi ligniinin tuottajaksi. Tehtaalla tehdään jatkuvaa tuotekehitystyötä lingniinin hyödyntämiseksi. Kotkamills harkitsee uuden paperikoneen rakentamista Kotkaan. Kyseessä olisi ensimmäinen paperikoneinvestointi Suomessa 20 vuoden tauon jälkeen. Mahdollisella uudella paperikoneella halutaan varmistaa kyky vastata laminaattipaperin kasvavaan kysyntään. Päätös rakentamisesta venynee ensi syksyyn, tällä hetkellä käydään läpi ympäristövaikutuksia.

UPM:n kaavaileman Kotkan biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi on tehty. UPM Kotkan biojalostamossa valmistettaisiin kehittyneitä liikenteen polttoaineita tie-, laiva- ja lentoliikenteen käyttöön useista kestävistä raaka-aineista. Tuotteilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita myös kemianteollisuudessa. Kotkaan suunnitteilla oleva biojalostamo olisi kooltaan Suomen suurin, ja erittäin iso myös Euroopan mittakaavassa. Sen vuosituotanto olisi viisinkertainen UPM:n jo olemassaolevaan Lappeenrannan biojalostamoon verrattuna. Rakennusvaiheessa biojalostamohankkeen on arvioitu työllistävän noin 1 500 henkilöä. Itse biojalostamo työllistäisi suoraan noin sata henkilöä ja epäsuorasti noin 150. Hankkeen etenemiseen vaikuttavat osaltaan myös kansalliset ja EU:n polttoaineita koskevat päätökset.

IMATRAN SEUTUKUNTA

Metsäyhtiöiden liiketulokset ovat viime aikoina kehittyneet suotuisasti. Kasvun takana ovat sellun hyvä kysyntä ja paperin hinnan nousu. Kokonaisuudessaan paperin kysyntä kuitenkin laskee. Stora Enso käynnistää säästöohjelman, jolla se tavoittelee 120 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä. Yritys kaavailee sulkevansa paperikone 6:n Imatralla. Koneen sulkeminen johtaisi korkeintaan 80 henkilötyövuoden supistamiseen ja joidenkin tehtävien uudelleenjärjestelyihin. Paperikone kuuden sulkemisen jälkeen Imatralle jää enää yksi paperikone Tainionkosken tehtaille. Säästötoimista huolimatta Stora Enso investoi 16 miljoonaa euroa Imatran tehtaansa uudistuksiin. Yhtiö uusii tehtaan lipeä- ja öljyvarastosäiliöitä, voimalaitoksen kaasukattiloiden polttimia ja vähentää kuorikattilan typenoksidien päästöjä. Tehtaan neljä kaasukattilaa varustetaan vähäpäästöisillä polttimilla. Yhtiö varautuu investoinneilla tiukentuviin ympäristölupavaatimuksiin ja parantaa kemikaaliturvallisuutta. Investoinnit toteutetaan vuosien 2019 ja 2020 aikana. Lisäksi Stora Enson Imatran kemihierrelaitokseen on käynnissä uuden hiutalekuivaimen asennus, jonka on määrä olla tuotannollisessa toiminnassa alkuvuodesta. Hiutalekuivaimen lisäksi projektissa rakennetaan uusi pulpperilinja ja laajennetaan selluvarastoa. Kyseessä on 42 miljoonan euron projekti.

