Get Adobe Flash player

Kaakkois-Suomen ennakointi

Kaakkois-Suomen visiot

Kymenlaakso 2030         

Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin- ja liiketoimintaympäristö Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ytimessä.

 Etelä-Karjala 2030

Etelä-Karjala vuonna 2030 – Suomen menestyvin maakunta

  • Maakunnan osaamis- ja innovaatiopotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti
  • Osaamiseltaan, elinkeinotoiminnaltaan ja sijainniltaan kilpailukykyinen maakunta
  • Puhtaan elinympäristön ja vihreän teknologian älykkäästi erikoistuva edelläkävijämaakunta
  • Positiivisina eteläkarjalaisina eteenpäin

Kaakkois-Suomi aavistelee tulevaisuuttaan

Kaakkois-Suomen ennakointiverkostossa kerätään ja analysoidaan alueen toimintaympäristön muutoksia, ajassa näkyviä trendejä, näköpiiriin nousevia heikoja signaaleja sekä tapahtumien taustalla vaikuttavia muutosvoimia. Tarkoitukseen voidaan hyödyntää esimerkiksi tilastoaineistoa ja muita julkaisuja.

Tätä Kaakkois-Suomen ennakointiverkoston Aavistus.fi sivustoa voivat hyödyntää kaikki ennakoinnista kiinnostuneet. Sivuston hallinnoijana toimii Etelä-Karjalan liitto. Sisällöntuotanto on hajautettu verkoston toimijoille.

Kaakkois-Suomen ennakoinnissa keskitytään alueen kannalta olennaisen tiedon keräämiseen ja analysointiin. Sisällöt on ryhmitelty aihepiireittäin. Kunkin aihepiirin sivun (vihreät painikkeet) alle sijoittuvat aihepiirin tuoreimmat artikkelit, tilastot, selvitykset ja linkit.

Viimeisimmät artikkelit löytyvät oikopolkulinkeistä sivun oikeassa reunassa.

Arkistosta voi hakea artikkeleita kuukausittain.

Linkeille on oma vihreä painikkeensa sivun yläosassa, mutta osa linkeistä on sijoitettu kunkin aihesivun alle.

Myös alaosan Avainsanat -laatikosta pääsee aihepiiriä käsitteleviin artikkeleihin.

Palautetta ja ideoita sivuston kehittämiseksi voi lähettää oikeassa alakulmassa olevan palautelinkin kautta.

 

Kartongin tuotanto kasvoi alkuvuonna yli kahdeksan prosenttia, paperin tuotanto pienentyi

Metsäteollisuus tuotti kartonkia alkuvuonna 830 000 tonnia. Määrä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. Myös sellun ja havusahatavaran tuotanto kasvoi alkuvuonna. Paperin tuotanto sen sijaan jatkoi pienentymistään. Metsäteollisuuden tammi–maaliskuun tuotantolukuja piristi erityisesti kartonki, mutta myös sellun tuotanto kehittyi myönteisesti. Yhtiöt tuottivat sellua alkuvuonna 1,9 miljoonaa tonnia eli 4,1 prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uudet investoinnit näkyvät sellun ja kartongin tuotantoluvuissa selvästi.

Lue koko artikkeli täältä

Ruokamatkailu ja digitaalisuus ravitsemispalveluiden kehittämiskohteita

Ravitsemisalan toimialarapotti julkaistiin 22.1. Liikevaihto on ollut laskussa viime vuosina. Yritysten on haettava uusia liiketoiminnan muotoja, jotka vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Raportissa esille nousivat mm.

  • Ruokamatkailu on yksi nousevista ilmiöistä. Ruoan ympärille voi rakentaa elämyksellistä matkailutuotetta ja omanlaisella ruokakulttuurilla on mahdollista erottautua
  • Suomalaisten ruokapaikan valintaan vaikuttavat eniten ravintolan sijainti, ruuan laatu, edullinen hintataso, monipuolinen ruokalista sekä palvelun nopeus
  • Ravintolaruokailun tulevaisuuden trendejä ovat muun muassa ympäristöystävällisyys, vastuullisuus ja ruoan terveellisyys, jotka ovat olleet jo esillä fast casual -ilmiössä
  • Digitaalisuus ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen ovat ravitsemispalveluiden seuraavien vuosien suuria kehittämiskohteita
  • Jakamistalous eri muotoineen on myös yleistynyt alalla

 

Raportti on luettavissa www.temtoimialapalvelu.fi

 

Uusia toimialaraportteja

Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu julkaisi marras-joulukuussa toimialaraportteja (tekninen konsultointi, uusiutuva energia, huonekaluteollisuus sekä leipomoteollisuus). Lyhyet tiivistelmät näkymistä:

 

Teknisen konsultoinnin alalla odotettavissa kasvua

Teknisen konsultoinnin tulevaisuus vaikuttaa positiiviselta. Toimiala jatkaa kansainvälistymistään. Viimeisten vuosien aikana alan yritykset ovat kokeneet talouden taantuman vaikutukset. Yritykset ovat kuitenkin oppineet suuntaamaan katseensa myös Suomen ulkopuolelle ja alkaneet kilpailla esimerkiksi Euroopan markkinoiden merkittävistä suunnittelutöistä. Lisäksi muutamat hallituksen kärkihankkeet, kuten nykytiestön korjausurakat, voivat luoda työtä infrastruktuuria suunnitteleville yrityksille.

Alan uhkia ovat yrittäjien ikärakenne, osaavan henkilöstön ikääntyminen ja resurssien vähyys. Pärjätäkseen yritysten on luotava yhteistyöverkostoja ja kilpailtava erikoisosaamisella. Uusia korkeaan osaamiseen perustuvia vientimahdollisuuksia alalle tarjoavat energiatekniikka sekä v- ja ympäristötekniikka. Myös digitalisaation leviäminen vaikuttaa alan tulevaisuuteen. Se, miten alalla osataan hyödyntää uusinta tietotekniikkaa, tulee olemaan ratkaiseva tekijä varsinkin kansainvälisillä kentillä toimittaessa.

 

Aurinkosähkö ja tuulivoima kasvattavat osuuksiaan uusiutuvan energian tuotannossa

Aurinko- ja tuulivoiman osuus kasvaa, puuperäisten energialähteiden yhä ollessa merkittävin uusiutuvan energian lähde. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa lisäyksestä saadaan perinteisesti puubiomassoista. Uusiutuvan energian hintakilpailukyky paranee teknologiatason kehittyessä ja energiasisältöön sekä päästövaikutuksiin perustuvan verotuksen kiristyessä. Lähivuodet ovat merkittävän kasvun aikaa, kunhan mahdollisuuksiin tartutaan ja tehdään rohkeasti työtä koko toimialan parhaaksi

 

Sahatavaran vienti kasvaa, jalosteiden vienti yhä heikkoa

Saha- ja höylätavaran vienti kasvaa edelleen. Sen sijaan jalostettujen puutuotteiden vienti on ollut vähäistä. Yleinen taloustilanne on kääntänyt puutuotealan tilanteen hyvin epävarmaksi. Alan kannattavuus on muuta teollisuutta heikommalla tasolla, eikä merkittäviä investointeja ole viime vuosina juuri tehty.

 

Puutuote- ja sahatavarateollisuus on jatkossakin merkittävä toimiala Suomessa. Puun myönteiset ominaisuudet hiiltä sitovana raaka-aineena antavat puutuotteiden kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Myös panostukset biotalouteen tukevat tätä kehitystä. Puu on tärkein materiaali biotalousstrategian toteuttamisessa. Uusien tuotteiden kehittäminen on avainroolissa puutuotealan kehittymisessä. Jatkossa puutuotteilla voidaan korvata entistä enemmän fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Jatkossa alan yritysten olisi hankittava uutta osaamista ja panostettava tuotekehitykseen.

 

Leipomoalan haasteena kannattavuuden parantaminen

Leipomoala kamppailee vaatimattoman kannattavuuden kanssa. Kotimaisten leipomotuotteiden kysyntä on laskenut ja korvautunut osittain ulkomaisilla tuotteilla. Haasteita tuovat myös alan kireä kilpailutilanne, kova hintakilpailu, perinteisille leipomotuotteille vaihtoehtoisten tuotteiden lisääntyminen ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen. Suurten yritysten kilpailukyky perustuu tehokkuuteen. Erikoistuotteet taas tarjoavat pienille ja keskisuurille yrityksille menestymisen mahdollisuuksia. Pienten leipomoiden menestystekijöitä ovat paikallisuus, tuoreus, erikoistuotteet ja monikanavaisuus.