LAPPEENRANNAN SEUTUKUNTA

Kokonaisuutena bio-, metsä- ja pakkausteollisuudella menee hyvin. Tuotantomäärät ovat kasvussa, metsäteollisuus investoi ja uusiutuu. UPM Kaukaan sellutehtaalla on tehty muutaman vuoden aikana kymmenien miljoonien eurojen investoinnit. Kaukaan biojalostamon biopolttoaineiden menekki on ollut hyvä. Metsä Groupin muutama vuosi sitten Joutsenossa tekemä investointi tuottaa hyvää tulosta. Tehdas siirtyi muutama vuosi sitten polysulfidikeittoon, jolloin puusta saadaan enemmän lujia selluloosakuituja talteen. Sellun kysyntä on kovaa etenkin Aasiassa ja Välimeren alueella. Kuorimon kapasiteetin kasvattamiseen investoidaan noin 30 miljoonaa euroa lisää. Kuorimon laajennustyöt käynnistyvät tänä vuonna ja valmistuu keväällä 2020. Investointi mahdollistaa aiempaa suurempien kuitupuumäärien käsittelyn. Kuorimon laajennuksen jälkeen tehtaan havupuun kuorintakapasiteetti kasvaa kolmanneksella ja mahdollistaa osaltaan sellutuotannon lisäämisen tulevaisuudessa.

Uutinen kokonaisuudessaan TEM:n sivulla linkki.

Mitä Suomi tekee puusta 2030?

MITÄ SUOMI TEKEE PUUSTA 2030. LUT:n projektityökurssilaisten teekkariryhmä Siiri Kasurinen, Olivia Kuronen, Hanna Lento ja Joakim Pelto selvitti KAS-ELYn metsäteollisuuden erikoistumisryhmän toimeksiannosta kurssityössään metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiä nykytietämyksen perusteella. Työssä vertailtiin kahta perusskenaariota KAJA 2030 (KAikki JAtkuu ennallaan) sekä MUHO 2030.

Reilun kymmenen vuoden päästä, vuonna 2030, voidaan realistisesti odottaa, että Suomen metsäteollisuudessa on tapahtunut paljon muutoksia. Pitkän aikavälin trendi on jo osoittanut, että perinteisen painopaperin tuotanto joutuu väistymään vähenevän kysynnän ja uusien innovaatioiden vallatessa alaa. Silti metsäteollisuuden perinteiset tuotteet, paperi ja etenkin
kartonki säilyttävät sijansa tuotannossa, ja tuotantomäärien oletetaan pysyvän melko vakioina. Sellun kysynnän maailmalla ennustetaan nousevan tasaisesti, etenkin Aasian maiden ansiosta, jossa elintaso nousee ja sellukuitua tarvitaan paperin ja pakkausten valmistamiseen.

Suomen metsäteollisuuden sellutehtailla on hyvä pohja lähteä edistämään uusien biotuotteiden tuotantoa, esimerkiksi mikro- ja nanosellua. Valmiit sellutuotantolaitokset ovat helposti modifioitavissa biotuotteita valmistaviksi, niiden valmiin infran ja organisaatioiden ansiosta. Uusia sellun sovellusalueita voi olla käytännössä rajattomasti ja tuotantomahdollisuuksia pitäisikin selvittää laaja-alaisesti. Uusien kuitutuotteiden lisäksi Suomen metsäteollisuudella olisi potentiaalia ligniinin ja raakamäntyöljyn jalostamiseen. Näissä tulevaisuuden haasteena onkin poistaa tietyt epäpuhtaudet ja löytää kannattavimmat käyttökohteet. Jos ei ihan vuoteen 2030 mennessä, niin aikaa myöten uskotaan myös puupohjaisen tekstiilikuidun lyövän läpi isossa mittakaavassa. Toisaalta biotuotteissa ja -polttoaineissa riittää vielä kysymysmerkkejä ja epävarmuuksia, vaikka ne täyttäisivätkin kestävyyskriteerit. Toisekseen biomateriaalien riittävyys ja raakaaineen hinta muodostavat suuren merkityksen sille, onko jonkin tuotteen valmistaminen kannattavaa. Silti yleinen suunta on massa- ja paperiteollisuuden siirtyminen toisen sukupolven biotuotteisiin. Tätä muutosta voidaan pitää lähinnä positiivisena etenkin ilmaston kannalta, sillä ihmiskunta tarvitsee korvaavia tuotteita fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tilalle.