Kuluttajien kasvaneet vaatimukset ja ruuan valintaan vaikuttavat kulutussuuntaukset ovat muuttaneet kulutuskäyttäytymistä. Myymälöissä ja ravintoloissa paistettujen leipomovalmisteiden osuus kulutuksesta kasvaa edelleen, kun taas pakattujen leipomotuotteiden osuus pienenee. Samanaikaisesti leipomotuotteiden tuonti kasvaa. Leipomoteollisuus on jatkossakin merkittävä toimija Suomessa.

Matkailu ja ravitsemustoiminnan raportti julkaistaan 22.1. 2016. Kokonaisuudessaan raportit ovat luettavissa TEM Toimialapalvelujen sivuilta.

Tulevaisuuskoulutusta verkossa

Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa kansalliselle ennakointiverkostolle kuusi verkossa tapahtuvaa kaikille avointa luentoa. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää verkostoa ennakoinnin ja niissä käytettävien menetelmien uusimpiin virtauksiin ja tutkimustuloksiin.

Koulutuksen alustavia aiheita ja luennoitsijoita ovat:
1) ”Hybridimenetelmät ennakoinnissa”; professori Petri Tapio
2) ”Maailma perintönä – kestävä kehitys. Kulttuurinen tulevaisuusnäkökulma”; FT Katriina Siivonen
3) ”Tulevaisuuden energiaratkaisut”; tutkimusjohtaja Jyrki Luukkanen / professori Sirkka Heinonen
4) ”Paikallisen ruuan tulevaisuus Suomessa”; tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen
5) ”Organisaatioiden resilienssin vahvistaminen”; professori Markku Wilenius
6) ”Simulaatiot ja pelit tulevaisuuden oppimisessa ja urasuunnittelussa”; koulutuspäällikkö Leena Jokinen

Ensimmäinen luento hydridimenetelmistä pidetään alustavasti joulukuun 15. päivä klo 13:30-14.30. Esityksen kesto on 45 minuuttia ja 15 minuuttia on varattu kysymyksille ja kommenteille. Loput luennot pidetään ensi kevään aikana. Luennot jäävät myös talteen ja katseltavaksi foresight.fi-sivustolle. Tarkemmat tiedot luennon seuraamisesta ja osallistumisesta myöhemmin foresight.fi-sivuilta

Toimialojen näkymiä valotetaan viidessä julkaistavassa raportissa

 

Marras-joulukuussa 2015 ja tammikuussa 2016 julkaistaan jälleen viisi toimialaraporttia ja lisäksi uutena julkaisusarjana pk-toimialabarometrit, joissa tarkastellaan elintarviketeollisuuden, puualan, uusiutuvan energian, matkailun ja liike-elämän palvelujen suhdanteita ja kehitysnäkymiä. Ensimmäisenä julkaistaan teknisen konsultoinnin toimialaraportti ja liike-elämän palvelujen pk-toimialabarometri Helsingissä 20. marraskuuta. Julkaisut tuottavat työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu ja ELY-keskukset yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Tekesin ja Finpron kanssa.

 

Raportit ja pk-toimialabarometrit julkistetaan pääosin alueilla järjestettävien seminaarien yhteydessä seuraavasti:

Tekninen konsultointi ja liike-elämän palvelujen pk-toimialabarometri 20.11.2015, Helsinki

Seminaari klo 9.00–12.00 Kansallissali, Aleksanterinkatu 44, Helsinki: ilmoittautuminen päättyy jo 13.11, mutta mukaan mahtuu vielä. (webcast-lähetys)

Kutsu ja ohjelma: Teknisen_konsultoinnin_toimialaraportti_20.11.2015

 

Uusiutuva energia ja pk-toimialabarometri 25.11.2015, Turku

Seminaari klo 9.00–12.00 Valtion virastotalossa, Itsenäisyyden aukio 2, Turku

Ilmoittautuminen päättyy 19.11, mutta mukaan mahtuu vielä. (webcast-lähetys)

Kutsu ja ohjelma: Uusiutuvan energian toimialaraportin 25.11.2015

 

 

Puutuoteteollisuus ja pk-toimialabarometri 26.11.2015, Helsinki

Wanhassa Satamassa, Pikku Satamakatu 3–5, Helsinki

Puupäivä-tapahtuman ja puumarkkinaseminaarin yhteydessä.

Kutsu ja ohjelma: Puupäivät 27.11.2015

 

Leipomoteollisuus ja elintarvikealan pk-toimialabarometri 8.12.2015, Helsinki

Seminaari klo 9.30–16.00 Säätytalossa, Snellmaninkatu 9–11, Helsinki

Kutsu ja ohjelma: Leipaa ja lahiruokaa 8.12.2015 (webcast-lähetys)

 

Ravitsemustoiminta 22.1.2016, Helsinki

Toimialaraportin julkistaminen 22.1.2016 Matkamessujen 21.–24.1.2016 yhteydessä, Messukeskuksessa, Messuaukio 1, Helsinki.

Julkistamisseminaarin ohjelma varmistuu myöhemmin.

 

Syksyn 2015 toimialojen katsaukset julkaistu

TEM Toimialapalvelu on julkaissut sivuillaan katsaukset elintarviketeollisuuden, kaivosalan, liike-elämän palvelujen, luonnontuotealan, matkailun, puutuoteteollisuuden sekä uusiutuvan energia-alan lähiajan näkymistä.

Suomen elintarvikesektorin markkinatilanne jatkuu vaikeana ja vaikuttaa alan liiketoiminnan kannattavuuteen. Siitä huolimatta elintarvikeyritykset hakevat kannattavaa kasvua. Kasvu kotimaassa on rajallista ja sen vuoksi vienti kiinnostaa alan teollisuutta yhtenä kasvumahdollisuutena. Tuotannon tehokkuutta ja uusiutumista on haettu tuotekehityksestä ja tuotantoinvestoinneista.

Kaivosalan tilanne on vaikea raaka-aineiden hintojen edelleen laskiessa. Kaivostuotannon ei odoteta kasvavan merkittävästi vuoteen 2020. Monilla suurillakin kaivosyhtiöillä on taloudelisesti tiukkaa. Kaivoksia, joissa on korkeat tuotantokustannukset, laitetaan ylläpitoon odot-tamaan raaka-aineiden hintojen nousua. Uusiin kaivoshankkeisiin investoidaan hyvin varovaisesti. Yhtiöt karsivat edelleen hankesalkkuja. Odotettavissa on omistusten uudelleenjärjestelyjä. Kaivosyhtiöt keskittyvät kustannussäästöihin.

Liike-elämän palveluiden suunta on ylöspäin tulevan vuoden aikana. Kansantaloutemme kannalta merkittävien alojen kuten ohjelmistoalan ja teknisen konsultoinnin, tuleva suunta ennakoi lisäksi laajemmin talouteen kasvua. Myös työvoimaa välittävien yritysten edessä ovat kasvavat markkinat.

Syksyn 2015 yritysbarometrin mukaan luonnontuotealan tulevaisuudennäkymät ovat varovaisen positiiviset. Uusia pienyrityksiä syntyy, ja jo toimivat yritykset hakevat aktiivisesti kasvua. Epävarma taloustilanne kuitenkin jarruttaa kehitystä: biotalouden mahdollisuuksiin uskotaan, mutta samalla kasvulle nähdään esteitä.

Kokonaismatkailijamäärät ovat pienessä laskussa, vaikka kotimaan matkailijoiden määrä kasvoikin. Venäläisten matkailu vähenee edelleen, mutta kiinalaisten ja keskieurooppalaisten matkailu on kasvussa. Koko matkailuklusteriin kuuluvien yritysten liikevaihto on kevään 2014 notkahduksen jälkeen lähtenyt lievään nousuun ja sen odotetaan edelleen jatkuvan maltillisena. Matkailuyritykset hyödyntävät markkinoinnissaan sähköisen liiketoiminnan eri välineitä voimakkaasti, erityisesti on korostunut sosiaalisen median hyödyntäminen. Myös majoitus-kapasiteetin lisäämiseen aiotaan investoida vähintään 550 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Biotalousajattelu avaa merkittäviä kehittämismahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle. Markkinatilanne sen sijaan on edelleen vaikea ja vain pientä valoa on näkyvissä ensi vuoden puolella.

Uusiutuvan energian osalta aurinkoenergian investoinnit ovat viriämässä nopeasti investointien hintatason laskiessa. Pääosa aurinkosähköhankkeista perustuu yritysten oman energian kulutuksen kattamiseen omalla sähköntuotannolla. Vuoden 2014 tavallista lämpimämpi sää sekä sähkön nettotuonnin lisääntyminen vähensivät fossiilisten polttoaineiden kulutuksen lisäksi puun energiakäyttöä. Muutokseen on vaikuttanut myös kokonaisenergiankulutuksen jo pitkään jatkunut laskusuuntaus.