Loppuraportti
PowerPoint-esitys
Posteri

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2017 tammi-kesäkuussa

Tulli, Tilastointi

Neljäntoista maakunnan viennin arvo kasvoi alkuvuonna

Vuoden 2017 tammi-kesäkuussa Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 29,7 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 30,5 miljardia euroa. Viennin arvo kasvoi 15 prosenttia ja tuonnin arvo 13 prosenttia vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta.

Maakunnittain tarkasteltuna viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 14 maakunnassa ja laski viidessä maakunnassa. Viennin arvo kasvoi euromääräisesti eniten Uudellamaalla, reilut 1,2 miljardia euroa eli 17 prosenttia viime vuodesta. Viennin arvo kasvoi 587 miljoonaa euroa Varsinais-Suomessa (+26 %), 376 miljoonaa euroa Keski-Pohjanmaalla (+44 %), 359 miljoonaa euroa Lapissa (+20 %) ja 339 miljoonaa euroa Pirkanmaalla (+16 %). Viennin arvo laski maakunnista eniten Kymenlaaksossa, 114 miljoonaa euroa (-6 %). Viennin arvoon tuli hieman laskua myös Satakunnassa (-2 %), Etelä-Karjalassa (-4 %), Etelä-Savossa (-7 %) ja Keski-Suomessa (-2 %).

Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä muuttuivat tammi-kesäkuussa vain vähän vuoden takaiseen verrattuna. Uudenmaan osuus kasvoi aavistuksen ja oli noin 30 prosenttia. Varsinais-Suomelle osuuden kasvu oli hieman suurempaa, ja osuudeksi tuli kymmenen prosenttia. Pirkanmaan osuus säilyi lähes entisellään, eli kahdeksassa prosentissa. Eniten laskivat Kymenlaakson, Satakunnan ja Keski-Suomen osuudet, noin prosenttiyksikön.

Uudenmaan osuus koko tavaratuonnin arvosta oli 59 prosenttia tammi-kesäkuussa. Maakunnan tuonnin arvo nousi 13 prosenttia, mutta osuus kokonaistuonnista säilyi samalla tasolla kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Tuonnin arvo kasvoi jyrkästi Kymenlaaksossa (+148 %) ja Kainuussa (+221 %). Kymenlaakson tuonnin arvon kasvu johtui erityisesti arvoltaan suuresta kaasuputkituonnista Venäjältä. Huomattavaa tuonnin kasvu oli myös Pohjanmaalla (+41 %) ja Keski-Pohjanmaalla (+39 %). Tuonnin arvo laski Manner-Suomen maakunnista ainoastaan Lapissa.

Lähde: TULLI: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2017 tammi-kesäkuussa

Alueet analysoitu yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta

​TEMin julkaisemassa Alueiden vahvuuksien analyysissä on tarkasteltu 18 maakunnan ydinvahvuuksia yritys- ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Alueiden vahvuuksien analyysissä on hyödynnetty maakunnissa tehtyä strategia- ja ohjelmatyötä.

​Työn tavoitteena on ollut yhdenmukaisella analyysimallilla kirkastaa maakuntien keskeiset ydinvahvuudet ja suhteelliset kilpailuedut. Lisäksi työn tavoitteena on ollut tuottaa tietoa vahvuuksista suhteessa muihin alueisiin ja kartoittaa yhteistyön mahdollisuuksia muiden alueiden kanssa. Analyysiä on työstetty yhdessä laajalla joukolla maakunnissa. Alueiden vahvuuksien analyysissä on hyödynnetty maakunnissa tehtyä strategia- ja ohjelmatyötä. Keskeisenä osana ovat olleet kaikissa 18 maakunnassa toteutetut analyysityöpajat. Alueellista näkökulma on vahvistettu myös maakuntiin suunnatulla täydentävällä kyselyllä.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ydinvahvuudet