Katsaukset ovat verkossa TEM Toimialapalvelun sivuilla osoitteessa:

http://www.temtoimialapalvelu.fi/toimialojen_nakymat/toimialojen_nakymat_-katsaukset_2015

 

 

 

 

Talouskehitys eri puolella Suomea jatkuu lähiajat edelleen alavireisenä

Talouden epävarmuus jatkuu edelleen, vaikka keväällä jo ajateltiin, että käänne parempaan on tapahtunut. Kotimarkkinoihin tukeutuvien kaupan ja yksityisten palvelujen näkymät ovat heikot, mikä huonontaa kokonaisnäkymää alueilla. Sen sijaan teollisuudessa on tietyillä alueilla vihdoin nähtävissä heikkoja myönteisiä merkkejä.

Alueelliset kehitysnäkymät -raportti tarkastelee alueellisia kehitysnäkymiä 67 seutukunnan alueella. Raportin mukaan vain 14 seutukunnan elinkeinoelämän tilanne on tällä hetkellä parempi kuin vuosi sitten. Tilanne on pysynyt ennallaan 33 seutukunnassa ja heikentynyt 20 seutukunnassa. Seuraavan puolen vuoden aikana elinkeinoelämän tilanteen odotetaan paranevan vain 14 seutukunnassa.

Työttömyys on edelleen kasvussa useimmilla alueilla, tosin aiempaa hitaammin. Työttömyyden pitkittyminen on yhä suurempi ongelma. Korkeasti koulutettujen, erityisesti vastavalmistuneiden työllistyminen on vaikeutunut. Lähimmän kuuden kuukauden kuluessa työttömyyden ennakoidaan vaikeutuvan 35 seutukunnassa ja helpottuvan vain viidessä seutukunnassa 67:stä.

 

Huomioita Kaakkois-Suomesta:

  • Uusia yrityksiä perustettiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna
  • Barometri- ja suhdanneodotukset varovaisia
  • Metsäteollisuuden näkymät ovat luottavaiset (biotalous, usko sellun maailmanmenekkiin ja uusiin käyttötarkoituksiin näkyy)
  • Kuljetus ja varastointialan näkymät vaisuja
  • Metalli viime aikoina piristynyt – tilauskannat edelleen lyhyet. Parhaiten pärjäävät yritykset, jotka valmistavat erikoistuneita tuotteita kansainvälisille markkinoille.
  • Rakennusalan suhdannenäkymät pysyneet heikkona etenkin Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa keskustarakentaminen piristää alaa
  • Kauppa ja palvelut eivät ole piristyneet
  • Ulkomaisten matkailijoiden määrät vähentyneet Kymenlaaksossa 23 % ja Etelä-Karjalassa 44 % alkuvuonna
  • Positiivista on, että suomalaisten matkailijoiden määrä on noussut etenkin Etelä-Karjalassa
  • Matkailun uusia tuotteita (esim. Rauhan hääbrändi) kehitellään koko ajan
  • Kymenlaakson suuriin investointeihin liittyy vielä epävarmuutta (esim. Kotkan Old Port, Iitin Kymiring)
  • Kaupan alan investointeja tehdään edelleen, mutta niitä myös jäädytetään parempaa taloustilannetta odotellessa
  • Alkutuotanto aikaisempaa heikommassa asemassa
  • ICT selkeä kysyntäpiikki Etelä-Karjalassa
  • Uusia avauksia mm. lääketuotannossa, 3D-tulostuksessa, laserhitsauksessa

Alueelliset kehitysnäkymät on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, jossa tiivistyy aluekehittäjien näkemykset seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Syksyn 2015 raportti ja videotallenne julkistamistilaisuudesta löytyvät verkosta  osoitteessa www.temtoimialapalvelu.fi

Alueelliset kehitysnäkymät syksy 2015 (pdf) (1.7 MB) (temtoimialapalvelu.fi)

Rakennusalan suhdannetilanne kohenemassa

Rakennusalan liikevaihto- ja palkkasummatietojen mukaan alkuvuosi on mennyt hyvin, erityisesti maa- ja vesirakentamisessa. Paranevan kehityksen riskinä on kuitenkin kansainvälisen talouden epävakauden mahdollinen lisääntyminen ja sen vaikutukset Suomen talouteen, arvioi valtiovarainministeriön johtama rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU-ryhmä) 18. syyskuuta julkaisemassaan raportissa.

Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen kokonaismäärän pysyvän vielä tänä vuonna nollatasolla. Ennustehaarukka muutokseksi vuonna 2015 on -½…+½ %. Uudistalonrakentaminen on siirtymässä rakentamisen veturiksi korjaamisvauhdin hidastuessa. Raksun arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan 26 000 – 27 000 asunnon rakentaminen. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja (ml. takauslainoitetut asunnot) on noin 8 000. Kuluvana talvena työvoiman arvioidaan kasvavan jo hieman edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2016 rakentamisen kasvu on laaja-alaisempaa. Ryhmä arvioi rakentamisen kokonaistuotannon kasvun nousevan 2-4 prosenttiin. Vuoden 2016 asuntojen aloitusennuste on 27 000 – 28 000.

Lisätietoja:

Valtionvarainministeriö: Rakennusalan suhdannetilanne kohenemassa

Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvaa tasaisesti

Suomen metsäteollisuuden kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana 1,4 % ja toisen neljänneksen vastaavasti 0,4 %. Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana sellun tuotanto kasvoi edellisvuodesta 5,4 % ja kartongin tuotanto 5,2 %. Kaakkois-Suomen paperin- ja kartongintuotanto kasvoi vuonna 2014 4 %. Sellun tuotanto kasvoi vuonna 2014 2 %, kun taas mekaanisten massojen tuotanto laski 12 %.

HaminaKotka Satamassa vienti oli elokuussa plussalla 1,5 %. Sahatavaran vienti on kasvanut alkuvuonna edellisvuodesta peräti 20,7 % ja sellun vienti 7,1 %, kun taas paperin vienti laski 3,1 %. Raakapuun tuonti on vähentynyt vastaavana ajanjaksona 25,1 %.

Suomen metsäteollisuuden tuotteiden vienti parani kesäkuussa 2015 12 prosenttia. Paperia ja pahvia vietiin viisi prosenttia, sahatavaraa neljä prosenttia ja vaneria seitsemän prosenttia vuoden 2014 kesäkuuta enemmän. Paperimassan vienti kohosi peräti 62 prosenttia lähinnä vientimäärien nousun takia. Massasta 29 prosenttia toimitettiin Kiinaan. Elokuun ennakkotilaston mukaan metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi edelleen selvästi.

Suomen kauppatase oli heinäkuussa 2015 80 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tammi-heinäkuussa kauppataseen ylijäämää on kertynyt 500 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 heinäkuussa kauppatase oli 454 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-heinäkuun vaje oli tuolloin yli 1,5 miljardia euroa.

Lähteet:

Tavaroiden ulkomaankaupan kuukausitilasto kesäkuussa 2015

Tavaroiden ulkomaankaupan ennakkotilasto heinäkuussa 2015

HaminaKotka Satama Oy:n elokuun liikennetiedote 2015

Metsäteollisuuden tuotanto neljännesvuosittain Suomessa

Nuorten työttömyys kasvoi Kaakkois-Suomessa; seutukunnittaiset erot olivat suuret

Kausivaihtelut näkyvät nuorten työttömyysluvuissa – kesäkuukausina nuorten työttömyysluvut ovat korkeita. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli heinäkuun lopussa 3 587. Vuositasolla nuoria työttömiä oli 8 %  enemmän (koko maa + 10 %)

 

Muita huomiota:

  • Kouvolan seudulla nuorten työttömien määrä pieneni (- 2 %). Lappeenrannan seudulla kasvuvauhti oli +10 %, Imatran seudulla + 13 % ja Kotka-Haminan seudulla + 14 % edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna
  • Nuorten työttömien osuus (alle 25 – vuotiaasta) työvoimasta on koko maata korkeampi eli 26,3 %. Osuudet vaihtelivat Lappeenrannan seudun 22,8 ja Kotka-Haminan 31,7 prosentin välillä (koko maa 20,9 %)
  • virta yli 3 kuukauden työttömyyteen pienentyi Kouvolan seutukunnassa, mutta kasvoi muissa seutukunnissa
  • pelkän perusasteen varassa oli 24 % Kymenlaakson ja 20 % Etelä-Karjalan alle 25-vuotiaista työttömistä