Analyysi kertoo, että Etelä-Karjalan ydinvahvuudet ovat sijainti Venäjän rajan läheisyydessä ja hyvät yhteydet sekä Pietariin että pääkaupunkiseudulle. Myös vahva Venäjä-osaaminen luetaan ydinvahvuudeksi. Kymenlaaksonkin vahvuutena nähdään sijainti eli meren ja pääkaupunkiseudun läheisyys. Metsäteollisuuden vahva perinne sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet kuuluvat myös Kymenlaakson vahvuuksiin. Vahvuuksien analysointi linkittyy maakunnalliseen kehittämistyöhön ja sen toivotaan toimivan tukena maakuntien strategisessa valmistelussa (esim. maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman päivittämisessä). Analyysistä löytyy myös eväitä valmistautumiseen seuraavaan EU-ohjelmakauteen (2021-).

Tutustu julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-224-8

Kartongin tuotanto kasvoi alkuvuonna yli kahdeksan prosenttia, paperin tuotanto pienentyi

Metsäteollisuus tuotti kartonkia alkuvuonna 830 000 tonnia. Määrä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. Myös sellun ja havusahatavaran tuotanto kasvoi alkuvuonna. Paperin tuotanto sen sijaan jatkoi pienentymistään. Metsäteollisuuden tammi–maaliskuun tuotantolukuja piristi erityisesti kartonki, mutta myös sellun tuotanto kehittyi myönteisesti. Yhtiöt tuottivat sellua alkuvuonna 1,9 miljoonaa tonnia eli 4,1 prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uudet investoinnit näkyvät sellun ja kartongin tuotantoluvuissa selvästi.

Lue koko artikkeli täältä

Ruokamatkailu ja digitaalisuus ravitsemispalveluiden kehittämiskohteita

Ravitsemisalan toimialarapotti julkaistiin 22.1. Liikevaihto on ollut laskussa viime vuosina. Yritysten on haettava uusia liiketoiminnan muotoja, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Raportissa esille nousivat mm.

  • Ruokamatkailu on yksi nousevista ilmiöistä. Ruoan ympärille voi rakentaa elämyksellistä matkailutuotetta ja omanlaisella ruokakulttuurilla on mahdollista erottautua
  • Suomalaisten ruokapaikan valintaan vaikuttavat eniten ravintolan sijainti, ruuan laatu, edullinen hintataso, monipuolinen ruokalista sekä palvelun nopeus
  • Ravintolaruokailun tulevaisuuden trendejä ovat muun muassa ympäristöystävällisyys, vastuullisuus ja ruoan terveellisyys, jotka ovat olleet jo esillä fast casual -ilmiössä
  • Digitaalisuus ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen ovat ravitsemispalveluiden seuraavien vuosien suuria kehittämiskohteita
  • Jakamistalous eri muotoineen on myös yleistynyt alalla

 

Raportti on luettavissa www.temtoimialapalvelu.fi

 

Uusia toimialaraportteja

Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu julkaisi marras-joulukuussa toimialaraportteja (tekninen konsultointi, uusiutuva energia, huonekaluteollisuus sekä leipomoteollisuus). Lyhyet tiivistelmät näkymistä:

 

Teknisen konsultoinnin alalla odotettavissa kasvua

Teknisen konsultoinnin tulevaisuus vaikuttaa positiiviselta. Toimiala jatkaa kansainvälistymistään. Viimeisten vuosien aikana alan yritykset ovat kokeneet talouden taantuman vaikutukset. Yritykset ovat kuitenkin oppineet suuntaamaan katseensa myös Suomen ulkopuolelle ja alkaneet kilpailla esimerkiksi Euroopan markkinoiden merkittävistä suunnittelutöistä. Lisäksi muutamat hallituksen kärkihankkeet, kuten nykytiestön korjausurakat, voivat luoda työtä infrastruktuuria suunnitteleville yrityksille.

Alan uhkia ovat yrittäjien ikärakenne, osaavan henkilöstön ikääntyminen ja resurssien vähyys. Pärjätäkseen yritysten on luotava yhteistyöverkostoja ja kilpailtava erikoisosaamisella. Uusia korkeaan osaamiseen perustuvia vientimahdollisuuksia alalle tarjoavat energiatekniikka sekä v- ja ympäristötekniikka. Myös digitalisaation leviäminen vaikuttaa alan tulevaisuuteen. Se, miten alalla osataan hyödyntää uusinta tietotekniikkaa, tulee olemaan ratkaiseva tekijä varsinkin kansainvälisillä kentillä toimittaessa.

 

Aurinkosähkö ja tuulivoima kasvattavat osuuksiaan uusiutuvan energian tuotannossa

Aurinko- ja tuulivoiman osuus kasvaa, puuperäisten energialähteiden yhä ollessa merkittävin uusiutuvan energian lähde. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa lisäyksestä saadaan perinteisesti puubiomassoista. Uusiutuvan energian hintakilpailukyky paranee teknologiatason kehittyessä ja energiasisältöön sekä päästövaikutuksiin perustuvan verotuksen kiristyessä. Lähivuodet ovat merkittävän kasvun aikaa, kunhan mahdollisuuksiin tartutaan ja tehdään rohkeasti työtä koko toimialan parhaaksi

 

Sahatavaran vienti kasvaa, jalosteiden vienti yhä heikkoa

Saha- ja höylätavaran vienti kasvaa edelleen. Sen sijaan jalostettujen puutuotteiden vienti on ollut vähäistä. Yleinen taloustilanne on kääntänyt puutuotealan tilanteen hyvin epävarmaksi. Alan kannattavuus on muuta teollisuutta heikommalla tasolla, eikä merkittäviä investointeja ole viime vuosina juuri tehty.

 

Puutuote- ja sahatavarateollisuus on jatkossakin merkittävä toimiala Suomessa. Puun myönteiset ominaisuudet hiiltä sitovana raaka-aineena antavat puutuotteiden kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Myös panostukset biotalouteen tukevat tätä kehitystä. Puu on tärkein materiaali biotalousstrategian toteuttamisessa. Uusien tuotteiden kehittäminen on avainroolissa puutuotealan kehittymisessä. Jatkossa puutuotteilla voidaan korvata entistä enemmän fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Jatkossa alan yritysten olisi hankittava uutta osaamista ja panostettava tuotekehitykseen.

 

Leipomoalan haasteena kannattavuuden parantaminen

Leipomoala kamppailee vaatimattoman kannattavuuden kanssa. Kotimaisten leipomotuotteiden kysyntä on laskenut ja korvautunut osittain ulkomaisilla tuotteilla. Haasteita tuovat myös alan kireä kilpailutilanne, kova hintakilpailu, perinteisille leipomotuotteille vaihtoehtoisten tuotteiden lisääntyminen ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Suurten yritysten kilpailukyky perustuu tehokkuuteen. Erikoistuotteet taas tarjoavat pienille ja keskisuurille yrityksille menestymisen mahdollisuuksia. Pienten leipomoiden menestystekijöitä ovat paikallisuus, tuoreus, erikoistuotteet ja monikanavaisuus.

Kuluttajien kasvaneet vaatimukset ja ruuan valintaan vaikuttavat kulutussuuntaukset ovat muuttaneet kulutuskäyttäytymistä. Myymälöissä ja ravintoloissa paistettujen leipomovalmisteiden osuus kulutuksesta kasvaa edelleen, kun taas pakattujen leipomotuotteiden osuus pienenee. Samanaikaisesti leipomotuotteiden tuonti kasvaa. Leipomoteollisuus on jatkossakin merkittävä toimija Suomessa.

Matkailu ja ravitsemustoiminnan raportti julkaistaan 22.1. 2016. Kokonaisuudessaan raportit ovat luettavissa TEM Toimialapalvelujen sivuilta.

Tulevaisuuskoulutusta verkossa

Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa kansalliselle ennakointiverkostolle kuusi verkossa tapahtuvaa kaikille avointa luentoa. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää verkostoa ennakoinnin ja niissä käytettävien menetelmien uusimpiin virtauksiin ja tutkimustuloksiin.

Koulutuksen alustavia aiheita ja luennoitsijoita ovat:
1) ”Hybridimenetelmät ennakoinnissa”; professori Petri Tapio
2) ”Maailma perintönä – kestävä kehitys. Kulttuurinen tulevaisuusnäkökulma”; FT Katriina Siivonen
3) ”Tulevaisuuden energiaratkaisut”; tutkimusjohtaja Jyrki Luukkanen / professori Sirkka Heinonen
4) ”Paikallisen ruuan tulevaisuus Suomessa”; tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen
5) ”Organisaatioiden resilienssin vahvistaminen”; professori Markku Wilenius
6) ”Simulaatiot ja pelit tulevaisuuden oppimisessa ja urasuunnittelussa”; koulutuspäällikkö Leena Jokinen

Ensimmäinen luento hydridimenetelmistä pidetään alustavasti joulukuun 15. päivä klo 13:30-14.30. Esityksen kesto on 45 minuuttia ja 15 minuuttia on varattu kysymyksille ja kommenteille. Loput luennot pidetään ensi kevään aikana. Luennot jäävät myös talteen ja katseltavaksi foresight.fi-sivustolle. Tarkemmat tiedot luennon seuraamisesta ja osallistumisesta myöhemmin foresight.fi-sivuilta

Toimialojen näkymiä valotetaan viidessä julkaistavassa raportissa

 

Marras-joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016 julkaistaan jälleen viisi toimialaraporttia ja lisäksi uutena julkaisusarjana pk-toimialabarometrit, joissa tarkastellaan elintarviketeollisuuden, puualan, uusiutuvan energian, matkailun ja liike-elämän palvelujen suhdanteita ja kehitysnäkymiä. Ensimmäisenä julkaistaan teknisen konsultoinnin toimialaraportti ja liike-elämän palvelujen pk-toimialabarometri Helsingissä 20. marraskuuta. Julkaisut tuottavat työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu ja ELY-keskukset yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Tekesin ja Finpron kanssa.

 

Raportit ja pk-toimialabarometrit julkistetaan pääosin alueilla järjestettävien seminaarien yhteydessä seuraavasti:

Tekninen konsultointi ja liike-elämän palvelujen pk-toimialabarometri 20.11.2015, Helsinki

Seminaari klo 9.00–12.00 Kansallissali, Aleksanterinkatu 44, Helsinki: ilmoittautuminen päättyy jo 13.11, mutta mukaan mahtuu vielä. (webcast-lähetys)

Kutsu ja ohjelma: Teknisen_konsultoinnin_toimialaraportti_20.11.2015

 

Uusiutuva energia ja pk-toimialabarometri 25.11.2015, Turku

Seminaari klo 9.00–12.00 Valtion virastotalossa, Itsenäisyyden aukio 2, Turku

Ilmoittautuminen päättyy 19.11, mutta mukaan mahtuu vielä. (webcast-lähetys)

Kutsu ja ohjelma: Uusiutuvan energian toimialaraportin 25.11.2015

 

 

Puutuoteteollisuus ja pk-toimialabarometri 26.11.2015, Helsinki

Wanhassa Satamassa, Pikku Satamakatu 3–5, Helsinki

Puupäivä-tapahtuman ja puumarkkinaseminaarin yhteydessä.

Kutsu ja ohjelma: Puupäivät 27.11.2015

 

Leipomoteollisuus ja elintarvikealan pk-toimialabarometri 8.12.2015, Helsinki

Seminaari klo 9.30–16.00 Säätytalossa, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki

Kutsu ja ohjelma: Leipaa ja lahiruokaa 8.12.2015 (webcast-lähetys)

 

Ravitsemustoiminta 22.1.2016, Helsinki

Toimialaraportin julkistaminen 22.1.2016 Matkamessujen 21.–24.1.2016 yhteydessä, Messukeskuksessa, Messuaukio 1, Helsinki.

Julkistamisseminaarin ohjelma varmistuu myöhemmin.